Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle 19.6.2018
Dnro KKV/711/03.02/2018
KKV katsoo asetusehdotuksen perusteluissa olevan alustatalouden kilpailua koskevan kuvauksen oikeaksi. Verkossa tapahtuva välitys hyötyy yleensä merkittävistä datavetoisista suorista ja välillisistä verkkovaikutuksista, joiden tuloksena on yleensä ainoastaan rajallinen määrä onnistuneita alustoja kutakin välitystä käyttävää talouden osa-aluetta kohti. Johtavien verkkoalustojen joukko on pieni, mutta niillä on paljon suhteellista markkinavoimaa, kun taas tavaroiden ja palvelujen tarjonta on luonnostaan jakautunut ja koostuu tuhansista pienistä kauppiaista. Johtavilla alustoilla on neuvotteluvoimaa ja ne voivat usein toimia yksipuolisesti. Riippuvuus alustoista on merkinnyt, että määräävään asemaan päässeitä alustoja voidaan pitää alustatalouden ”portinvartijoina”.
Komission asetusehdotuksen mukaan alustatalouteen liittyy useita mahdollisesti haitallisia kauppatapoja, kuten ehtoihin ilman ennakkoilmoitusta ja selitystä tehtävät muutokset, tavaroiden ja palveluiden poistaminen palvelusta ja tilien sulkeminen ilman, että syitä esitetään selkeästi, avoimuuden puute tavaroiden ja palveluiden sekä niitä tarjoavien yritysten järjestyksestä (”ranking”) sekä epäselvät ehdot palvelujen tarjoajien keräämien tietojen saannista ja käytöstä. Lisäksi ongelmaksi on koettu avoimuuden puute, joka koskee palvelujen tarjoajien omia kilpailevia palveluja sekä ns. suosituimmuuskohtelulausekkeita, jotka rajoittavat yritysten mahdollisuutta tarjota suotuisampia ehtoja muiden kanavien kuin verkossa toimivien välityspalvelujen kautta.
Kuten asetusehdotuksessa todetaan, edellä mainitut haitalliset kauppatavat eivät välttämättä ole ratkaistavissa EU:n kilpailuoikeuden SEUT 101 ja 102 artiklojen soveltamisen kautta. Mikäli kyseisiin ongelmiin halutaan puuttua laajemmin kuin mitä kilpailusääntelyn kautta on mahdollista, on käsiteltävänä olevan asetuksen antaminen perusteltua. Kuten asetusehdotuksessa todetaan, sillä täydennetään kilpailusääntöjä ja kuluttajansuojalainsäädäntöä, muttei vaikuteta näiden sääntöjen soveltamiseen. Tämä täsmennys selkeyttää asetuksen suhdetta voimassaolevaan kilpailu- ja kuluttajansuojalainsäädäntöön. Asetusehdotuksen liityntä edellä mainittuihin lainsäädäntöihin on lähinnä välillinen.
Itse sääntelyinstrumentin valinta eli asetuksen käyttäminen, on perusteltua, sillä asetus on oikeusvaikutuksiltaan suoraan sovellettavaa oikeutta jäsenvaltioissa. Asetuksella voidaan välttyä alustatalouden sääntelyn hajanaisuudelta ja erilaisilta kansallisilta ratkaisuilta. Yhdenmukainen sääntely mahdollistaa myös välityspalveluiden skaalautumisen.
Asetusehdotuksen artiklassa 8 puututaan välityspalveluiden rajoituksiin yrityskäyttäjille, kun nämä tarjoavat samoja tavaroita ja palveluita kuluttajille erilaisin ehdoin muulla tavalla kuin kyseisten välityspalveluiden kautta. Tältä osin asetusehdotuksessa edellytetään, että välityspalveluissa on esitettävä ehdoissaan perusteet rajoituksille ja asetettava nämä perusteet julkisesti helposti saataville. Kyseinen ehto vaikuttaisi perustellulta ja se saattaa osaltaan jopa ennaltaehkäistä kilpailunrajoituksien syntymistä. Viimeisten vuosien aikana jäsenvaltioissa on syntynyt kilpailuoikeudellista oikeuskäytäntöä hotellivaraussivustojen hintapariteettilausekkeisiin liittyen.
Kuluttajaan nähden on tärkeää, että kuluttajalla on tiedossaan taho, joka vastaa kuluttajaan nähden alustalla tapahtuvasta toiminnasta. Siksi on edellytettävä, että alustat ja yritykset eivät voi keskinäisesti sopia keskenään sellaisista vastuunrajoituslausekkeista, jotka vaikeuttavat kuluttajien pääsyä oikeuksiinsa.