Seuraavat harjoitukset johdattavat kuluttajana toimimiseen ja ostamiseen. Harjoituksissa pohditaan kuluttamisessa vaikuttavia tunteita, arvoja ja asenteita. Oppilasta autetaan voimaantumaan oikeutensa ja vastuunsa tuntevaksi ja kuluttajaksi.
Harjoitukset
Miellekarttoja kuluttamisesta
Harjoitus 1.
Oppilaita pyydetään miettimään sanaa "kuluttaminen" ja he hahmottelevat siitä miellekartan paperille. Oppilaat käyvät vuorotellen kirjoittamassa asioita taululle, joita heille tulee mieleen sanasta kuluttaminen. Jokainen oppilas kirjoittaa ainakin yhden sanan. Tarkastellaan yhdessä taululle kirjoitettuja sanoja ja pohditaan, mitä kuluttaminen on, ja millaisia asioita siihen liittyy.
Pohdittavia kysymyksiä oppilaille ryhmittäin:
- Mitä te kulutatte?
- Mitä kuluttaminen teille merkitsee?
- Mitä voidaan kuluttaa? (tavarat, palvelut)
- Miksi jokainen kuluttaa?
Harjoitus 2.
Oppilaita pyydetään miettimään sanaa "kohtuullisuus", jonka jälkeen he hahmottelevat siitä miellekartan paperille. Oppilaat käyvät vuorotellen kirjoittamassa avainsanoja taululle, joita heille tulee mieleen sanasta kohtuullisuus. Jokainen kirjoittaa taululle ainakin yhden sanan. Tarkastellaan yhdessä taululle kirjoitettuja sanoja ja pohditaan, mitä säästäminen on, ja millaisia asioita siihen liittyy.
Pohdittavia kysymyksiä oppilaille ryhmittäin:
- Mitä kohtuullisuus on?
- Mitä kaikkea voi kuluttaa, säästää tai olla kuluttamatta?
- Mitä hyötyä on säästämisestä sinulle itsellesi? Entä perheellesi?
- Mitä hyötyä säästämisestä ja kohtuullisuudesta on muille ihmisille ja luonnolle?
Harjoitus 3.
Oppilaita pyydetään miettimään sanaa "valitseminen" , jonka jälkeen he hahmottelevat siitä miellekartan paperille. Oppilaat käyvät vuorotellen kirjoittamassa asioita taululle, joita heille tulee mieleen sanasta valitseminen. Jokainen kirjoittaa taululle ainakin yhden sanan. Tarkastellaan yhdessä taululle kirjoitettuja sanoja ja pohditaan, mitä valitseminen on, ja millaisia asioita siihen liittyy.
Pohdittavia kysymyksiä oppilaille ryhmittäin:
- Mitä valitseminen on?
- Mitä elämässä voi valita?
- Miksi valintaa pitää harjoitella?
- Mitä valintaa tehdessä pitää ottaa huomioon?
Harjoitus 4.
Oppilaita pyydetään miettimään, mitä tarkoittaa "minä kuluttajana ja median käyttäjänä", ja pohtimaan myös omaa rooliaan kaupallisen viestinnän jakajana. Oppilaat vertaavat käsitekarttoja ryhmissä ja muodostavat erilaisia kuluttajatyyppejä yhtenevien piirteiden pohjalta. Miten eri kuluttajatyypit eroavat toisistaan? Oppilaat pohtivat, millainen mainonta sopii millekin kuluttajatyypille.
Harjoitus 5.
Oppilaita pyydetään laatimaan erilaisia väitteitä kuluttamisesta. Opettaja kokoaa väitteet, ja oppilaat siirtyvät luokkahuoneen keskelle. Opettaja lukee väitteet yksitellen, ja oppilaat ilmaisevat oman mielipiteensä kuhunkin väitteeseen sijoittumalla luokkahuoneessa tiettyyn paikkaan. Ne, jotka ovat väitteen kanssa samaa mieltä, menevät opettajan oikealle puolelle, ja ne, jotka ovat eri mieltä, menevät vasemmalle puolelle. Ne oppilaat, jotka ovat osittain samaa ja osittain eri mieltä, jäävät keskelle asettuen joko vähän vasemmalle tai oikealle.
Opettaja pyytää jokaisen esitetyn väitteen jälkeen perusteluja, miksi oppilaat ovat valinneet sijaintinsa. Oppilailla on lupa liikkua, jos he kuunneltuaan eri mielipiteitä muuttavat mieltään.
Esimerkkejä väitteistä:
- Lapset ja nuoret ovat liian kiinnostuneita vaatteista, muodista ja merkkituotteista
- On mahdollista olla onnellinen, vaikka olisi köyhä eikä omistaisi paljon tavaraa
- Hyvää oloa voi ostaa
- Ihmiset ovat luonnostaan itsekeskeisiä
- Muiden hyvinvointi on riippuvaista omista uhrauksistani
- On tärkeää tietää, kuka tavaran tai palvelun on valmistanut
- Kuluttajien vastuulla on antaa tavaran tuottajille tiedoksi, millaisia tuotteita he haluavat ostaa
- Kaikki kuluttajat voivat ratkaista ajanpuutteensa ostamalla palveluita ja valmistuotteita
- Yhden kuluttajan valinnoilla ei ole merkitystä maapallon pelastamisen kannalta
- Yritysten ja julkisen hallinnon ympäristöteoilla on suurempi vaikutus kuin yksittäisen kuluttajan valinnoilla
Lopuksi keskustellaan yhdessä väitteistä ja perusteluista.
Minä kuluttajana
Harjoitus
Kirjoita kuvaus itsestäsi kuluttajana.
Oppilaita pyydetään pohtimaan teksteissään, millaisia kuluttajia he ovat, ja miksi. Apuna oppilaat voivat käyttää alla lueteltuja kysymyksiä. He voivat keksiä niitä myös itse. Oppilaita pyydetään otsikoimaan tekstinsä siten, että ne kuvaavat heitä kuluttajina.
- Kuvaile itseäsi kuluttajana
- Mitä asioita arvostat?
- Mistä ja keneltä olet oppinut kulutustapasi?
- Mitä kuluttamiseen liittyviä periaatteita tai ohjenuoria sinulla on?
- Miten kuluttamisesi on muuttunut, kun olet kasvanut?
- Voiko kuluttamalla mielestäsi vaikuttaa? Entä oletko sinä pyrkinyt vaikuttamaan johonkin kuluttamiseen liittyvään epäkohtaan? Jos olet, niin miten ja miksi?
Kuvauksen muoto on vapaa, oppilaita muistutetaan perustelemaan mielipiteensä.
Minä ostajana 
Ostajan askeleita tukeva harjoitus.
Harjoitus
Pyydetään osallistujia tulemaan piiriin ja jokainen kertoo vuorollaan: Mitä tulee mieleen sanoista ”osaava ostaja”, ”vastuullinen kuluttaja”
Opettaja kirjoittaa sanat taululle – nuorten keksimiin asioihin ja teemoihin voidaan palata myöhemmin. Keskustellaan pareittain tai pienryhmissä:
- Mikä on viimeisin isompi asia, minkä olet ostanut?
- Mistä tarve tai toive sen hankkimiseksi tuli?
- Mistä sait tietoa tuotteesta?
- Vertailitko hintoja (jos vertailit, niin missä)?
- Oliko sinulla omaa rahaa sen hankintaan?
- Paljonko olit ajatellut käyttää rahaa ostokseesi?
Jaetaan ryhmille A4-paperi:
Oppilaat erittelevät paperille ajatuksia ostamisen suunnitteluun liittyen.
Pienryhmäkeskustelut puretaan keskustelemalla yhteisesti ostamisen suunnittelusta. Oppilaat katsovat videon ja pohtivat, mitä kuluttajan oikeuksiin liittyviä esimerkkejä he keksivät omasta arjestaan?
Harjoitus julkaistu myös Nuorten Akatemian kanssa yhteistyössä tehdyssä Osaava ostaja- työpaja aineistossa.
Kulutusbingo
Ostajan askeleita tukeva harjoitus.
Harjoitus
Kävellään ja keskustellaan luokassa kysellen kavereilta, kenen nimi sopii minkäkin bingoruudun väittämään. Bingon väittämiä voi muunnella oppitunnin näkökulman mukaan.
Harjoitus on julkaistu myös Nuorten Akatemian sivuilla.
Kulutuskehä
Harjoitus
Oppilaat pohtivat pienryhmissä, mihin kaikkeen kuluu rahaa kuukauden aikana ja mitkä asiat vaikuttavat henkilökohtaisiin kulutuspäätöksiin. Asiat kirjataan oheiseen kulutuskehä-kaavioon.
Harjoitus on julkaistu myös Nuorten Akatemian sivuilla.
Kulutta-jana
Ostajan askeleita tukeva harjoitus.
Harjoitus
Pyydetään oppilaita nousemaan seisomaan ja asettumaan luokassa kuvitteelliselle janalle, jonka toisessa päässä on ”samaa mieltä” ja toisessa ”eri mieltä”.
Opettaja kertoo väittämiä ja opiskelijat reagoivat niihin asettumalla janalle seisomaan. Keskustellaan väittämistä.
Voidaan myös kysyä perusteluita sille, miksi joku oppilas seisoo siinä, missä seisoo.
Väittämät:
- Olen ostanut kaverin suositteleman tavaran.
- Olen tehnyt sopimuksen netin suoratoistopalvelusta (esim. Netflix, Ruutu+, HBO).
- En salli verkkosivustojen evästeitä.
- Pyrin tunnistamaan luotettavat palvelut.
- Luen sopimusehdot ennen maksamista.
- Käytän verkkosivustoilla adblockereita.
- Käytän vertailusivustoja apunani ostopäätöstä tehdessäni.
- Kiinnitän huomiota, minne annan omat tietoni verkossa.
- Blogia lukiessani tarkistan, onko kyseessä kaupallinen sisältö.
Julkaistu myös Nuorten Akatemian kanssa yhteistyössä tehdyssä Osaava ostaja -työpajan aineistossa
Ostopolku tutuksi
Ostajan askeleita tukeva harjoitus.
Seuraavassa tehtävässä tutustutaan ostamisen vaiheisiin, kun ostaminen tapahtuu verkossa. Tarkoitus on saada oppilaat pohtimaan, miten omat ostopolut muodostuvat – kuka myy minulle, kenelle annan omia tietojani ja miten näitä tietoja hyödynnetään?
Tämä orientoiva harjoitus tehdään ennen varsinaisen opetuskokonaisuuden aloittamista.
Harjoituksessa käytetään alla lueteltuja tilanteita ostopolun varrelta. Oppilaille tulostetaan tilannekortit tästä. Kortit jaetaan oppilaille ja kerrotaan, että alleviivaukset korteissa tarkoittavat, että oppilaat voivat valita tai muuttaa sanoja haluamallaan tavalla. Keltaisella merkitty kortti tarkoittaa, että oppilas on tilanteessa kansalaisen roolissa. Sitä ei kuitenkaan paljasteta, vaan pyydetään oppilasta pohtimaan, miten keltainen tilanne eroaa muista tilanteista.
Harjoitus
Oppilaat johdatetaan riittävän isoon tilaan, jossa voidaan muodostaa ostopolku. Oppilaille näytetään, mistä tilan kohdasta ostopolku alkaa ja mihin se päättyy. Oppilaita pyydetään asettautumaan omien tilannekorttiensa kannalta sopiviin kohtiin ostopolulla. Tämän jälkeen käydään läpi kaikkien oppilaiden roolit ja keskustellaan, miksi kukin päätyi juuri kyseiseen kohtaan ostopolkua. Lopuksi arvuutellaan, mitä eroa on kahdella eri värisellä kortilla (alla olevassa luettelossa tähdellä * merkityt tilanteet ja tulostettavissa korteissa keltaisella merkityt tilanteet tapahtuvat kansalaisen roolissa).
Tilannekortteja on 16 kappaletta, harjoitus voidaan tehdä myös pareittain tai ryhmän ollessa pieni, oppilaille voidaan jakaa useampi kuin yksi tilannekortti. Oppilaat voivat myös itse keksiä tilanteita lisää.
Luettelo tilanteista ostopolulla:
- Instagramissa joku esitteli uutta takkiaan, ja nyt minunkin tekee mieli ostaa sellainen.
- Päätän olla ostamatta uutta puhelinta, koska vanhassani ei ole mitään vikaa.
- Kaverillani on ihana huulipuna, jonka minäkin haluaisin.*
- Valitse yksi seuraavista mainonnan muodoista tai keksi oma: sisältömarkkinointi, sanomalehtimainos, kadunvarsimainos, televisiomainos, radiomainos.
- Ostan bussilipun ja teen sopimuksen yrityksen kanssa.
- Maksan mobiilimaksulla.
- Ostan käytetyn mopon muualta kuin yritykseltä.*
- Teen puhelinliittymästä määräaikaisen tai toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen (valitse jompi kumpi).
- Maksan kuukausittaisen laskun ajallaan.
- Tarkistan laskun ennen maksamista ja huomaan, että (valitse yksi seuraavista) a) minulla ei ole varaa maksaa laskua, b) lasku on aiheeton, c) kaikki on kunnossa.
- Nyt ei mennyt niin kuin piti. Mitä tapahtui? Valitse toinen vaihtoehdoista: a) tavara ei kestänyt tavallista käyttöä b) palvelu ei vastannut sovittua
- En tykkääkään ostamistani lenkkareista, koska ne hiertävät.
- Teen valituksen
- Valitse kuluttajaa auttava taho: a) kuluttajaneuvonta, b) Euroopan kuluttajakeskus, c) kuluttajariitalautakunta.
- Kierrätän. *
- Lopetan tilauksen.
Vaikuttaako päätöksentekoosi kognitiivinen vinouma?
Käyttäytymisen taloustieteen tutkimuksissa on tunnistettu erilaisia tilanteita ja ilmiöitä, joissa kuluttajan päätöksentekoa ja talouden hallintaa harhauttaa kognitiivinen vinouma. Kognitiivisen vinouman käsitteellä viitataan ihmisillä esiintyvään taipumukseen hahmottaa ja painottaa havaintojaan, tulkintojaan ja informaatiota sellaisella tavalla, että se voi johtaa irrationaaliseen toimintaan. Kyse on rajoitetusta rationaalisuudesta, sillä päätöksemme ovat kuitenkin niin hyviä kuin vain kykenemme tekemään.
Tässä harjoituksessa oppilaat tutustuvat erilaisiin kuluttajan päätöksiin vaikuttaviin tilanteisiin ja harjoittelevat tunnistamaan niitä. Harjoitus on suunniteltu 9. luokkalaisten yhteiskuntaopin opetukseen, mutta harjoitusta voi hyvin soveltaa muissakin oppiaineissa eri ikäisille. Harjoitus tukee peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden seuraavia yhteiskuntaopin tavoitteita:
T4 ohjata oppilasta syventämään ja pitämään ajan tasalla yhteiskuntaa, talouden toimintaa ja yksityistä taloudenpitoa koskevia tietojaan ja taitojaan sekä arvioimaan kriittisesti median roolia ja merkitystä
T8 ohjata oppilasta talouden perusteiden ymmärtämiseen, oman talouden hallintaan ja vastuulliseen kuluttamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti
Harjoituksessa hyödynnetään learning cafe -menetelmää. Menetelmä keskittyy käsittelemään tiettyjä teemoja ja kysymysten ratkaisua ryhmissä. Varaa ryhmätyöskentelyä varten kyniä ja post -it lappuja. Tehtävän ohjeistuksen PDF -tiedostona saat tästä, kortit tästä ja kertomukset tästä.
1. Tunnistetaan kognitiivisia vinoumia
Jaa oppilaat kuuteen ryhmään. Jaa ryhmille ensiksi tutustuttavaksi kortti, jossa on yhden kognitiivisen vinouman kuvaus. Pyydä sitten oppilaita nousemaan ylös ja jaa pöytäryhmiin monisteet, joissa on lyhyet kertomukset tilanteista, joihin kognitiivinen vinouma on vaikuttanut. Oppilaiden tehtävä on tunnistaa kertomuksista oman ryhmänsä kortissa lukeva vinouma. Oppilaat liikkuvat vapaasti tilassa ja neuvottelevat ryhmänsä kanssa, mikä kertomus kuvaa heidän korttinsa vinoumaa. Kun kortin vinoumaa kuvaava kertomus on löytynyt, jäävät oppilaat istumaan näihin pöytäryhmiin.
2. Oppimiskahvilat kognitiivisista vinoumista
Oppilaat valitsevat ryhmästään puheenjohtajan/kirjurin, joka jää ensimmäiseksi pöytäryhmään muiden lähtiessä kiertämään seuraavaan pöytäryhmään. Puheenjohtaja/kirjuri vaihtuu joka kerta, jotta kaikki pääsevät kiertämään kaikki ryhmät. Puheenjohtaja esittelee saapuvalle ryhmälle ensin, mistä kognitiivisesta vinoumasta on kyse lukien sen kuvauksen ja esittelee lyhyesti, miten vinouma ilmenee kertomuksessa. Tämän jälkeen puheenjohtaja antaa ryhmälle keskusteltavaksi seuraavat kysymykset:
- Oletko tunnistanut vastaavan vinouman ilmenevän omassa arjessasi? Jos olet, miten?
- Millä muilla tavoin vinouma voi ilmetä päätöksenteossa? Keksikää yhdessä esimerkkejä. Kirjatkaa esimerkit muistiin ja jättäkää ne pöytäryhmään seuraaville jatkopohdintoja varten.
- Miten tarinan henkilö olisi voinut toimia toisin? Kirjoittakaa ehdotukset muistiin ja jättäkää seuraaville jatkopohdintoja varten.
Aikaa työskentelylle per pöytäryhmä on noin 10 minuuttia. Kun kaikki pöytäryhmät on kierretty, oppilaat palaavat omaan pöytäänsä. Lopuksi ryhmät esittelevät oppimiskahviloiden havainnot ja johtopäätökset, joita opettaja kommentoi kokoavasti lopuksi. Tärkeää on tuoda ilmi keskustelussa, että kognitiiviset vinoumat eivät välttämättä ole toisistaan irrallisia, vaan voivat ilmetä samanaikaisesti joissakin tilanteissa.
Kotitehtävä
Oppilasryhmille jaetaan uusi kortti, jossa on kognitiivinen vinouma. Oppilaat kirjaavat kortin sisällön muistiin tai ottavat siitä kuvan. Kotitehtäväksi jää kirjoittaa itse kertomus arjen tilanteesta, jossa kognitiivinen vinouma ilmenee. Kertomukset palautetaan opettajalle. Vaihtoehtoisesti, seuraavalla oppitunnilla palataan samoihin ryhmiin, joissa oppilaat esittelevät kertomuksensa muille ryhmässä ja keskustelevat niistä tehtävän 2. kysymyksiä apuna käyttäen.
Tilanteiden kertomukset numeroituna:
- Vahvistusharha & Lauman vaikutus
- Ankkurointivinouma
- Sokean pisteen vinouma & Vahvistusharha
- Valokeilailmiö
- Tappioiden välttely
- Laiminlyöntiharha
- Sädekehävaikutus
- Omistamisvaikutus
- Optimismiharha
- Oletusvalintavinouma
- Nykyisyysharha
- Ikea-ilmiö
- Saatavuusvinouma & Status quo -vinouma
- Nyrkkisäännöt
- Ylivertaisuusvinouma
- Heittoputki -vinouma
Etuoikeuskävely
Harjoitus
Etuoikeuskävely on harjoitus, jonka tarkoituksena on havainnollistaa yhteiskunnan eriarvoisuutta nostamalla esiin esteitä ja sääntöjä, jotka vaikuttavat eriarvoistumiseen ja sosiaalisten luokkien syntyyn. Lopuksi mietitään, kuinka asiat vaikuttavat ihmisen kulutusvalintoihin. Kuka voi olla eettinen/tiedostava kuluttaja”?
Harjoituksen tarkoituksena on havainnollistaa yhteiskunnan eriarvoisuutta nostamalla esiin esteitä ja sääntöjä, jotka vaikuttavat eriarvoistumiseen ja sosiaalisten luokkien syntyyn.
Kukin osallistuja saa henkilökortin ihmisestä, jonka asemaan tämän tulisi asettua.
Henkilökortit ovat: suuren firman toimitusjohtaja, ammattioppilaitoksessa opiskeleva nuori, peruskoulunsa kesken lopettanut nuori, 16-vuotias omaan kotiin muuttanut nuori, kotona asuva lukiolainen, työtön, neljän lapsen äiti, pakolainen, maahanmuuttaja, transmies, asianajaja, romaninainen, yläkoulun opettaja, kansanedustaja, sairaanhoitaja.
Osallistujien pyydetään pohtimaan mielessään esim. seuraavia asioita:
- Millainen henkilön lapsuus oli?
- Kävikö hän koulua?
- Millaista elämä on nyt?
- Mitä muuta?
Osallistujat asettuvat riviin ja heitä pyydetään astumaan askel eteenpäin, jos seuraavat väitteet pätevät häneen (iso askel, jos väite pätee häneen hyvin ja pieni, jos vähän):
- Minun ei tarvitse miettiä, riittävätkö rahani ruokaan.
- Suosin Reilun kaupan tuotteita.
- Vanhempani maksavat suurimman osan kuluistani.
- Käyn usein ulkona syömässä.
- Jos jokin tuote hajoaa, ostan tilalle uuden.
- Valitsen yleensä luomutuotteita.
- Ostan verkko-ostokset aina luottokortilla.
- Maksan laskuni aina ajallaan.
- Voin hankkia samoja tuotteita, mitä lähipiirissäni olevilla henkilöillä on.
- Minulla on varaa samanlaiseen asumiseen, lomailuun, vaatteisiin ym. kuin niillä ihmisillä, joiden kanssa olen päivittäin tekemisessä.
- Perheeni taloudellinen tilanne ei vaikuta siihen, mitä voin harrastaa.
Ota yksi askel taaksepäin, jos:
- Olen joskus jäänyt porukan ulkopuolelle, koska minulta puuttuu tuote, joka muilla on.
- Olen joskus joutunut tinkimään jostain välttämättömästä, kuten lääkkeistä tai tarpeellisista vaatteista.
- En voi pyytää kaikkia tuttaviani kotiini, koska kotini on erilainen kuin muilla esim. pienempi tai huonommassa kunnossa.
- Haluaisin ottaa ympäristöasioita paremmin huomioon ja satsata esim. luomuruokaan, mutta minulla ei ole siihen varaa.
Lopuksi käydään yhdessä läpi, mitä henkilöitä kukin edusti. Keskustellaan mm. siitä, kuinka edellä mainitut asiat vaikuttavat ihmisen kulutukseen. Esim. kuka voi olla “eettinen tai tiedostava kuluttaja”? Käymme läpi, miltä tuntui tehdä harjoitus ja mitä ajatuksia se herätti.
Huom. Ennen harjoitusta on hyvä pohtia tarkkaan, mitä on huomioitava teetettäessä harjoitetta nuorten kanssa? Kuinka harjoitus toteutetaan rakentavasti siten, ettei se aseta ketään kiusalliseen tilanteeseen.
Harjoitus on julkaistu myös Nuorten Akatemian sivuilla.
Kuluttaminen ennen ja nyt
Harjoitus
Oppilaita pyydetään haastattelemaan isovanhempia. Haastateltavia pyydetään kertomaan omasta elämästään, kun he olivat oppilaan ikäisiä. Oppilaat voivat halutessaan keksiä omia kysymyksiä alla olevien lisäksi.
- Mitä he tekivät iltaisin koulun jälkeen?
- Mitä he harrastivat?
- Millaisia kaupat olivat ja miten siellä tehtiin ostokset?
- Millaisia mainoksia he muistavat?
- Mistä he saivat nuorena rahaa ostamiseen?
- Millä he maksoivat ostoksensa?
- Mitä tavaroita haastateltavat omistivat nuorena ja mitä palveluita he käyttivät?
Oppilaita ohjataan kirjoittamaan muistiin haastateltavien nuoruudestaan kertomia asioita. Haastattelu voidaan myös videoida , jos siihen on mahdollisuus.
Oppitunnilla keskustellaan haastatteluista ja pohditaan, millaista elämä ja kulutus on ennen ollut ja miten se on muuttunut nykypäivään verrattuna.