5.3.2015
Oikeusministeriön työryhmä esittää muutosta kuluttaja-asiamiehen kiellon vastustamista koskevaan menettelyyn. Tällä hetkellä kielto raukeaa, jos elinkeinonharjoittaja vastustaa sitä. Kuluttaja-asiamiehen tulisi lisäksi voida hakea seuraamusmaksua elinkeinonharjoittajalle, joka rikkoo kuluttajansuojasäännöksiä tahallaan tai huolimattomuuttaan.
Oikeusministeriön asettama työryhmä on selvittänyt kuluttaja-asiamiehen nykyisen keinovalikoiman toimivuutta ja mahdollisia uudistamistarpeita. Työryhmä ehdottaa uudistuksia niihin pakkokeinoihin, joita kuluttaja-asiamiehellä on käytössään silloin, kun elinkeinonharjoittajan lainvastaista menettelyä ei saada päättymään neuvotteluilla. Tavoitteena on, että lainrikkomukset saataisiin jatkossa päättymään nopeammin ja viranomaisten resursseja käytettyä tehokkaammin.
Keskeisin muutosehdotus liittyy kuluttaja-asiamiehen antamaan kieltoon. Tällä hetkellä kielto raukeaa, jos elinkeinonharjoittaja vastustaa sitä. Työryhmän esityksen mukaan kuluttaja-asiamiehen kieltopäätökseen tyytymättömän elinkeinonharjoittajan olisi jatkossa vietävä asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Näin kuluttaja-asiamiehen antama kielto vastaisi hallinnollisten kieltojen tavanomaista mallia. Kuluttaja-asiamiehen tulisi lisäksi voida hakea markkinaoikeudelta seuraamusmaksua yritykselle, joka rikkoo kuluttajansuojasäännöksiä tahallaan tai huolimattomuuttaan. Markkinaoikeus ottaisi seuraamusmaksun määrästä päättäessään huomioon ainakin rikkomuksen laadun, laajuuden ja kestoajan.
Myös aluehallintovirastojen toimivaltaa kuluttajansuojalainsäädännön valvonnassa ehdotetaan laajennettavaksi. Tällä edistettäisiin sitä, että pelkästään paikallisesti tai alueellisesti toimivia elinkeinonharjoittajia voitaisiin valvoa nykyistä tehokkaammin. Aluehallintovirastot toimisivat valvontatehtävässään kuluttaja-asiamiehen alaisina viranomaisina.
”Kuluttaja-asiamiehen ensisijainen keino olisi jatkossakin neuvottelu. Koska yritykset eivät kuitenkaan aina lopeta tai muuta lainvastaista toimintaansa vapaaehtoisesti, on tärkeää, että tällaisiin tilanteisiin olisi mahdollisuus puuttua nykyistä tehokkaammilla keinoilla. Se hyödyttäisi sekä kuluttajia että muita yrityksiä ja edistäisi samalla markkinoiden toimivuutta”, toteaa kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen.
Uudistukset toteutettaisiin säätämällä laki seuraamusmaksusta kuluttaja-asioissa sekä muuttamalla kuluttajansuojalakia ja Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annettua lakia. Lisäksi eräisiin muihin lakeihin tehtäisiin teknisluontoisia tarkistuksia.
Ehdotusten taustalla on vuosille 2012–2015 laadittu valtioneuvoston kuluttajapoliittinen ohjelma, jonka mukaan kuluttajaviranomaisten keinovalikoiman tarkoituksenmukaisuutta ja riittävyyttä on syytä selvittää. Kuluttajanviranomaisten valvontatyön edellytyksiin on kiinnitetty huomiota jo tätä ennenkin. Sekä valtion tilintarkastajien kertomuksissa että Kuluttajaviraston (nykyisen Kilpailu- ja kuluttajaviraston) oikeudellisen toiminnan arvioinnissa on pidetty aiheellisena kehittää kuluttajaviranomaisten käytettävissä olevaa keinovalikoimaa, jolla voidaan puuttua epäasiallisiin markkinointikampanjoihin ja muihin kuluttajansuojasäännösten vastaisiin yritysten toimiin.
Työryhmässä edustettuina olleet Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät jättivät esitykseen eriävän mielipiteen.
Lue myös oikeusministeriön tiedote 5.3.2015