KKV:n selvitys: Tehoton sääntely riittävän asuntotarjonnan tiellä

15.3.2017

Riittävän asuntojen kokonaistarjonnan varmistaminen edellyttää perustavanlaatuista muutosta rakentamisen sääntelyssä sekä maankäytön ohjauksessa. Käytännössä tällainen muutos tarkoittaa siirtymistä kokonaistarjonnan tosiasiallisesta rajoittamisesta sen aitoon edistämiseen. Tästä näkökulmasta nykyinen sääntely on selvästi tehotonta, Kilpailu- ja kuluttajaviraston tänään julkistamassa selvityksessä todetaan.

Viraston selvityksessä Tarjonnan tiellä – rakentamisen sääntely ja paradigmaattisen muutoksen tarve on tarkasteltu rakentamisen sääntelyn kehittämistarpeita riittävän kokonaistarjonnan turvaamisen näkökulmasta. Selvityksessä on esitetty neljä keskeistä tähän liittyvää kehittämisehdotusta.

1. Asemakaavakäsittelyn nopeuttaminen ja maanomistajan aloiteoikeuden vahvistaminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n yhteydessä voitaisiin säätää siitä, että maanomistajan tehtyä aloitteen asemakaavan laatimisesta tai muuttamisesta, kunnan on päätettävä toimenpiteistä kahden kuukauden kuluessa asemakaava-aloitteen vireille tulosta. Jos kunta päättää asemakaavan laatimisen tai muuttamisen aloittamisesta kyseisen uuden säännöksen mukaisen aloitteen johdosta, kunnan tulee päätöksessään esittää kaavan laatimisen tai muuttamisen tavoiteaikataulu.

2. Kevyempi kaavamenettely rakennusten käyttötarkoitusten muutoksissa

Maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:n yhteydessä voitaisiin säätää siitä, että asemakaava voidaan muuttaa soveltamatta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä viranomaisneuvottelua koskevia säännöksiä eräissä erityistapauksissa. Edellytyksenä menettelylle olisi se, että kyse on toimistorakennuksen tai muun tämän tyyppisen tilan käyttötarkoituksen muuttamisesta asuntokäyttöön, eikä rakentamisen kokonaismäärä kaava-alueella kasva merkittävästi.

3. Maakuntauudistus ja maankäytön strategisen ohjauksen vahvistaminen

Maankäyttö- ja rakennuslakiin on maakuntauudistuksen yhteydessä tehtävä maakuntahallinnon edellyttämät muutokset. Samalla kannattaa kuitenkin pyrkiä maankäytön ohjauksen aikaisempaa strategisemman otteen vahvistamiseen sekä kaavoituksen taloudellisten vaikutusten arvioinnin kehittämiseen. Näin maakuntahallintoa sekä kuntia ohjattaisiin tarkastelemaan maankäytön ohjausta sekä sääntelyn välttämättömyyden että taloudellisten vaikutusten näkökulmista.

4. Vinoutuneet kannustinrakenteet ja kiinteistöverotuksen kehittämisen tarve

Jos kunnilla tai maakunnilla ei ole kannusteita kasvaa nopeasti, ne eivät käytä keinojaan kaavoituksen nopeuttamiseen tai tonttien tarjoamiseen. Kiinteistöverosta tai maankäyttömaksuista voitaisiin kehittää nykyistä parempia välineitä kuntien kasvun rahoittamiseen. Hintamekanismin käyttöön perustuvat välineet myös vääristävät markkinoita vähemmän kuin kiellot tai määräykset.

Muun muassa mainittujen kokonaistarjonnan edistämisen välineiden käyttö vaatii tiettyjen taloudellisten realiteettien aikaisempaa avoimempaa tunnustamista. Tähän liittyy myös laajempi keskustelu siitä, kuinka paljon erilaisia ja osin ristiriitaisia tavoitteita yhteen lakiin voidaan sisällyttää. Lisäksi tarvitaan keskustelua keinoista, jotka todella tehoavat vinoutuneisiin kannustinrakenteisiin.

Riittävän kokonaistarjonnan edellytyksistä huolehtiminen on samalla tärkein edellytys alalle tulolle tai sen uhalle sekä sitä kautta nykyistä suuremmalle hintojen nousua hillitsevälle kilpailupaineelle.

Tarjonnan tiellä – rakentamisen sääntely ja paradigmaattisen muutoksen tarve

Selvityksen tiivistelmä

Asuntojen hinnat, tarjontavaje ja tehoton sääntely, tutkimuspäällikkö Ari Ahosen kirjoitus Ajankohtaista kilpailusta -blogissa 13.3.2017

Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Ari Ahonen, p. 029 505 3368, sähköposti etunimi.sukunimi@kkv.fi


Päivitetty 15.3.2017 Tulosta