Neutraliteettiasioiden tutkimisessa noudatettava menettely

KKV voi toimia neutraliteettiasioissa toimenpidepyyntöjen perusteella tai oma-aloitteisesti.

Menettelyn päävaiheet

Toimenpidepyyntöjen käsittelyssä on tavanmukaisesti seuraavat päävaiheet:

  • mahdolliset lisäselvitys- ja täydennyspyynnöt toimenpidepyynnön tekijälle ja lisätietojen hankinta julkisista lähteistä (esiselvitys)
  • tutkimatta jättäminen / varsinaisen selvityksen aloittaminen
  • selvittäminen
  • asianosaisten kuuleminen
  • neuvottelu kilpailuneutraliteettiongelman poistamiseksi
  • neuvottelutuloksen vahvistaminen päätöksellä / määräyksen, velvoitteen tai kiellon asettaminen mukaan luettuna mahdollisen uhkasakon asettaminen (sisältäen toimenpiteen kohteen kuulemisen).

Menettelyssä noudatettavat määräajat

KKV pyrkii noudattamaan asioiden käsittelyssä seuraavia määräaikoja:

1 kuukauden kuluessa toimenpidepyynnön saapumisesta

    • Vastataan tiedusteluihin, ilmoituksiin ja muihin ns. kansalaisaloitteisiin.
    • Toimenpidepyynnön tekijälle ilmoitetaan asian käsittelijä, ellei asian käsittelyä ole päätetty tätä aikaisemmin.
    • Poistetaan käsittelystä selkeät tutkimatta jätettävät (32 §) asiat.

4 kuukauden kuluessa toimenpidepyynnön saapumisesta

    • Tehdään esiselvitys, jonka tuloksena saadaan yleiskuva kilpailuongelman luonteesta ja vakavuudesta.
    • Tutkivassa ryhmässä määritellään alustavasti vaikuttavuusluokka.
    • Toimenpidepyyntö lähetetään tiedoksi kunnalle, kuntayhtymälle tai valtiolle.

6 kuukauden kuluessa toimenpidepyynnön saapumisesta (tai oma-aloitteisen selvityksen käynnistämisestä)

    • Poistetaan käsittelystä vaikuttavuusluokan 3 asiat.
    • Vaikuttavuusluokan 1 ja 2 asiat käsitellään viraston kilpailuvastuualueen johdon kokouksessa ja tehdään tarvittavat linjaratkaisut.
    • Vaikuttavuusluokan 1 ja 2 asioista tehdään alustava selvityssuunnitelma ja määritellään tavoiteajat nähtävissä oleville tuleville selvittämisvaiheille.
    • Ilmoitetaan asianosaisille (myös toimenpidepyynnön tekijälle) yksityiskohtaisen käsittelyn aloittamisesta

Kilpailulain 32 §:n mukaan päätös asian tutkimatta jättämisestä on tehtävä viipymättä. Selvät tutkimatta jätettävät asiat sekä muut vaikuttavuusluokan 3 asiat pyritään käsittelemään keskimäärin 30 päivässä, mutta viimeistään kuuden kuukauden esiselvitysjakson aikana.

Neuvottelu neutraliteettiongelman poistamiseksi

Neuvottelu on ensisijainen keino puuttua kilpailulain 30 a §:n vastaiseen tilanteeseen. Lain esitöiden mukaan julkisyhteisön asiana on esittää riittävät toimenpiteet kilpailuneutraliteettiongelman ratkaisemiseksi (HE 40/2013 s.37). Neuvottelu ei kuitenkaan ole itsetarkoituksellista, toisin sanoen asia voidaan jo varhaisemmassa selvitysvaiheessa poistaa käsittelystä, jos virasto saa varmuuden neutraliteettiongelman poistumisesta.

KKV:n kokemukset kilpailunrajoitusten poistamiseen tähtäävistä neuvotteluista osoittavat, että neuvotteluilla on tapana pitkittyä. Tämän vuoksi on perusteltua asettaa kohtuullisen tiukka, mutta objektiivisesti hyväksyttävästä syystä joustava aikaraja neuvottelujen käymiselle. Neuvottelujen etenemistä toisaalta jouduttaa, jos toisella osapuolella on ennen neuvotteluja selvä käsitys, mistä kilpailuneutraliteettiongelmasta neuvotellaan ja millaisiin tosiasioihin virasto perustaa vaatimuksensa. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi viraston laatimalla päätösluonnoksella, joka toimisi neuvottelujen pohjana ja määrittelisi menettelyn tai toiminnan rakenteen, johon virasto edellyttää muutoksia.

Yllä kuvatun kaltaiseen, melko muodolliseen neuvottelumenettelyyn liittyy myös haittoja: Mitä yksityiskohtaisempia ja perustellumpia vaatimuksia neuvottelujen pohjana olevalta asiakirjalta edellytetään, sitä kalliimmaksi prosessin hoitaminen tulee ja sitä kapeammaksi käy neuvottelujen tosiasiallinen liikkumavara, koska perusteiltaan ja yksityiskohdiltaan loppuun harkittu päätösluonnos olisi valmis pohja kiellon, määräyksen tai velvoitteen asettamiselle. Kummankin neuvotteluosapuolen työmäärän vähentämiseksi joustavampi menettely olisi paremmin puolustettavissa.

Aikaisemmat kokemukset viittaavat kuitenkin siihen, että ainakin neutraliteettivalvonnan alkuvaiheessa kannattaa noudattaa melko muodollista lähestymistapaa. Näin ollen KKV, soveltaessaan kilpailulain 30 a §:ää, tekee neuvottelujen pohjaksi yhteenvedon selvityksensä tuloksista. Ratkaisuvaihtoehtojen löytäminen on kuitenkin julkisyhteisön tehtävä ja sen tulee siten neuvotteluissa esittää riittävät toimenpiteet kilpailuneutraliteettiongelman poistamiseksi.

KKV:n sisäisissä keskusteluissa on arvioitu, ettei neuvotteluille lähtökohtaisesti tulisi varata enempää aikaa kuin kolme kuukautta, minkä jälkeen neuvottelujen katsottaisiin epäonnistuneen ja virasto siirtyisi kilpailulain 30 c §:n soveltamiseen. Käytännössä neuvottelu voi edellyttää pidempää ajanjaksoa ja lähtökohtaista kolmen kuukauden ajanjaksoa voidaan tarvittaessa pidentää, mikäli se on tarkoituksenmukaista mm. neuvottelujen eteneminen sekä neuvottelutuloksen hyväksymisen ja toimeenpanon edellyttämä aika huomioon ottaen.

Kilpailulain 30 c §:ssä tarkoitetun kiellon, määräyksen tai velvoitteen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko (kilpailulaki 46 §).

Päivitetty 18.5.2014 Tulosta