Tiivistelmä
Kuluttaja-asiamies puuttui CreditVisor Oy:n (jälj. CreditVisor) menettelyyn tämän periessä kuluttajasaatavia. Kuluttajailmoitusten ja CreditVisorilta saadun selvityksen perusteella yhtiö oli perinyt perusteettomasti viivästyskorkoa, ilmoittanut perittävän saatavan pääoman virheellisen suuruisena kuluttajalle ja jatkanut saatavan perintää lainvastaisesti velallisen kiistettyä maksuvelvollisuutensa. CreditVisorin toiminta oli ollut hyvän perintätavan vastaista ja rikkonut saatavien perinnästä annetun lain sekä korkolain säännöksiä koskien viivästyskoron perimistä, perinnässä velalliselle annettavia tietoja ja perinnän keskeyttämistä velallisen kiistäessä maksuvelvollisuutensa. CreditVisor sitoutui kuluttaja-asiamiehen edellyttämiin toimenpiteisiin. Kuluttaja-asiamies kiinnitti CreditVisorin huomion myös tämän hyvän perintätavan mukaiseen velvollisuuteen selvittää saatavien oikeellisuus, kun siihen on aihetta.
Sovelletut säännökset
Saatavien perinnästä annetun lain 4 § 1 momentti ja 2 momentin 1 kohta, 4 n §:n 1 ja 2 momentti, 5 a §:n 1 momentin 3 kohta
Korkolain 6 §
Perustelut
Viivästyskoron vaatiminen
Viivästyskoron vaatiminen kuluttajavelasta, jonka eräpäivästä ei ole kuluttajaa sitovasti ennalta määrätty, edellyttää korkolain 6 §:n mukaisesti viivästyskorkoa koskevien tietojen toimittamista kuluttajalle.
Kuluttaja-asiamies pyysi CreditVisorilta selvitystä siitä, millä perusteella, minkä suuruisena, mistä lukien ja mille saatavan osille tämä laski viivästyskorkoa. Selvityksen ja kuluttaja-asiamiehen muun asiakirja-aineiston perusteella CreditVisor oli perinyt viivästyskorkoa kuluttajasaatavan pääomalle ja maksumuistutuskuluille saatavan eräpäivästä lukien. Saatavan alkuperäinen velkoja ei ollut vaatinut viivästyskorkoa, alkuperäisen laskun yhteydessä olevissa ehdoissa ei ollut mainintaa viivästyskorosta, eikä kuluttajalle toimitetuissa kirjeissäkään ollut mainittu sitä ajankohtaa, josta lukien viivästyskorkoa oli suoritettava. Velallisella ei ollut velvollisuutta maksaa viivästyskorkoa lainkaan, ja CreditVisor oli perinyt sitä perusteettomasti. CreditVisor oli rikkonut korkolain 6 §:ää ja toiminut siten vastoin saatavien perinnästä annetun lain 4 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaista kieltoa antaa perinnässä totuudenvastaisia tietoja velallisen kannalta merkityksellisistä seikoista.
Kuluttaja-asiamies edellytti CreditVisorilta sitoumuspyynnössään sitä, ettei tämä vaadi kuluttajavelallista suorittamaan viivästyskorkoa, kun kuluttajavelallisella ei ole tällaista velvollisuutta. CreditVisor sitoutui toimimaan vastaisuudessa kuluttaja-asiamiehen edellyttämällä tavalla.
Maksuvaatimuksen sisältö
Maksuvaatimuksessa tulee ilmoittaa ainakin saatavien perinnästä annetun lain 5 a §:ssä tarkoitetut tiedot. Maksuvaatimuksessa on esimerkiksi mainittava eriteltyinä saatavan pääoma, korko, viivästyskorko ja perintäkulut.
Kuluttaja-asiamies pyysi CreditVisorilta kolmen saatavan osalta selvitystä siitä, mistä summista tai eristä saatavan eri osat koostuivat. Selvityksen ja kuluttaja-asiamiehen muun asiakirja-aineiston perusteella CreditVisor oli ilmoittanut kuluttajalle maksuvaatimuksessaan yhden velan pääoman suuruudeksi summan, joka tosiasiassa sisälsi myös alkuperäisen velkojan lähettämistä maksumuistutuksista aiheutuneet kulut. CreditVisor ei ollut näin noudattanut saatavien perinnästä annetun lain 5 a §:n 1 momentin 3 kohdan mukaista vaatimusta mainita maksuvaatimuksessa eriteltyinä saatavan pääoma, korko, viivästyskorko ja perintäkulut. CreditVisor ilmoitti korjanneensa saatavan pääoman vastaamaan sen todellista määrää kuluttaja-asiamiehen selvityspyynnön jälkeen.
CreditVisoria edellytettiin mainitsemaan kuluttajavelallisille lähettämissään maksuvaatimuksissa eriteltyinä saatavan pääoman, koron, viivästyskoron ja perintäkulut niin, että kukin määrä sisältää vain siihen tosiasiassa kuuluvat erät. CreditVisor sitoutui toimimaan vastaisuudessa kuluttaja-asiamiehen edellyttämällä tavalla.
Maksuvelvollisuuden kiistäminen
Saatavien perinnästä annetun lain 4 b §:n mukaan perintää ei saa jatkaa, jos velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa ja esittää kiistämiselle perusteen, joka ei ole sellainen, jolla selvästi ei ole vaikutusta velallisen maksuvelvollisuuteen. Perintää ei siis saa jatkaa kuin sellaisessa tilanteessa, jossa esitetyllä perusteella selvästi ei ole vaikutusta velallisen maksuvelvollisuuteen. Sillä, pitääkö velallisen esittämä väite paikkansa, ei ole vaikutusta esitetyn perusteen asianmukaisuuteen. Velkoja tai toimeksisaaja ei siis voi näyttöä esittämällä tehokkaasti torjua kuluttajan maksuvelvollisuuden kiistämistä ja jatkaa vapaaehtoista perintää.
Velallisen kiistämiselle ei voida asettaa kovin korkeita vaatimuksia. Tämä koskee erityisesti sellaisia seikkoja, joiden osalta velkoja on näyttövelvollinen. Näin on esimerkiksi silloin, kun velallinen väittää, että sopimus tai muu sitoumus, johon perittävän saatavan väitetään perustuvan, ei ole syntynyt. Jos velallinen vetoaa ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla selvästi ei ole vaikutusta velallisen maksuvelvollisuuteen, hyvään perintätapaan kuuluu, että velalliselle perintää jatkettaessa ilmoitetaan, miksi hänen esittämänsä peruste on asiaan vaikuttamaton. (HE 57/2012 vp, s. 30–31)
Kuluttaja-asiamies pyysi CreditVisorilta kahden perintäasian osalta selvitystä siitä, miten kuluttajan yhteydenotto oli vaikuttanut asian käsittelyyn. Toisessa näistä perinnän asiakas oli puhelimitse kiistänyt vaatimuksen sillä perusteella, ettei hän muistanut tehneensä saatavan perusteena olevaa tuotetilausta. Tämä tapahtuma oli kirjattu CreditVisorin järjestelmään kiistämiseksi, ja CreditVisor oli tiedustellut saatavan toimeksiantajalta, miten saatavan perusteena oleva tilaus oli tehty, ja pyytänyt tarkempia tietoja tilatuista tuotteista ja kopiot kuluttajalle lähetetyistä laskuista. CreditVisor oli välittänyt toimeksiantajalta saamansa tiedot kuluttajalle ja ilmoittanut katsovansa näiden tietojen perusteella perinnän aiheelliseksi ja perinnän jatkuvan normaalisti.
Kuluttaja-asiamiehelle antamassaan selvityksessä CreditVisor kuvaili kuluttajan tekemää yhteydenottoa kiistämiseksi. Myöhemmässä kirjeenvaihdossa yhtiö kuitenkin katsoi, ettei kyse ollut sellaisesta kiistämisestä, jonka vuoksi perintää ei olisi voinut jatkaa. Kuluttaja-asiamies katsoi saamansa selvityksen perusteella, että kuluttaja oli kiistänyt maksuvelvollisuutensa sillä perusteella, ettei väitetyn saatavan perusteena ollutta tilausta ollut tehty.
Perintä oli siis tullut keskeyttää saatavien perinnästä annetun lain 4 b §:n 1 momentin mukaisesti. CreditVisor ei ollut siten noudattanut saatavien perinnästä annetun lain 4 b §:n mukaista kieltoa jatkaa perintää kuluttajan kiistäessä maksuvelvollisuutensa.
CreditVisoria edellytettiin vastaisuudessa pidättymään jatkamasta vapaaehtoista perintää, kun kuluttaja on kiistänyt maksuvelvollisuutensa perusteella, joka ei ole sellainen, jolla selvästi ei ole vaikutusta kuluttajan maksuvelvollisuuteen. CreditVisor sitoutui toimimaan kuluttaja-asiamiehen edellyttämällä tavalla.
Saatavan perusteen selvittäminen
Perinnässä ei saa käyttää hyvän perintätavan vastaista tai muutoin velallisen kannalta sopimatonta menettelyä. Hyvälle perintätavalle voidaan ammattimaisessa perintätoiminnassa asettaa erityisvaatimuksia. Perintää ammattimaisesti harjoittavan on otettava toiminnassaan huomioon myös velallisen oikeudet. Hyvään perintätapaan kuuluu, ettei lainvastaisia tai selvästi perusteettomia saatavia oteta perittäväksi. Hyvään perintätapaan ei kuitenkaan kuulu, että perintätoimeksiannon saajalla olisi yleinen velvollisuus ryhtyä selvittämään saatavan oikeellisuutta. (HE 199/1996 vp, s. 11–12)
Kuluttaja-asiamies pyysi CreditVisorilta selvitystä erään sen perimän saatavan perusteesta. CreditVisor kertoi selvityksessään, että saatava perustui puhelimitse tehtyyn sukkien kestotilaukseen. Puhelutallennetta ei ollut saatavissa. CreditVisor toimitti selvitykseksi kuvakaappauksen toimeksiantajan tilausjärjestelmästä sekä kopioita lähetetyistä kirjeistä. Kyseisistä asiakirjoista ei kuluttaja-asiamiehen näkemyksen mukaan suoranaisesti käynyt ilmi se, oliko kuluttaja väitetyllä tavalla sitoutunut kestotilaukseen, eikä myöskään se, minkä sisältöinen väitetty kestotilaussopimus oli.
Kuluttaja-asiamies huomautti, ettei toimeksisaajan oikeus luottaa saatavan oikeellisuuteen ole absoluuttinen. Sen sijaan tämä oikeus tarkoittaa sitä, ettei hyvän perintätavan vaatimuksiin kuulu perintätoimeksiannon saajan yleistä velvollisuutta ryhtyä selvittämään sille perittäväksi annettujen saatavien oikeellisuutta. Toimeksisaajan ei siis jokaisen saatavan kohdalla tule ennen perintään ryhtymistä erikseen varmistua saatavan oikeellisuudesta vaan ainoastaan varmistaa, ettei saatava ole lainvastainen tai selvästi perusteeton.
Toimeksisaajan tietoon voi kuitenkin tulla sellaisia seikkoja, joiden perusteella oikeellisuusolettama poistuu. Perintää ammattimaisesti harjoittavan toimeksisaajan on syytä ryhtyä oma-aloitteisesti selvittämään saatavan oikeellisuutta, kun siihen on aihetta esimerkiksi lukuisten samanlaisia saatavia koskevien reklamaatioiden vuoksi. Jos toimeksiantaja ei tällaisessa tilanteessa kykene osoittamaan saatavan oikeellisuutta luotettavalla tavalla, perintää ei voi jatkaa.
Kuluttaja-asiamies kiinnitti CreditVisorin huomion tämän hyvän perintätavan mukaiseen velvollisuuteen selvittää saatavien oikeellisuus, kun siihen on aihetta.