Siirry ensisijaiseen navigaatioon, Skip to primary navigation, Hoppa till primärnavigering Siirry hakuun, Skip to search, Hoppa till sök Siirry päänavigaatioon, Skip to main navigation, Hoppa till huvudnavigering Siirry sisältöalueeseen, Skip to main content, Hoppa till huvudinnehåll Siirry alatunnistenavigaatioon, Skip to footer navigation, Hoppa till sidfältnavigering
  1. Suomeksi
  2. På svenska
  3. In English
Kilpailu- ja kuluttajavirasto
  • Tietoa ja ohjeita
     

    Markkinointi ja asiakassuhde

    • Sopimaton markkinointi
    • Markkinoinnin hyvä tapa
    • Mainonnan tunnistettavuus
    • Hinnan ilmoittaminen
    • Alennusmyynti ja tarjoukset
    • Tosiasiaväitteet ja vertailut
    • Suoramarkkinoinnin kieltäminen
    • Lisää aiheita

    Ostaminen, myyminen ja sopimukset

    • Sopimukset
    • Kaupan peruminen
    • Takuu ja virhevastuu
    • Riidanratkaisuelimistä kertominen
    • Verkkokauppa ja etämyynti
    • Lapsi kuluttajana
    • Huijaukset

    • Lisää aiheita

    Maksut, laskut ja perintä

    • Talouden  suunnittelu
    • Maksuviivästykset ja perintä
    • Velkojen vanhentuminen
    • Luotot
    • Maksutavan valinta
    • Lisämaksut ja alennus maksutavan perusteella
    • Lisää aiheita

    Viat, viivästykset ja valitukset

    • Tavaran vika tai puute
    • Autojen viat ja ongelmat
    • Palvelun virhe
    • Lisää aiheita

    Matkustaminen ja matkan järjestäminen

    • Matkustaminen ja liikenne
    • Lentomatkustajan oikeudet
    • Lisää aiheita

    Kilpailuasiat ja hankintojen valvonta

    • Yrityskauppavalvonta
    • Kilpailuneutraliteetti
    • Lähetä vihje kilpailunrajoituksesta
    • Irrottaudu kartellista
    • Julkisten hankintojen valvonta
    • Lisää aiheita
    • Markkinointi ja menettely asiakassuhteessa
    • Ostaminen, myyminen ja sopimukset
    • Maksut, laskut ja perintä
    • Viat, viivästykset ja valitukset
    • Matkustaminen ja tietoa matkanjärjestäjille
    • Kilpailuasiat
  • Ratkaisut ja julkaisut
     

    Ratkaisut kilpailuasioissa

    • Yrityskaupparatkaisut
    • Kielto-, sitoumus- ja toimitusvelvoiteratkaisut
    • Hankintojen valvonta
    • Kilpailuneutraliteettiratkaisut
    • Esitykset markkinaoikeudelle
    • Kilpailuasiat korkeimmassa hallinto-oikeudessa
    • Lisää aiheita

    Aloitteet, lausunnot
    ja kannanotot

    • Vuosi 2020
    • Vuosi 2019
    • Vuosi 2018
    • Vuosi 2017
    • Vuosi 2016
    • Vuosi 2015
    • Aloite- ja lausuntoarkisto

    • Lisää aiheita

    Ratkaisut kuluttaja-asioissa

    • Kuluttaja-asiamiehen ratkaisut
    • Kuluttaja-asiamiehen määräämät kiellot
    • Kuluttaja-asiat markkinaoikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa
    • Kuluttaja-asiamiehen avustusasiat
    • Lisää aiheita

    Linjaukset

    • Aihekohtaiset
    • Toimialakohtaiset
    • Kansainväliset
    • Lisää aiheita

    Haku

    • Ratkaisuhaku

     

    Julkaisut

    • KKV:n selvityksiä julkaisusarja
    • Suuntaviivat kilpailulain soveltamisesta
    • Pohjoismaiset yhteisraportit
    • Julkaisuarkisto
    • Vuosikirjat
    • Lisää aiheita
    • Ratkaisut kilpailuasioissa
    • Ratkaisut kuluttaja-asioissa
    • Ratkaisuhaku
    • Aloitteet, lausunnot ja kannanotot
    • Kuluttaja-asiamiehen linjaukset
    • Julkaisut
  • Ajankohtaista
    • Tiedotteet
    • Uutiset
    • Uutissyötteet (RSS)
    • Uutiskirjeet
    • Blogit
    • Tapahtumat
    • Ura KKV:ssä
  • KKV
    • Asiointi kuluttaja-asioissa
    • Kuluttaja-asiamies
    • Euroopan kuluttajakeskus
    • Organisaatio
    • Tehtävät
    • Tilastoja
    • Tulosohjausasiakirjat
    • VES-/TES -asiakirjat
    • Yhteystiedot
    • Verkkopalvelut ja tietosuoja
  • Kuluttajaneuvonta
    • Ajankohtaista
    • Reklamaation tekeminen yritykselle
    • Kuluttajaneuvonnan tehtävät
  • Yhteystiedot
    • Kilpailuasiat
    • Kuluttaja-asiat
    • Hallinto
    • ICT- ja digiyksikkö
    • Johto
    • Vaikutusarviointi
    • Viestintä
    • Tietosuoja
  • Etusivu
  • Ratkaisut ja julkaisut
  • Aloitteet, lausunnot ja kannanotot
  • 2020
https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/aloitteet-lausunnot-ja-kannanotot/2020/14.12.2020-lausunto-hallituksen-esitysluonnoksesta-laiksi-rahankerayslain-1-n-muuttamisesta/
Ratkaisut ja julkaisut
  • Etusivu
  • Ratkaisut ja julkaisut
  • Aloitteet, lausunnot ja kannanotot
  • 2020

Aloitteet, lausunnot ja kannanotot

  • 2021
  • 2020
  • 2019
  • 2018
  • 2017
  • 2016
  • 2015
  • 2014
  • 2013

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi rahankeräyslain 1 §:n muuttamisesta

Kuuntele
Facebook Twitter LinkedIn
Lausunto sisäministeriölle 14.12.2020

Diaarinumero  KKV/1423/03.02/2020

Sisäministeriö on pyytänyt Kilpailu- ja kuluttajavirastolta (KKV) lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi rahankeräyslain 1 §:n muuttamisesta. KKV esittää lausuntonaan seuraavan:

Rahankeräyslain soveltamisalasäännökseen lisättäisiin uusi kohta, jossa niin sanottu vapaaehtoinen päästökompensaatio rajattaisiin lain soveltamisalan ulkopuolelle ja näin mahdollistettaisiin vapaaehtoisten päästökompensaatiopalveluiden tarjoaminen sekä kansalaisjärjestöille että yrityksille. Muutoksen jälkeen kansalaisjärjestöjen rahankeräystä päästökompensaatiotoiminnan tukemiseksi ei valvottaisi enää rahankeräyslain nojalla toisin kuin muuta ilmastotavoitteisiin tähtäävää keräystoimintaa.

KKV arvioi, että esitysluonnoksen mukaisella sääntelyratkaisulla voidaan väliaikaisena ratkaisuna edistää uudistuksen perustavoitetta: myönteisten ympäristövaikutusten aikaansaaminen hiilineutraalisuustavoitetta tukevien palveluiden lisääntymisen kautta.

Valvonnasta

Markkinoilla on elinkeinonharjoittajia, jotka tarjoavat vapaaehtoisia päästökompensaatioita toisen tuotteen yhteydessä tai sellaisenaan. Kuluttajien on mahdollista tukea vapaaehtoista päästökompensaatiotoimintaa myös hyväntekeväisyytenä. Samanlainen tilanne tarjonnassa on nähtävillä myös muualla.

Vapaaehtoinen päästökompensaatiotoiminta on vahvasti muotoutumassa; EU -tasolla tai Suomessa   ei ole olemassa vielä yhteisiä vertailukelpoisia ja   luotettavia tapoja todentaa päästökompensaatioiden todenmukaisuus ja vaikuttavuus.

Kuluttaja-asiamiehen (KA) valvomaa kuluttajansuojalain 2 lukua sovelletaan elinkeinonharjoittajien kaupallisin menettelyihin silloin, kun kohderyhmänä on kuluttajat.

Kuluttaja-asiamiehen toimivaltaan ei kuulu siten muu kuin elinkeinonharjoittaminen eli siihen ei kuulu hyväntekeväisyys eikä b2b markkinointi.

KSL 2 luku ja KA:n toimivalta sen valvonnassa perustuu EU:n harmonisointidirektiiviin sopimattomista kaupallisista käytännöistä (UCPD; 2005/29/EY)). Sen mukaan keskeisiä käsitteitä ovat elinkeinonharjoittaja, kuluttaja, tuote, kaupalliset menettelyt, jotka kaikki on määritelty direktiivissä. Säännösten soveltaminen ei edellytä vastikkeellista toimintaa eikä omistusoikeuden siirtymistä.

Tuote voi olla tavara tai palvelu, oikeus ja etuus. Suomessa kansallisen KSL 1 luvun määritelmä vastaa pitkälti UCPD:n määritelmää. Lähtökohtana on ollut ennen EU-tason sääntelyä, että kuluttajansuojalain piiriin kuuluisi kaikki sellainen elinkeinonharjoittajien toimesta tapahtuva markkinointi, joka kohdistuu kansalaisiin yksityishenkilöinä (HE 360/92).

Perinteisesti on pidetty kiistattomana, että sellainen markkinointi, jossa tuotteen ostajalle tarjotaan mahdollisuutta tukea samalla hyväntekeväisyyttä tai ilmastotoimia, kuuluu KSL 2 luvun piiriin (esim. MAO:2011/03; makeispussin ostajalle luvattiin tietyn osan hinnasta menevän puiden istuttamiseen). Sen sijaan ei ole erikseen tuomioistuimen ratkaisua, jossa olisi todettu tarjottavan päästökompensaatiotoiminnan sellaisenaan kuuluvan KA:n toimivaltaan. Toisaalta markkinoiden kehittyessä syntyy myös uudentyyppisiä hyödykkeitä.

Kuluttaja-asiamiehen toiminta valvojana painottuu paljolti compliance-toimintaan eikä valvontatoiminnassa käsitellä yksittäisinä kaikkia asioita. Ympäristöväittämien osalta tuomioistuimen ratkaisukäytännössä on vahvistettu periaatteet siitä, että markkinoinnin tulee olla asiallista ja selkeää, se ei saa liioitella tai yleistää toimenpiteiden vaikutuksia (https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/julkaisut/kuluttaja-asiamiehen-linjaukset/aihekohtaiset/ymparistomarkkinointi/ ).

Ehdotuksessa todetaan ”Ehdotetun säännöksen mukaisten palveluiden tarjoamisen osalta toimivaltaisena viranomaisena toimisi aina jatkossa kuluttaja-asiamies.” Tämä ei edellä olevan mukaan pidä paikkaansa kaikissa tapauksissa kuten b2b-markkinoinnissa ja hyväntekeväisyytenä harjoitettavassa tarjonnassa. Rahankeräyslain muutoksesta ei seuraa, että kuluttaja-asiamiehen toimivalta muuttuisi.

Ehdotuksessa määritellään rahankeräyslain ulkopuolelle jäävä toiminta seuraavasti: ”Palvelu, jolla kasvihuonekaasupäästöjä kompensoidaan todennetulla ja lasketulla kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksellä, välttämisellä tai poistamisella ilmakehästä.”

Päästökompensaatiotoiminta on ympäri maailmaa muutostilassa. Vapaaehtoista päästötoimintaa koskevat markkinointiohjeet eri maissa ovat myös muuttumassa ja päivityksen tarpeessa. Ongelmana ehdotuksessa on määritelmän epätäsmällisyys, kun markkinat vielä muotoutuvat. Onko määritelmä riittävän yksiselitteinen? Mitä seuraa tulkinnallisissa tapauksissa?

Keskeinen haaste liittyy vapaaehtoisen päästökompensaatiotoiminnan luotettavuuteen. Ei ole olemassa yhtä standardia tai auditointijärjestelmää, jota toimijat käyttävät. Toimintaan liittyy riskejä esim. kaksoislaskennasta, toiminnan jatkumisen varmistamisesta ja todellisista vaikutuksista.

YM on esitysluonnoksen mukaan käynnistämässä hanketta, jolla pyritään edistämään luotettavaa mallia tosiasiaväittämien toteen näyttämiseksi. Alalla on myös kiinnostusta itsesääntelyyn, jolloin kuluttaja-asiamiehen toimivallan ulkopuolella jäävät alueet tulisivat huomioon otetuiksi.  EU-tasolta voi myöhemmin tulla asiaan liittyvää sääntelyä joko kuluttaja- tai ympäristöasioiden puolelta.

Tässä vaiheessa toimijoilla on mahdollisuus – ja toivottavaa – ryhtyä itsesääntelytoimenpiteisiin, joilla varmistettaisiin toiminnan luotettavuutta kuluttajan silmissä: koska markkinat ovat kehittymässä, riskinä on epä-määräisten lupausten antaminen ilman näyttöä.

Yhteenveto

Pidämme ehdotusta tässä vaiheessa perusteltuna yllä esitetyin täsmennyksin. Kun tilanne markkinoilla kehittyy kuitenkin nopeasti, esitetty ratkaisu voi toimia vain väliaikaisena keinona edistää luotettavien markkinoiden syntymistä. Markkinoita ja muutoksen vaikutuksia on seurattava ja oltava valmis reagoimaan nopeastikin.

Alalle on joka tapauksessa välttämätöntä luoda tavat arvioida väittämien sisällön todenmukaisuutta samoin kuin itse- tai yhteissääntelyjärjestelmä, joka lisäisi toiminnan luotettavuutta kuluttajien silmissä ja tukisi lainmukaista markkinointia. Itsesääntelyä pohdittaessa on syytä ottaa huomioon Keskuskauppakamarin yhteydessä toimivat lautakunnat, kuten liiketapalautakunta.


Päivitetty 4.1.2021 Tulosta
Facebook Twitter LinkedIn
Päivitetty 4.1.2021 Tulosta
Facebook Twitter LinkedIn
  • © KKV
  • Yhteystiedot
  • Palaute
  • Tietosuojakäytäntömme
  • Tietoa evästeistä
  • Saavutettavuus
  • © KKV