Kuluttaja-asiamiehen tutkintavaltuuksia ovat tiedonsaantioikeus, tarkastusoikeus ja koe-ostot. Seuraamuksia ovat kuluttaja-asiamiehen määräämä kielto, markkinaoikeuden määräämä kielto, markkinaoikeuden määräämä seuraamusmaksu sekä verkkorajapintaan ja verkkotunnuksiin liittyvät toimivaltuudet.
Neuvotteluvelvollisuus
Kuluttaja-asiamiehen määräämä kielto
Markkinaoikeuden määräämä kielto
Markkinaoikeuden määräämä seuraamusmaksu
Tiedonsaantioikeus
Tarkastusoikeus
Oikeus koeostoihin
Neuvotteluvelvollisuus
Kuluttaja-asiamiehen on pyrittävä saamaan elinkeinonharjoittaja vapaaehtoisesti luopumaan lainvastaisesta toimenpiteestä. Useimmiten tämä tapahtuu pyytämällä yritykseltä kirjallinen vahvistus siitä, että se ei uudista tai jatka kuluttaja-asiamiehen lainvastaisena pitämää yrityksen menettelyä.
Mikäli sovintoratkaisuun ei ole edellytyksiä tai elinkeinonharjoittaja riitauttaa kuluttaja-asiamiehen näkemyksen menettelyn lainvastaisuudesta, on käytettävä asian edellyttämiä tehosteita.
Kysymykseen voi tulla kiellon määrääminen tai lainvastaisuuden sopiva julkistaminen. Tarvittaessa keinona voi olla asian saattaminen markkinaoikeuteen kiellon tai seuraamusmaksun määräämiseksi tai tutkintapyynnön tekeminen poliisille.
Kuluttaja-asiamiehen määräämä kielto
Kuluttaja-asiamies voi määrätä kiellon asiassa, joka ei ole lain soveltamisen kannalta huomattava eli ennakkoratkaisuluonteinen.
Kiellon tarkoitus ei ole hyvittää menneisyydessä tapahtunutta asiaa, vaan estää tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuva lainvastainen menettely. Kuluttaja-asiamies voi asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakon. Kielto voidaan kohdistaa myös elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevaan.
Kuluttaja-asiamiehen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Sen sijaan se, johon kielto kohdistuu, voi saattaa päätöksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa siitä tiedon saatuaan. Muutoin päätös jää pysyväksi.
Kuluttaja-asiamies voi antaa kiellon väliaikaisena, jos menettely on asian laajuuden tai menettelyn nopean vaikutuksen vuoksi tai muusta erityisestä syystä tarpeen estää kiireellisesti.
Markkinaoikeuden määräämä kielto
Markkinaoikeudellinen asia pannaan vireille markkinaoikeuteen toimitettavalla kirjallisella hakemuksella. Haastehakemus määrittelee riidan kohteen ja sen mistä asiassa on kysymys.
Asian voi saattaa vireille kuluttaja-asiamies silloin, kun kyseessä on kuluttajansuojalain, maksupalvelulain, kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain, saatavien perinnästä annetun lain tai televisio- ja radiolain mukainen asia.
Asian voi myös saattaa vireille se elinkeinonharjoittaja tai muu henkilö, johon kuluttaja-asiamiehen määräämä kielto kohdistuu.
Markkinaoikeus voi kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta antaa kiellon väliaikaisena, jolloin kielto on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.
Keskeinen seuraamus on uhkasakolla tehostettu kielto.
Markkinaoikeuden ratkaisuun markkinaoikeudellisessa asiassa (esimerkiksi kuluttajansuojalaki, maksupalvelulaki ja laki saatavien perinnästä) haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan oikeuteen, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan.
Markkinaoikeuden määräämä seuraamusmaksu
Seuraamusmaksun määrää kuluttaja-asiamiehen hakemuksesta markkinaoikeus.
Kuluttaja-asiamiehellä on oikeus hakea seuraamusmaksun määräämistä markkinaoikeudelta tiettyjen kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 – 16 §:ssä yksilöityjen kuluttajansuojasäännösten rikkomisesta.
Seuraamusmaksu määrätään elinkeinonharjoittajalle tai tämän palveluksessa olevalle, joka toimii kuluttajien vahingoksi tahallaan tai huolimattomuudesta.
Seuraamusmaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin. Yritykselle määrättävä seuraamusmaksu saa olla enintään neljä prosenttia kyseisen rikkomuksen päättymistä edeltäneen vuoden liikevaihdosta
Markkinaoikeuden päätökseen haetaan muutosta valittamalla Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituslupaa pyytämättä.
Verkkorajapintaan ja verkkotunnuksiin liittyvät toimivaltuudet
Kuluttaja-asiamies voi poikkeustapauksissa puuttua digitaalisessa ympäristössä julkaistuun sisältöön, joka selvästi rikkoo kuluttajansuojasäännöksiä. Määräyksillä voidaan esimerkiksi poistaa sisältöä verkkosivuilta tai sosiaalisen median alustalta, estää tai rajoittaa pääsyä tietylle verkkosivulle tai määrätä selkeän varoituksen antamisesta kuluttajille näiden vieraillessa verkkosivuilla. Määräys voidaan antaa myös väliaikaisena, jolloin se on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.
Tarvittaessa kuluttaja-asiamies voi antaa myös määräyksen verkkotunnuksen merkitsemiseksi nimiinsä tai sen poistamiseksi käytöstä.
Kuluttaja-asiamies voi tehostaa määräyksiä uhkasakolla. Mikäli uhkasakolla tehostettua määräystä ei noudateta, kuluttaja-asiamies voi hakea sakon maksuunpanoa markkinaoikeudesta.
Määräyksen saaja ja säännöksiä rikkonut yritys voivat viedä muun kuin väliaikaisena annetun määräyksen hakemuksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa sen tiedoksisaannista uhalla, että määräys jää muutoin pysyväksi.
Tiedonsaantioikeus
Kuluttaja-asiamiehellä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta valvontatoimen kohteena olevalta yritykseltä tarpeelliset tiedot ja muulta yksityiseltä yhteisöltä tai henkilöltä asian selvittämiseksi välttämättömät tiedot. Tiedonantovelvollisuuden tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko. Rikoksesta epäillyllä henkilöllä on kuitenkin oikeus kieltäytyä myötävaikuttamasta häntä koskevan rikosepäilyn selvittämiseen.
Lisäksi kuluttaja-asiamiehellä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta viranomaiselta ja muulta julkista tehtävää hoitavalta tiedot, jotka ovat välttämättömiä rikkomuksen selvittämiseksi. Tiedonsaantioikeutta poliisien ja muiden esitutkintaviranomaisten osalta on rajattu.
Tarkastusoikeus
Kuluttaja-asiamiehellä on oikeus tehdä tarkastus yrityksen toimitiloihin, jos tarkastus on valvonta-asian hoitamiseksi tarpeen.
Kuluttaja-asiamiehellä on pyynnöstä oikeus saada poliisilta virka-apua tarkastuksen toimittamiseksi.
Oikeus koeostoihin
Kuluttaja-asiamies voi tehdä koeostoja, jos se on tarpeellista valvontatehtävän hoitamiseksi. Koeostolla valvotaan erityisesti sitä, noudatetaanko lainsäädäntöä ostotapahtuman aikana ja sen jälkeen. Koeostoja voidaan tehdä sekä yrittäjän toimitiloissa että verkossa.
Koeostoja voidaan tehdä valehenkilöllisyyttä käyttäen, jos se on välttämätöntä koeoston paljastumisen ehkäisemiseksi. Valehenkilöllisyydestä ilmoitetaan yritykselle niin pian kuin se on koeoston tarkoitusta vaarantamatta mahdollista.