Siirry ensisijaiseen navigaatioon, Skip to primary navigation, Hoppa till primärnavigering Siirry hakuun, Skip to search, Hoppa till sök Siirry päänavigaatioon, Skip to main navigation, Hoppa till huvudnavigering Siirry sisältöalueeseen, Skip to main content, Hoppa till huvudinnehåll Siirry alatunnistenavigaatioon, Skip to footer navigation, Hoppa till sidfältnavigering
  1. Suomeksi
  2. På svenska
  3. In English
Kilpailu- ja kuluttajavirasto
  • Tietoa ja ohjeita
     

    Markkinointi ja asiakassuhde

    • Sopimaton markkinointi
    • Markkinoinnin hyvä tapa
    • Mainonnan tunnistettavuus
    • Hinnan ilmoittaminen
    • Alennusmyynti ja tarjoukset
    • Tosiasiaväitteet ja vertailut
    • Suoramarkkinoinnin kieltäminen
    • Lisää aiheita

    Ostaminen, myyminen ja sopimukset

    • Sopimukset
    • Kaupan peruminen
    • Takuu ja virhevastuu
    • Riidanratkaisuelimistä kertominen
    • Verkkokauppa ja etämyynti
    • Lapsi kuluttajana
    • Huijaukset

    • Lisää aiheita

    Maksut, laskut ja perintä

    • Talouden  suunnittelu
    • Maksuviivästykset ja perintä
    • Velkojen vanhentuminen
    • Luotot
    • Maksutavan valinta
    • Lisämaksut ja alennus maksutavan perusteella
    • Lisää aiheita

    Viat, viivästykset ja valitukset

    • Tavaran vika tai puute
    • Autojen viat ja ongelmat
    • Palvelun virhe
    • Lisää aiheita

    Matkustaminen ja matkan järjestäminen

    • Matkustaminen ja liikenne
    • Lentomatkustajan oikeudet
    • Lisää aiheita

    Kilpailuasiat ja hankintojen valvonta

    • Kilpailunrajoitukset
    • Yrityskauppavalvonta
    • Kilpailuneutraliteetti
    • Lähetä vihje kilpailunrajoituksesta
    • Irrottaudu kartellista
    • Julkisten hankintojen valvonta
    • Lisää aiheita
    • Markkinointi ja menettely asiakassuhteessa
    • Ostaminen, myyminen ja sopimukset
    • Maksut, laskut ja perintä
    • Viat, viivästykset ja valitukset
    • Matkustaminen ja tietoa matkanjärjestäjille
    • Kilpailuasiat
  • Ratkaisut ja julkaisut
     

    Ratkaisut kilpailuasioissa

    • Yrityskaupparatkaisut
    • Kielto-, sitoumus- ja toimitusvelvoiteratkaisut
    • Hankintojen valvonta
    • Kilpailuneutraliteettiratkaisut
    • Esitykset markkinaoikeudelle
    • Kilpailuasiat korkeimmassa hallinto-oikeudessa
    • Lisää aiheita

    Aloitteet, lausunnot
    ja kannanotot

    • Vuosi 2019
    • Vuosi 2018
    • Vuosi 2017
    • Vuosi 2016
    • Vuosi 2015
    • Vuosi 2014
    • Vuosi 2013
    • Aloite- ja lausuntoarkisto

    • Lisää aiheita

    Ratkaisut kuluttaja-asioissa

    • Kuluttaja-asiamiehen ratkaisut
    • Kuluttaja-asiamiehen määräämät kiellot
    • Kuluttaja-asiat markkinaoikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa
    • Kuluttaja-asiamiehen avustusasiat
    • Lisää aiheita

    Linjaukset

    • Aihekohtaiset
    • Toimialakohtaiset
    • Kansainväliset
    • Lisää aiheita

    Haku

    • Ratkaisuhaku

     

    Julkaisut

    • KKV:n selvityksiä julkaisusarja
    • Suuntaviivat kilpailulain soveltamisesta
    • Pohjoismaiset yhteisraportit
    • Julkaisuarkisto
    • Vuosikirjat
    • Lisää aiheita
    • Ratkaisut kilpailuasioissa
    • Ratkaisut kuluttaja-asioissa
    • Ratkaisuhaku
    • Aloitteet, lausunnot ja kannanotot
    • Kuluttaja-asiamiehen linjaukset
    • Julkaisut
  • Ajankohtaista
    • Tiedotteet
    • Uutiset
    • Uutissyötteet (RSS)
    • Uutiskirjeet
    • Blogit
    • Tapahtumat
    • Ura KKV:ssä
  • KKV
    • Asiointi kuluttaja-asioissa
    • Kuluttaja-asiamies
    • Euroopan kuluttajakeskus
    • Organisaatio
    • Tehtävät
    • Tilastoja
    • Tulosohjausasiakirjat
    • VES-/TES -asiakirjat
    • Yhteystiedot
    • Verkkopalvelut ja tietosuoja
  • Kuluttajaneuvonta
    • Ajankohtaista
    • Reklamaation tekeminen yritykselle
    • Kuluttajaneuvonnan tehtävät
  • Yhteystiedot
    • Kilpailuasiat
    • Kuluttaja-asiat
    • Hallinto
    • Johto
    • Vaikutusarviointi
    • Viestintä
    • Tietosuoja
  • Etusivu
  • Ratkaisut ja julkaisut
  • Aloitteet, lausunnot ja kannanotot
  • 2016
https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/aloitteet-lausunnot-ja-kannanotot/2016/hallituksen-esitys-eduskunnalle-laiksi-vahvasta-sahkoisesta-tunnistamisesta-ja-sahkoisista-allekirjoituksista-annetun-lain-muuttamisesta/
Ratkaisut ja julkaisut
  • Etusivu
  • Ratkaisut ja julkaisut
  • Aloitteet, lausunnot ja kannanotot
  • 2016

Aloitteet, lausunnot ja kannanotot

  • 2019
  • 2018
  • 2017
  • 2016
  • 2015
  • 2014
  • 2013

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttamisesta

Kuuntele
Facebook Twitter LinkedIn
Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle 19.5.2016

Diaarinumero KKV/506/03.03/2016

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) toteaa, että lakiin esitetyt muutokset johtuvat pääosin uudesta EU-lainsäädännöstä. Esityksen tavoitteena on kuitenkin myös edistää hallituksen kärkihankkeen Digitaalisen liike­toimin­nan kasvuympäristön rakentamista. KKV haluaakin tässä yhteydessä tuoda esiin Suomen markkinatilanteeseen liittyviä seikkoja, joilla viraston arvion mukaan on vaikutusta sähköisten tunnistamis- ja luottamuspal­velujen yleistymiseen ja joihin liittyy sääntelytarpeita.

Sähköisen ensitunnistamisen hinnoittelu

Toimivan kansallisen tunnistusratkaisun syntymisen edellytyksenä on tunnistuspalvelun tarjoajien luottamusverkoston kehittyminen ja verkoston toimiva kilpailu. Vahvan sähköisen tunnistamisen välineinä voidaan tällä hetkellä käyttää pankkien Tupas-varmennepalvelua, teleoperaattoreiden mobiilivarmennetta ja/tai Väestörekisterikeskuksen sähköistä kansalaisvar­men­netta. Vahvin asema markkinoilla on pankkien Tupas-varmenteella.

Luottamusverkoston kehittyminen jää nykyisessä tunnistusratkaisussa tunnistuspalvelun tarjoajien kahdenkeskisten neuvottelujen ja sopimusten varaan. Mikäli kahdenkeskisiä sopimuksia ei synny kattavasti, tämä uhkaa luottamusverkoston toimivuutta ja kehittymistä. Ei ole selvää, mitä seuraa­muksia luottamusverkoston jäsenille aiheutuisi yhteistyövelvoitteen[1] rikko­mi­sesta esimerkiksi silloin, jos kahdenkeskiset neuvottelut venyvät tai niitä ei synny. Mikäli pankit hyödyntäisivät Tupas-varmenteen markkina­voimaa viivyttämällä sopimusneuvotteluja tai estämällä kahdenkeskisten sopimus­ten syntymistä esimerkiksi kohtuuttomalla hinnoittelulla, tämä voi hidastaa ja vaikeuttaa tunnistus- ja maksamisen markkinoiden kehittymistä ja uusien palveluntarjoajien alalle tuloa.

Luottamusverkoston tarkoituksena on helpottaa tunnistuspalvelujen käyt­töönottoa mm. siten, että kansalainen voisi luoda itselleen esimerkiksi mo­biilivarmenteen sähköisesti pankkitunnusten avulla asioimatta henkilökoh­tai­sesti operaattorin toimipisteessä. Sähköisen ensitunnistamisena hinta on ollut yksi merkittävä syy, miksi tunnistusmarkkinat eivät ole Suomessa markkinaehtoisesti kehittyneet nykyisestään. KKV:n tietojen mukaan säh­köisen ensitunnistamisen liian korkea hinta vaikeuttaa edelleen kilpailun toimivuutta tunnistusmarkkinoilla ja jatkossa todennäköisesti myös luotta­musverkoston kehittymistä. Nykyisessä ti­lan­teessa myös sähköisen ensi­tun­nistamisen hintasääntely saattaa olla tarkoituksenmu­kainen keino alalle tulon helpottamiseksi ja kilpailun lisäämiseksi.

Tunnistusvälineiden saatavuus

KKV:n toteaa kantanaan, että kuluttajien oikeus tunnistusväli­neen saa­­mi­seen olisi turvattava lain tasolla. Kysymys tunnistusväli­neen saamisesta on perustavanlaatuinen ja tärkeä kaikille kuluttajille, sillä tunnistus­väline on välttämätön sähköisten palveluiden tosiasial­lisen saatavuuden ja verkko­asioin­nin kannalta. Sähköisen tunnistamisen palve­luja voidaan nykyään pitää tietoyhteiskunnan peruspalveluina (LiVM 33/2014), jolloin myös niiden saatavuus olisi turvattava kaikille yksilöille.

Poliisin myöntämä henkilökortti (Väestörekisterikeskuksen kansalaisvar­men­ne) ei mahdollista laajasti yksityisiin palveluihin ja verkkokauppoihin tunnistautumista. Sen käytettävyyttä rajoittaa lisäksi se, että käyttöön tarvitaan kortinlukija. Tosiasiassa Suomessa yleisimpiä ja eniten käytettyjä ovat tunnistusvälineet, jotka myönnetään hakijoille muiden palvelujen, kuten pankkipal­velujen tai matka­viestinliittymien, yhteydessä. Ilman lain tukea tunnistamisvälineen myön­täminen on jätetty yksityisten toimi­joiden sopimusvapauden varaan, mutta osalla kulut­tajista on vaikeuksia saada sopimusta ja tunnistusvälinettä.

Maksuhäiriömerkinnät ovat este tunnistusvälineen saamiselle yksityisiltä palveluntarjoajilta. Suomen Asiakastieto Oy:n maksuhäiriörekisterissä oli vuoden 2015 lopussa 370 000 henkilöä eli noin 8,5 %:ia aikuisväestöstä.

KKV:n Pankkipalvelut 2015 -selvitys toi esiin, että 9 %:illa, eli ko­ko väestöön suhteutettuna noin 400 000 henkilöllä, ei ollut verk­ko­pankki­tunnuksia.[2] Näihin henkilöihin kuului erityisesti iäkkäitä, eläke­läisiä, työttö­miä, matalasti koulutettuja, nuoria ja pienituloisia.

Vastuukysymykset ja riskinjako

KKV kiinnittää huomiota siihen, että lakiin ei ehdoteta kattavia vastuusään­nök­siä tunnistamis- eikä luotta­mus­­palvel­uiden osalta. Digitalisaation ede­tessä kulut­tajat tekevät verkossa yhä merkittäväm­piä oikeustoimia, esimer­kiksi asunto- ja kiinteistökauppoja sekä terveyspal­ve­luihin liittyviä valintoja. Jotta kulut­tajien asema palvelujen loppu­käyttäjinä tulisi turvatuksi, KKV:n näkemyksen mukaan tunnistamis- ja luottamuspalveluihin liittyvät vas­tuut olisi syytä määritellä lain tasolla.

Vastuukysymyksiin olisi luotava selkeät perussäännöt myös tilanteissa, jois­sa välineen käyttäjän tunnistus- tai allekirjoituspyyntö/toimeksianto jää toteuttamatta tai se toteu­tetaan virheellisesti. Lisäksi olisi varmistetta­va se, että toimeksiantojen hoi­tamisesta vastaa aina kulut­tajaan päin selkeästi yksi vastuutaho. Var­sin­kin Suomeen nyt sääntelyllä luotavan luottamus­verkoston kaltaisissa olo­suh­­teissa tunnistustapahtuman toteuttaminen on luonteeltaan ketjuun­tuvaa toimintaa. Palvelujen käyttäjänä kuluttajan olisi kuitenkin voitava luottaa siihen, että yksi vastuutaho on hänelle vas­tuussa­ tunnistus- tai allekirjoitus­tapahtuman toteuttamisesta ja tiedon välit­tymi­ses­tä tieto­ver­kossa eri järjestelmien rajapinnat ylittäen.

Vastuun perussääntöjen tulisi olla samankaltaisia tunnistamis- ja allekir­joi­tuspalvelujen osalta, joita molempia käytetään oikeustoimien teke­miseen ja sopimusten solmimiseen. Huomionarvoista on, että Suomessa molem­piin toimiin käytetään yleensä samaa välinettä ja säh­köi­set alle­kir­joitukset teh­dään sähköisten tunnistusväli­neiden avulla. Tilanne, jossa välineen myön­tä­jän vastuu vaihtelee sen mukaan, mihin sa­maa välinettä käytetään, ei ole oikeusvarmuuden kannalta tyydyttävä eikä lisää kuluttajien luottamusta tunnistamis- ja luottamuspalveluiden käyttöön.

Vas­tuukysymysten jättä­minen sopimusten tai itsesääntelyn va­raan johtaa toden­näköi­ses­ti kuluttajien kannalta epätasapainoiseen riskin­ja­koon. Ku­luttajat eivät voi neuvotella va­kio­ehtojen sisällöstä vaan he joutu­vat hyväk­symään palve­lun­tarjoajan ehdot sellaise­naan.


[1] Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista 7.8.2009/617 12 a § ja Valtioneuvoston asetus vahvan sähköisen tunnistuspalvelun tarjoajien luottamusverkostosta 169/2016.

[2] KKV:n selvitys 5/2015 Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta.


Päivitetty 19.5.2016 Tulosta
Facebook Twitter LinkedIn
Päivitetty 19.5.2016 Tulosta
Facebook Twitter LinkedIn
  • © KKV
  • Yhteystiedot
  • Palaute
  • Tietosuojakäytäntömme
  • Tietoa evästeistä
  • © KKV