29.9.2020
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on 29.9.2020 esittänyt markkinaoikeudelle Mehiläisen ja Pihlajalinnan välisen yrityskaupan kieltämistä. KKV:n selvitysten mukaan yrityskauppa vähentäisi merkittävästi kilpailua terveyspalveluiden markkinoilla. Kaupan jälkeen markkinoille jäisi vain kaksi valtakunnallista terveyspalveluyritystä.
Suomen terveyspalvelumarkkinoita hallitsevat kolme suurta valtakunnallista toimijaa: yrityskaupan osapuolet Mehiläinen-konserniin kuuluva Mehiläinen Yhtiöt Oy ja Pihlajalinna-konserniin kuuluva Pihlajalinna Oyj sekä Terveystalo Oyj.
Pihlajalinna on viime vuosina noussut merkittäväksi kilpailijaksi Mehiläiselle ja Terveystalolle. Pihlajalinna on ollut perinteisesti vahva toimija kunnille myytävissä palveluissa, mutta yritys on viime vuosina laajentunut erityisesti työterveys- ja lääkäripalveluissa.
Mehiläinen ja Pihlajalinna kilpailevat keskenään lähes kaikilla yksityisen terveydenhuollon eri osa-alueilla ja myyvät palveluita laajasti niin yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille kuin julkisen sektorin asiakkaille. Yrityskauppa johtaisi todennäköisesti hintojen huomattavaan nousuun kaikilla näillä osa-alueilla asiakkaiden ja veronmaksajien vahingoksi.
Yrityskauppa vahvistaisi entisestään terveysmarkkinoiden keskittymistä
Terveyspalveluiden markkinat ovat keskittyneet viimeisen vuosikymmenen aikana poikkeuksellisen voimakkaasti. Kolme suurinta toimijaa, Mehiläinen, Pihlajalinna ja Terveystalo, ovat moninkertaistaneet yhteenlasketun markkinaosuutensa vuodesta 2014 lähtien. Keskittyminen on osaltaan seurausta siitä, että suuret toimijat ovat ostaneet markkinoilta pois suuren määrän pienempiä kilpailijoita.
Toteutuessaan yrityskauppa sinetöisi kansallisen keskittymiskehityksen ja muuttaisi Suomen terveyspalveluiden markkinaa peruuttamattomasti. Yrityskaupan jälkeen kaksi yritystä – Mehiläinen ja Terveystalo – hallitsisivat merkittävää osaa terveyspalveluiden markkinoista ylivoimaisen markkina-asemansa turvin.
Yrityskauppa johtaisi kilpailuongelmiin terveyspalveluiden markkinoilla
KKV havaitsi selvityksissään kilpailuongelmia useissa terveydenhuollon segmenteissä. Viraston selvitysten mukaan yrityskauppa johtaisi kilpailuongelmiin seuraavilla osa-alueilla:
- Yksityislääkäripalveluissa yhteensä 16 paikallisella markkinalla, mukaan lukien suurista kaupungeista pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Oulu ja Kuopio.
- Työterveyspalveluissa 21 paikkakunnalla, mukaan lukien Helsinki, Turku, Tampere ja Kuopio. Työterveyspalveluissa kilpailuongelmia havaittiin myös asiakkaissa, jotka hankkivat työterveyspalveluita usean maakunnan alueella sijaitseviin toimipisteisiin ja edellyttävät palveluntuottajalta laajaa toimipisteverkostoa.
- Yksityisissä sairaalapalveluissa neljän sairaanhoitopiirin alueella.
- Vakuutusyhtiöpalveluissa, jotka käsittävät sopimukset, joita vakuutusyhtiöt tekevät lääkärikeskusten kanssa vakuutusasiakkaiden hinnoista ja muista palvelun ehdoista. Näitä ehtoja sovelletaan vakuutusyhtiön maksaessa hoidon suoraan asiakkaan puolesta.
- Hedelmöityshoitopalveluissa pääkaupunkiseudulla.
- Julkisen sektorin ulkoistuksissa ja ostopalveluissa seuraavissa segmenteissä:
- kokonaisulkoistukset
- perusterveydenhuollon ulkoistukset
- työterveyspalvelujen ulkoistukset ja ostopalvelut
- henkilöstövuokrauksen ja päivystyksen ostopalvelut.
Kilpailuongelmat eivät ole ratkaistavissa sitoumuksin
Yrityskaupasta aiheutuvat kilpailuongelmat voidaan usein poistaa järjestelyn toteuttamisen edellytyksiksi asetettavilla ehdoilla. Yrityskaupan tutkinnan aikana Mehiläinen jätti virastolle kaksi sitoumusehdotusta. Mehiläisen esittämät sitoumukset eivät kuitenkaan olleet riittäviä poistamaan viraston tunnistamia kilpailuongelmia ja siten estämään hintojen nousua ja asiakkaiden vaihtoehtojen vähenemistä. KKV ei voinut siten hyväksyä sitoumuksia.
”Kaikkia suunniteltuja yrityskauppoja ei ole mahdollista ratkaista sitoumuksin. Kilpailuongelmien laajuuden vuoksi sitoumusratkaisu ei ollut realistinen vaihtoehto”, sanoo yrityskauppavalvonnasta vastaava johtaja Sanna Syrjälä.
Yrityskaupan kieltäminen on harvinaista
Yrityskauppojen valvonta alkoi Suomessa vuonna 1998. Nyt tehty kieltoesitys on Suomessa kautta aikojen viides. Kyseessä on laajin yrityskauppatutkinta viraston historiassa.
Markkinaoikeuden on kilpailulain mukaan annettava ratkaisunsa kolmen kuukauden kuluessa esityksen tekemisestä. Markkinaoikeus voi joko kieltää yrityskaupan KKV:n esityksen mukaisesti, hyväksyä kaupan sellaisenaan tai asettaa sen toteuttamiselle ehtoja. Muutosta markkinaoikeuden päätökseen voi hakea korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
KKV:n esitykseen sisältyy osapuolten liikesalaisuuksia. Esitys voidaan julkaista vasta sen jälkeen, kun liikesalaisuudet on poistettu.
Lue lisää:
Lisätietoja:
johtaja Sanna Syrjälä, p. 029 505 3385
vanhempi ekonomisti Matias Pietola, p. 029 505 3069
etunimi.sukunimi@kkv.fi
Kilpailulain mukaan yrityskauppa on ilmoitettava KKV:lle, jos yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu liikevaihto ylittää 350 miljoonaa euroa ja vähintään kahden yrityskaupan osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää kummankin osalta 20 miljoonaa euroa. KKV hyväksyy yrityskaupan, jos siitä ei aiheudu kilpailulaissa mainittuja haitallisia vaikutuksia. KKV puuttuu yrityskauppaan, jos viraston selvitys osoittaa, että toteutuessaan yrityskauppa estäisi olennaisesti tehokasta kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla erityisesti siitä syystä, että yrityskaupalla luotaisiin määräävä markkina-asema tai vahvistettaisiin sitä. Yrityskauppailmoituksen käsittely on tarvittaessa kaksivaiheinen. Ns. ensi vaiheen käsittely kestää enintään 23 työpäivää. Jos kaupalla ei selvästikään ole vahingollisia kilpailuvaikutuksia tai jos vahingolliset vaikutukset voidaan estää osapuolten ehdottamin ehdoin, kauppa hyväksytään ensi vaiheen käsittelyssä. Muussa tapauksessa virasto tekee päätöksen asian siirtämisestä jatkokäsittelyyn, jossa kauppa ja sen kilpailuvaikutukset selvitetään perusteellisesti.
Lue lisää yrityskauppavalvonnasta.