Perusmuistiossa esitetyn lisäksi KKV haluaa kiinnittää valiokunnan huomiota seuraaviin näkökohtiin:
EU:n sisäisten ulkomaanpuheluiden hintasääntely
KKV suhtautuu lähtökohtaisesti varauksellisesti hintasääntelyyn, jollaista myös EU:n sisäisten ulkomaanpuhelujen lisämaksujen poistaminen olisi. Hintasääntely on poikkeuksellinen toimi, jonka käyttämisen tulisi aina perustua kattavaan sääntelyn tarpeen ja vaikutusten arviointiin. Mikäli hintasääntelyyn päädytään, sen tarpeellisuutta olisi harkittava uudelleen, kun sääntelyn vaikutukset ja markkinan kehittyminen ovat havaittavissa. Hintasääntelyä harkittaessa olisi otettava huomioon myös se, että käytännössä palveluntarjoajat voivat siirtää kustannusvaikutuksen vähittäishintoihin, esimerkiksi korottamalla muiden palvelujen hintoja tai ottamalla käyttöön uusia palvelumaksuja.
KKV:n ei ole käytettävissään olevien tietojen perusteella mahdollista lausua ehdotuksesta tarkemmin.
Viestinnän luottamuksellisuuteen ja tietoturvallisuuteen liittyvät toimet
KKV pitää kannatettavana tavoitteena tietoturvan sisäänrakentamista hyödykkeisiin. Keskeistä on myös se, että käyttäjät saavat tietoa käyttämiinsä hyödykkeisiin liittyvistä tietoturvariskeistä ja -ominaisuuksista.
Ubiikkiteknologian (ns. jokapaikan tietotekniikka) ja esineiden internetin (IoT) myötä kuluttajien arkipäivän valinnat vaikuttavat lisääntyvässä määrin kokonaisten tietojärjestelmien ja -verkkojen tietoturvallisuuteen. Esimerkiksi älykodit ja älyliikenne ovat laajasti yhteydessä viestintäverkkoihin ja merkittäviä tietoturvallisuuden kannalta.
Siltä osin kuin kuluttajakäyttäjille tarjotaan mahdollisuuksia toimenpiteisiin, joilla he voivat itse hallita tietoturvariskejä, on huomioitava, että tällöin edellytetään käyttäjiltä tietoteknistä osaamista ja ymmärrystä palveluiden tietoturvallisesta käytöstä. Korkean tietoturvan tason saavuttamiseksi tietoturvatoimenpiteitä ei tulisi vastuuttaa yksin kuluttajien, joiden osaamistaso aina vaihtelee suuresti, toimien varaan.
Esimerkiksi tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen ja suojautumistoimenpiteistä kertominen on jälkikäteinen keino, joka voi osaltaan vaikuttaa vahinkojen rajoittamiseen, mutta ei sinänsä paranna vahinkoa jo kärsineiden tilannetta. Toisaalta esimerkiksi jatkuva päivittäminen on yhä keskeisempi vaatimus monien kulutushyödykkeiden toimivuudelle ja erityisesti niiden tietoturvallisuudelle. Päivityksillä tietoturvaa voidaan rakentaa ennalta. Esimerkiksi päivitysten osalta voitaisiinkin arvioida, milloin tietoturvan kannalta onnistuneempaa olisi päivitysten vastuuttaminen valmistajille ja/tai palveluntarjojajille kuluttajakäyttäjien sijaan.
OTT-palvelut ja soveltamisalan laajentaminen
KKV pitää sähköisen viestinnän sääntelyn uudistamisessa tärkeänä tavoitteena tasapuolisen sääntely-ympäristön turvaamista uudempien ja vakiintuneempien sähköisten viestintäpalvelujen välillä. Sääntelyn täydentämisen ja laajentamisen sijasta lähtökohtana tulisi olla sääntelyn keventäminen ja siirtyminen enenevästi pelkkään yleissääntelyyn, samalla kuitenkin varmistuen yleissääntelyn riittävästä kattavuudesta.
KKV toteaa, että kysymys uusien OTT-palveluntarjoajien kuulumisesta suunnitellun EU-sääntelyn soveltamisalaan on esillä myös esimerkiksi digitaalisten sisältöjen direktiiviehdotuksessa (KOM (2015) 634 lopullinen, U 25/2015 vp). EU-lainvalmistelussa olisi syytä pyrkiä kokonaisnäkemykseen, jossa toisaalta varmistettaisiin yhtenäisin periaattein, kuuluvatko OTT-palveluntarjoajat kuluttajakäyttäjien suojaksi annettujen säännösten soveltamisalaan, ja toisaalta ehkäistäisiin tilanne, jossa uusiin palveluntarjoajiin tai toimijoihin kohdistuisi tarpeettomasti tai päällekkäisesti sääntelytaakkaa.
Loppukäyttäjän oikeuksien täysharmonisointi
Perusmuistiossa ei ehdoteta muutoksia U-kirjelmällä U 68/2016 vp vahvistettuihin Suomen kantoihin. KKV pitää edelleen tärkeänä, että Suomi osallistuu aktiivisesti palveluja ja loppukäyttäjän suojelua sekä yleispalvelua koskevien säännösten valmisteluun. Näiltä osin KKV on lausunut asiantuntijakuulemisessa liikenne- ja viestintävaliokunnassa 16.2.2017.