Maksamiseen tulossa uusia vaihtoehtoja

12.1.2018

Maksupalvelulakiin tulee muutoksia 13.1.2018 alkaen. Jatkossa pankkien lisäksi myös niin sanotut kolmannet osapuolet voivat tarjota maksutoimeksiannon käynnistyspalveluita ja tilitietopalveluita. Näille kolmansille osapuolille mahdollistetaan kuluttajan suostumuksella pääsy kuluttajan tileille ja tilitapahtumiin. Maksutilejä pitävien palveluntarjoajien eli pankkien on sallittava toimiluvallisten ja rekisteröityneiden kolmansien palveluntarjoajien rajoitettu pääsy kuluttajan maksutileille veloituksetta. Pankki ei voi edellyttää pankin ja kolmannen palveluntarjoajan välistä sopimussuhdetta. 

Lainmuutokset johtuvat EU:n toisesta maksupalveludirektiivistä, jota aletaan soveltaa 13.1.2018. Käytännön muutokset näkyvät muun muassa toimilupaprosessien kestosta riippuen markkinoilla vähitellen.

Uusilla maksupalveluita koskevilla säännöksillä on tarkoitus avata pankkien hallussa olevat markkinat tehokkaammalle kilpailulle, yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden käytäntöjä ja saattaa kehittyvät uudet maksupalvelut sääntelyn piiriin ja näin parantaa maksamisen turvallisuutta ja kuluttajansuojaa. Maksutoimeksiantopalveluja ja tilitietopalveluja koskevan uuden sääntelyn on katsottu lisäävän kuluttajien toimintavaihtoehtoja.

Markkinoille odotettavissa uusia maksupalveluntarjoajia

Pankkien avaamia rajapintoja käyttämällä maksutoimeksipalveluntarjoajat voivat kuluttajan pyynnöstä käynnistää toisen palveluntarjoajan pitämää maksutiliä koskevan maksutoimeksiannon (Payment Initiation Service, PIS).

Käytännössä kuluttaja voi esimerkiksi tehdä tilisiirron pankkitililtään muunkin maksutoimeksiantopalveluntarjoajan kuin oman pankkinsa välityksellä. Maksupalvelut voivat olla esimerkiksi verkkokauppaan sisäänrakennettuja maksupalveluita, joissa asiakas voi esimerkiksi antaa verkkokaupassa myyjälle luvan veloittaa ostokset suoraan omalta pankkitililtään ilman maksukortin tai verkkopankin käyttöä, mikäli myyjä on saanut toimiluvan maksutoimeksiantopalveluntarjoajaksi.

Tilitietopalveluntarjoajat voivat puolestaan antaa verkon välityksellä koottua tietoa toisten palveluntarjoajien pitämistä kuluttajan maksutileistä (Account Information Service, eli AIS) ja muodostaa niiden pohjalta erilaisia lisäpalveluita, kuten taloudenhallintaa helpottavia sovelluksia.

Kuluttaja voinee esimerkiksi jatkossa nähdä yhdessä palvelussa kaikki omat tilitietonsa, vaikka tilit olisivatkin eri pankeissa. On oletettavissa, että kuluttajille tarjotaan yhä enenevissä määrin tämän taloudenpitoon ja henkilökohtaisiin tarpeisiin räätälöityjä digitaalisia rahoituspalveluja.

Kuluttajan omavastuu alenee, lisämaksuja ei saa periä yleisimpien korttien käytöstä

Maksupalvelun käyttäjän huolimattomuuteen perustuvaa vastuuta maksuvälineen väärinkäytöstilanteissa rajoitetaan ja kuluttajan omavastuu alenee aiemmasta 150 eurosta enintään 50 euroon. Maksupalvelun käyttäjän vastuun rajoitus ei kuitenkaan edelleenkään koske tilanteita, joissa oikeudeton käyttö johtuu käyttäjän tahallisuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta.

Maksunsaaja ei saa jatkossa periä lisämaksuja sellaisten maksuvälineiden käytöstä, joihin liittyvistä siirtohinnoista säädetään korttimaksujen siirtohintoja koskevassa asetuksessa. Nykyisten maksukäytäntöjen kannalta kiellosta seuraa, että maksunsaaja ei saa periä maksua kuluttajien yleisimpien pankki- ja luottokorttien, kuten Visa ja MasterCard-korttien käytöstä. Maksunsaaja ei saa periä maksua myöskään silloin, kun maksu tapahtuu SEPA-tilisiirtona tai -suoraveloituksena.

Maksupalvelulain soveltamisala laajenee koskemaan entistä laajemmin myös sellaisia matkapuhelimella toteutettavia maksuja, jotka peritään liittymän laskun yhteydessä. Maksupalvelulakiin lisättiin myös säännökset katevarauksen tekemisestä rahamäärältään avoimissa maksutapahtumissa.

Vahva tunnistaminen maksutilanteissa tulossa standardiksi

Palveluntarjoajien on pääasiassa käytettävä asiakkaan vahvaa tunnistamista esimerkiksi sähköisen maksamisen yhteydessä. Tätä koskevat säännökset sekä uudet sääntelystandardit tulevat kuitenkin voimaan vasta myöhemmin, tämän hetkisten arvioiden mukaan syksyllä 2019. Kuitenkin palveluntarjoaja, joka ei käytä vahvaa tunnistamista, on jo 13.1.2018 alkaen yleensä vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä.

Kuluttaja-asiamies valvoo maksupalvelulain noudattamista yhdessä Finanssivalvonnan kanssa.


Päivitetty 12.1.2018 Tulosta