Milloin KKV puuttuu yrityskauppaan?

Yrityskauppavalvonnan avulla tunnistetaan ja puututaan sellaisiin yrityskauppoihin, jotka johtaisivat markkinoiden haitalliseen keskittymiseen. Markkinoiden haitallinen keskittyminen on vahingollista kuluttajille, sillä se johtaa yleensä hintojen nousemiseen ja laadun heikkenemiseen.

Suurin osa yrityskaupoista ei aiheuta haitallisia vaikutuksia. Useimmat yrityskaupat ovat kilpailun näkökulmasta hyödyllisiä tai vaikutuksiltaan neutraaleja.  Myös valtaosa KKV:lle ilmoitetuista kaupoista hyväksytään sellaisenaan.

Osa yrityskaupoista kuitenkin vähentää kilpailua markkinoilla huomattavasti.  Yrityskauppavalvonnan avulla tunnistetaan ja puututaan sellaisiin yrityskauppoihin, jotka johtaisivat markkinoiden haitalliseen keskittymiseen. Haitallinen keskittyminen johtaa tyypillisesti hintojen nousuun ja/tai laadun heikkenemiseen ja siten kuluttajahaittaan. Arvioinnissa verrataan markkinoiden kehitystä tilanteeseen, joka vallitsisi ilman yrityskauppaa. Keskeistä on tarkastella sitä, missä määrin kilpailua yrityskaupan myötä menetetään ja kuinka paljon sitä jää jäljelle sekä kuinka pitkäaikaisia ja voimakkaita haitalliset vaikutukset ovat.

Kilpailulain mukaan virasto puuttuu yrityskauppaan, jos se estää olennaisesti tehokasta kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla erityisesti siitä syystä, että sillä luodaan määräävä markkina-asema tai vahvistetaan sitä. Tätä puuttumiskynnystä kutsutaan ns. SIEC-testiksi. SIEC tulee sanoista Significant Impedement to Effective Competition ja vastaa EU:n sulautuma-asetuksen yrityskauppatestiä.

Kilpailuongelmia aiheuttavat yrityskaupat pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan sitoumuksin

Mikäli selvityksissä havaitaan yrityskaupan johtavan kilpailuongelmiin, KKV:n tulee ensisijaisesti neuvotella ja määrätä osapuolten noudatettavaksi ehdot, joilla haitalliset vaikutukset voidaan poistaa. Yrityskaupan ilmoittajan vastuulla on tarjota virastolle sitoumukset, jotka poistavat tehokkaasti kaikki yrityskaupasta aiheutuvat kilpailuongelmat. KKV ei voi määrätä noudatettavaksi ehtoja, joita yrityskaupan ilmoittaja ei ole tarjonnut.

Mikäli yrityskaupan ilmoittaja ei tarjoa ehtoja, joilla kilpailuongelmat voidaan tehokkaasti poistaa, KKV esittää markkinaoikeudelle yrityskaupan kieltämistä. KKV ei voi hyväksyä yrityskauppaa, mikäli sitoumukset ovat riittämättömät tai niiden toteutuminen on epävarmaa. Suurin osa ongelmallisista yrityskaupoista voidaan ratkaista sitoumuksin.

Riittävän sitoumusratkaisun laatiminen on yrityskaupan ilmoittajan vastuulla. Ilmoittajan tulee esittää KKV:lle ne käytännön ratkaisut, joilla kilpailuongelmat poistuvat sekä toimittaa kaikki ratkaisuehdotusten arvioimiseksi tarvittavat tiedot.

Horisontaalisissa eli kilpailijoiden välisissä yrityskaupoissa pääsääntönä on, että kilpailuongelmien poistaminen edellyttää rakenteellisia sitoumuksia. Tällä tarkoitetaan sitä, että osapuolet esimerkiksi sitoutuvat myymään tietyn liiketoiminnan tai sen osan ulkopuoliselle ostajalle.

Ilmoittajan vastuulla on myös sitoumusten esittäminen riittävän aikaisessa vaiheessa prosessia. Sitoumusehdotus on toimitettava KKV:lle niin aikaisessa vaiheessa, että ehtojen riittävyys ja toteuttamiskelpoisuus voidaan arvioida määräaikojen puitteissa. Käytännön kokemus on osoittanut, että sitoumusneuvotteluille on syytä varata vähintään kuukausi. Virasto voi neuvotella ehdoista sekä ensimmäisen että toisen vaiheen käsittelyn aikana. Käytännössä ehtoneuvotteluja käydään lähinnä käsittelyn toisessa vaiheessa.

Mikäli osapuolet eivät tarjoa sitoumuksia taikka tarjotut sitoumukset eivät ole tehokkaita ja riittäviä tai toteuttamiskelpoisia, KKV tekee markkinaoikeudelle esityksen yrityskaupan kieltämiseksi. Markkinaoikeuden tulee antaa päätöksensä kolmen kuukauden kuluessa esityksen tekemisestä. Markkinaoikeus voi joko hyväksyä kaupan sellaisenaan, asettaa sen toteuttamiseksi ehtoja tai kieltää kaupan. Markkinaoikeudella on toimivalta määrätä noudatettavaksi myös ehtoja, joita osapuolet eivät ole sille tai virastolle tarjonneet.