Miten määritellään toiminta, jota kilpailuneutraliteettisääntely koskee? – Muistilista julkisyhteisöille
Julkisen sektorin on arvioitava itse, milloin se toimii samoilla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa. Muun muassa yhtiöittämistä, kirjanpidon eriyttämistä ja markkinaperusteista hinnoittelua varten julkisyhteisön tulee määritellä omasta toiminnastaan ne palvelut ja tuotteet, jotka suuntautuvat markkinoille. KKV voi puuttua julkisyhteisön kilpailua vääristävään toimintaan markkinoilla.
Huomioi seuraavat seikat, kun arvioit julkisyhteisön toiminnan luonnetta ja kilpailulain soveltumista
Harjoittaako julkisyhteisö taloudellista toimintaa?
Taloudellinen toiminta tarkoittaa tavaroiden ja palveluiden tarjoamista markkinaympäristössä. Käsite on yhtenäinen Euroopan Unionin oikeudessa. Taloudellista toimintaa ei ole esimerkiksi
- julkisen vallan käyttäminen tai viranomaistoiminta,
- julkisesti rahoitettu ja valvottu koulutus tai
- solidaarisuuteen perustuva terveydenhuolto.
Toimiiko julkisyhteisö markkinoilla kilpailutilanteessa?
Julkisyhteisön markkinoilla tapahtuvalla toiminnalla tarkoitetaan tilannetta, jossa
- julkisyhteisö harjoittaa luonteeltaan taloudellista toimintaa, joka lisäksi
- tapahtuu yksityisten yritysten kanssa samoilla markkinoilla kilpailutilanteessa.
Poikkeuksia kuntalaissa
Kunnan tulee huomioida kuntalain poikkeukset.
- Muun muassa vähäistä toimintaa tai tukipalveluita tytäryhteisölle ei tarvitse yhtiöittää, mutta tällainen toiminta pitää hinnoitella markkinaperusteisesti.
Kuntalaissa on mainittu myös tilanteita, joissa ei ole kyse toiminnasta markkinoilla. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa
- kuntalaisiin kohdistuva lakisääteinen velvollisuus,
- järjestämislupaa edellyttävä koulutus ja oppilastyöt sekä
- luonnollinen monopoli.
Pitääkö toiminta hankintalain mukaan kilpailuttaa? Markkinoilla toimiminen on sidottu eräissä tilanteissa hankintalain mukaiseen kilpailuttamisvelvollisuuteen.
- Mikäli esimerkiksi kuntien välinen yhteistyö tai kunnan toiselle kunnalle tuottama palvelu pitää kilpailuttaa, se voidaan katsoa markkinoilla tapahtuvaksi toiminnaksi.
Kunta toimii muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta markkinoilla, jos se osallistuu tarjouskilpailuun.
Kunnan tai valtion sisäinen toiminta ei kuulu valvonnan piiriin
Julkisyhteisöjen sisäisellä toiminnalla tarkoitetaan esimerkiksi palveluiden tai tuotteiden tuottamista samaan organisaatioon kuuluville yksiköille.
Lakisääteinen toiminta ei lähtökohtaisesti kuulu valvonnan piiriin
Esimerkiksi tiettyä toimialaa koskevassa erityislainsäädännössä saattaa olla säännöksiä, jotka sallivat julkisyhteisön toimia markkinoilla ilman, että kilpailulainsäädäntö soveltuisi toimintaan.
- Tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa erityislainsäädännössä on ollut tarkoituksena asettaa muut yhteiskunnalliset tavoitteet toimivaa kilpailua tärkeämmiksi.
Yleisen edun mukainen toiminta ei lähtökohtaisesti kuulu valvonnan piiriin
Jos yleisen edun mukaiset tavoitteet olisi mahdotonta saavuttaa ilman tasapuolisen kilpailun vaarantamista, KKV ei voi puuttua toimintaan.
KKV voi puuttua vain sellaiseen toimintaan, jolla on kielteisiä kilpailuvaikutuksia
Voiko julkisyhteisön toiminnalla olla kilpailua vääristäviä tai estäviä vaikutuksia?
- Esimerkiksi tilanteissa, joissa yksityistä tarjontaa ei synny tai ole todennäköistä, että sitä voisi syntyä, julkisen sektorin toiminnalla ei yleensä ole kielteisiä kilpailuvaikutuksia (ns. markkinapuute).
KKV voi puuttua julkisyhteisön markkinoilla tapahtuvaan toimintaan
KKV:n valvonta kohdistuu valtioon, kuntaan, kuntayhtymään tai niiden määräysvallassa olevaan yksikköön niiden toimiessa markkinoilla. Näistä käytetään myös nimitystä julkisyhteisö.
- Määräysvalta muodostuu omistuksen ja/tai päättävien elinten nimittämisoikeuden mukaan.
- Esimerkiksi seurakunnat eivät ole julkisyhteisön määräysvallassa eikä KKV siten valvo niiden toimintaa.
Merkitystä on asiakaskunnalla
Julkisyhteisön asiakaskunta vaikuttaa arvioon siitä, tapahtuuko julkisyhteisön toiminta markkinoilla.
Julkisyhteisön toiminta ei yleensä suuntaudu markkinoille, mikäli se tarjoaa palveluita ja tuotteita seuraaville asiakkaille:
- Sisäiset asiakkaat eli saman organisaation yksiköt
- Asiakkaat, joille julkisyhteisöllä on lakisääteinen velvollisuus tuottaa palveluita tai tuotteita
- Hankintayksiköt, joiden ei tarvitse hankintalain nojalla kilpailuttaa ostojaan kyseiseltä julkisyhteisöltä.
Julkisyhteisön toiminta tapahtuu todennäköisemmin markkinoilla, mikäli se tarjoaa palveluita ja tuotteita seuraaville asiakkaille:
- Valtio- tai kuntakonsernin ulkoisia asiakkaita
- Asiakkaita, joihin julkisyhteisön lakisääteinen vastuu ei ulotu.
- Kunnat saattavat tarjota esimerkiksi siivouspalveluita omille virastoilleen. Jos sen sijaan kunnat tarjoavat siivouspalveluita esimerkiksi alueella toimiville yksityisille yrityksille, toiminta tapahtuu yleensä markkinoilla.
- Kunnan on lain perusteella esimerkiksi luotava yleiset edellytykset kunnan asukkaiden liikunnalle. Velvollisuus kohdistuu kuitenkin vain oman kunnan asukkaisiin.
Julkisen sektorin on arvioitava itse, milloin se toimii markkinoilla. Edellä on esitelty tekijöitä, jotka arvioinnissa on ainakin otettava huomioon. KKV:n arvio siitä, milloin julkisyhteisö mahdollisesti toimii markkinoilla, on tehtävä viime kädessä tapauskohtaisesti kunkin tapauksen erityispiirteiden perusteella.