Kuluttaja-asiamiehen tehtävänä on turvata kuluttajien asemaa ja valvoa kuluttajansuojalain ja useiden muidenkin kuluttajan suojaksi säädettyjen lakien noudattamista. Kuluttaja-asiamiehen valvonta kohdistuu erityisesti markkinoinnin ja sopimusehtojen sekä perinnän lainmukaisuuteen. KKV:n kuluttaja-asioiden vastuualueella toimii kolme kuluttajasuojan valvontaan keskittyvää yksikköä. Kuluttajansuojan valvonta 2 -yksikön painopistevastaavana työskentelevän lakimies Paula Hannulan mukaan markkinointiin, raha-asioihin ja palveluihin jaetut valvontayksiköt tekevät paljon yhteistyötä yli yksikkörajojen.
”KSV 2 -yksikössä työskentelee tällä hetkellä lisäkseni yksikön päällikkö, neljä lakimiestä ja yksikköavustaja, mutta henkilöresurssien käyttö on meillä hyvin joustavaa. Kuluttajansuojan valvontaa on katsottava kokonaisuutena, emmekä voi huomioida vain omien yksiköidemme vastuulla olevia asioita”, Hannula toteaa.
Raha-asioihin keskittyvässä KSV 2 -yksikössä valvontatyön pääpaino on luotoissa, maksamisessa ja perinnässä. Yksikössä hoidetaan myös kuluttaja-asiamiehen tehtäviin kuuluva kuluttajien oikeudellinen avustaminen yksittäisissä riita-asioissa toimialasta ja aihealueesta riippumatta. Avustettavaksi voidaan ottaa lähinnä asioita, joilla on yksittäistapausta yleisempää merkitystä kuluttajien kannalta. Avustusjutut viedään viime kädessä yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi ja merkittäviä linjaratkaisuja on tällä tavoin saatu paitsi kotimaisista oikeusasteista myös jopa Euroopan unionin tuomioistuimesta.
Finanssisektoriin ja maksamiseen liittyy kuluttajansuojalain lisäksi kymmeniä eri lakeja, joita yksikön valvontatyössä sovelletaan. Lainvalvontatehtävien ja kuluttajien oikeudellisen avustamisen lisäksi yksikön työhön kuuluu lainsäädäntöön vaikuttamista lausunnoilla ja aloitteilla, ennaltaehkäisevää valvontatyötä sekä viranomaisyhteistyötä kotimaassa ja kansainvälisesti. Hyvät vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot ovat työssä valttia, kuten myös hyvä paineensietokyky.
”Työlle on tyypillistä se, että usein työsuunnitelmien ja priorisoitujen asioiden ohi ajaa kiireellisiä asioita, jotka on hoidettava viikon, vuorokauden tai tunnin sisään. Leimallinen piirre kuluttajansuojayksiköidemme työlle on myös se, että lähtökohtaisesti kaikkien asiantuntijoiden tehtäviin kuuluu mediahaastatteluiden antaminen”, Hannula kertoo.
Tehtävien monipuolisuudesta kertoo puolestaan se, että käytännössä kaikki kuluttajia koskettavat asiat ovat jossain vaiheessa virkamiesten työpöydillä. Hienointa työssä onkin Hannulan mukaan sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja konkreettisesti kuluttajille työstä koituva hyöty. Työn puolesta tulee myös seurattua aktiivisesti ja laaja-alaisesti yhteiskunnallisia asioita.
Luottojen kohtuuttomat kustannukset ykköshuolena
Kuluttaja-asiamiehen on lain mukaan toimittava etenkin niillä aloilla, joilla on kuluttajien kannalta huomattavaa merkitystä tai joilla esiintyy yleisimmin ongelmia kuluttajan asemassa. Rahatalouteen liittyvillä asioilla on jo lähtökohtaisesti kuluttajien kannalta sen verran suuri merkitys, että niiden valikoituminen yhdeksi pitkäaikaiseksi painopistealueeksi ei ole yllätys. Lisäksi raha-asioissa esiintyy jatkuvasti myös valvojan puuttumista edellyttäviä ongelmia.
Viime vuosina KSV 2 -yksikössä resurssit on keskitetty erityisesti luottoihin, maksamiseen ja perintään, mutta myös muun muassa vakuutus- ja sijoitustoiminta kuuluvat yksikön nimikkotehtäviin ja niihin panostetaan etenkin lainvalmisteluun liittyvien lausunto- ja kuulemismenettelyiden kautta.
Luotonantoon ja erityisesti pikavippeihin sekä ylivelkaantumiseen liittyvät ongelmat ovat olleet esillä julkisuudessa jo pidemmän aikaa ja työllistäneet paljon myös kuluttajaviranomaista. Pikaluottoalan suurin ongelma ovat nyt yli 2 000 euron luotot ja niiden kohtuuttomat luottokustannukset. Niitä ei koske vuonna 2013 voimaan tullut korkokatto.
”Kuluttaja-asiamies teki vuonna 2016 esityksen lain muuttamiseksi niin, että korkokattosääntely laajennettaisiin koskemaan kaikkia kuluttajaluottoja. Lakialoitteen lisäksi olemme puuttuneet pikaluottojen aiheuttamiin ongelmiin valvontakeinoilla, esimerkiksi viemällä pikaluottoasioita ratkaistavaksi markkinaoikeuteen”, Hannula kertoo.
Kuluttaja-asiamiehellä ei tällä hetkellä ole oikeutta esimerkiksi määrätä suoraa taloudellista sanktiota väärinkäytöksistä.
Oikeusministeriö ilmoitti lokakuussa 2018 esittävänsä pikavippisääntelyn kiristämistä ja korkokaton laajentamista kaikkiin kuluttajaluottoihin. Korkokatto määriteltäisiin laissa, ja se olisi 30 prosenttia nostetulle luotolle. Jos luotonantaja tai luotonvälittäjä rikkoisi korko- tai luottokustannuskattoa koskevaa sääntelyä, ei kuluttajalla olisi velvollisuutta maksaa luoton korkoa eikä muita luottokustannuksia.
”Korkokattosääntelyn laajentaminen on tärkeä askel kulutusluottomarkkinoiden ongelmien hillitsemisessä, mutta laajalle levinneen ylivelkaantumisen selättämiseksi tarvitaan muitakin toimenpiteitä. On hyvä, että oikeusministeriössä on lisäksi selvitetty positiivista luottotietojen käyttöä ja luottojen markkinointia koskevan sääntelyn kiristämistä. Myös valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä pohditaan tällä hetkellä keinoja kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi”, Hannula kertoo.
Luotonannolta edellytetään vastuullisuutta
Kulutusluottojen markkinointiin ja luottosopimuksen solmimisprosessiin liittyvät menettelyt ovat edellyttäneet jatkuvasti kuluttaja-asiamiehen aktiivisia valvontatoimenpiteitä ja ne ovat yhä edelleen KSV 2 -yksikön keskeistä toimintasarkaa.
”Laki edellyttää luotonantajilta vastuullisuutta eli hyvän luotonantotavan noudattamista sekä markkinointivaiheessa että asiakassuhteen aikana. Kuluttajan on esimerkiksi saatava selkeät ja riittävät tiedot luottosopimusten ehdoista, jotta hän voi arvioida erityisesti eri luottojen kustannuksia ja muutenkin sitä, mikä luottosopimus olisi hänelle sopivin. Olennaista on muun muassa tieto siitä, milloin kyseessä on kertaluotto ja milloin taas jatkuva luottosopimus.”
Hannulan mukaan kuluttajan täytyy lisäksi saada harkita luoton ottamista rauhassa ilman asiatonta houkuttelua.
”Jos kaupanteon yhteydessä maksamistavaksi on sovittu lasku, ei ole asianmukaista alkaa houkutella kuluttajaa maksamaankin laskusta vain pieni erä lähettämällä hänelle laskun ohella luottosopimusehdot. Tällaisella menettelyllä kuluttaja tosiasiassa sidotaan luottosopimukseen ilman, että hänen kanssaan on nimenomaisesti sovittu luotosta”, Hannula kertoo.
Kuluttajien luottamuksen edistäminen verkkokauppaan on yksi KKV:n tulossopimukseen linjatuista tavoitteista. Asialliset menettelyt luottosopimusta solmittaessa ja selkeät maksamisratkaisut edistävät myös tämän tavoitteen toteutumista.
Luottojen ja verkkokauppamaksamisen lisäksi raha-asioita käsittelevän yksikön ovat pitäneet kiireisenä muun muassa tilausansasaatavien perintään liittyvät tapaukset.
Lue lisää:
Artikkeli on alun perin julkaistu KKV Uutiskirjeessä 5/2018