Siirry ensisijaiseen navigaatioon, Skip to primary navigation, Hoppa till primärnavigering Siirry hakuun, Skip to search, Hoppa till sök Siirry päänavigaatioon, Skip to main navigation, Hoppa till huvudnavigering Siirry sisältöalueeseen, Skip to main content, Hoppa till huvudinnehåll Siirry alatunnistenavigaatioon, Skip to footer navigation, Hoppa till sidfältnavigering
  1. Suomeksi
  2. På svenska
  3. In English
Kilpailu- ja kuluttajavirasto
  • Tietoa ja ohjeita
     

    Markkinointi ja asiakassuhde

    • Sopimaton markkinointi
    • Markkinoinnin hyvä tapa
    • Mainonnan tunnistettavuus
    • Hinnan ilmoittaminen
    • Alennusmyynti ja tarjoukset
    • Tosiasiaväitteet ja vertailut
    • Suoramarkkinoinnin kieltäminen
    • Lisää aiheita

    Ostaminen, myyminen ja sopimukset

    • Sopimukset
    • Kaupan peruminen
    • Takuu ja virhevastuu
    • Riidanratkaisuelimistä kertominen
    • Verkkokauppa ja etämyynti
    • Lapsi kuluttajana
    • Huijaukset

    • Lisää aiheita

    Maksut, laskut ja perintä

    • Talouden  suunnittelu
    • Maksuviivästykset ja perintä
    • Velkojen vanhentuminen
    • Luotot
    • Maksutavan valinta
    • Lisämaksut ja alennus maksutavan perusteella
    • Lisää aiheita

    Viat, viivästykset ja valitukset

    • Tavaran vika tai puute
    • Autojen viat ja ongelmat
    • Palvelun virhe
    • Lisää aiheita

    Matkustaminen ja matkan järjestäminen

    • Matkustaminen ja liikenne
    • Lentomatkustajan oikeudet
    • Lisää aiheita

    Kilpailuasiat ja hankintojen valvonta

    • Yrityskauppavalvonta
    • Kilpailuneutraliteetti
    • Lähetä vihje kilpailunrajoituksesta
    • Irrottaudu kartellista
    • Julkisten hankintojen valvonta
    • Lisää aiheita
    • Markkinointi ja menettely asiakassuhteessa
    • Ostaminen, myyminen ja sopimukset
    • Maksut, laskut ja perintä
    • Viat, viivästykset ja valitukset
    • Matkustaminen ja tietoa matkanjärjestäjille
    • Kilpailuasiat
  • Ratkaisut ja julkaisut
     

    Ratkaisut kilpailuasioissa

    • Yrityskaupparatkaisut
    • Kielto-, sitoumus- ja toimitusvelvoiteratkaisut
    • Hankintojen valvonta
    • Kilpailuneutraliteettiratkaisut
    • Esitykset markkinaoikeudelle
    • Kilpailuasiat korkeimmassa hallinto-oikeudessa
    • Lisää aiheita

    Aloitteet, lausunnot
    ja kannanotot

    • Vuosi 2020
    • Vuosi 2019
    • Vuosi 2018
    • Vuosi 2017
    • Vuosi 2016
    • Vuosi 2015
    • Aloite- ja lausuntoarkisto

    • Lisää aiheita

    Ratkaisut kuluttaja-asioissa

    • Kuluttaja-asiamiehen ratkaisut
    • Kuluttaja-asiamiehen määräämät kiellot
    • Kuluttaja-asiat markkinaoikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa
    • Kuluttaja-asiamiehen avustusasiat
    • Lisää aiheita

    Linjaukset

    • Aihekohtaiset
    • Toimialakohtaiset
    • Kansainväliset
    • Lisää aiheita

    Haku

    • Ratkaisuhaku

     

    Julkaisut

    • KKV:n selvityksiä julkaisusarja
    • Suuntaviivat kilpailulain soveltamisesta
    • Pohjoismaiset yhteisraportit
    • Julkaisuarkisto
    • Vuosikirjat
    • Lisää aiheita
    • Ratkaisut kilpailuasioissa
    • Ratkaisut kuluttaja-asioissa
    • Ratkaisuhaku
    • Aloitteet, lausunnot ja kannanotot
    • Kuluttaja-asiamiehen linjaukset
    • Julkaisut
  • Ajankohtaista
    • Tiedotteet
    • Uutiset
    • Uutissyötteet (RSS)
    • Uutiskirjeet
    • Blogit
    • Tapahtumat
    • Ura KKV:ssä
  • KKV
    • Asiointi kuluttaja-asioissa
    • Kuluttaja-asiamies
    • Euroopan kuluttajakeskus
    • Organisaatio
    • Tehtävät
    • Tilastoja
    • Tulosohjausasiakirjat
    • VES-/TES -asiakirjat
    • Yhteystiedot
    • Verkkopalvelut ja tietosuoja
  • Kuluttajaneuvonta
    • Ajankohtaista
    • Reklamaation tekeminen yritykselle
    • Kuluttajaneuvonnan tehtävät
  • Yhteystiedot
    • Kilpailuasiat
    • Kuluttaja-asiat
    • Hallinto
    • ICT- ja digiyksikkö
    • Johto
    • Vaikutusarviointi
    • Viestintä
    • Tietosuoja
  • Etusivu
  • Ratkaisut ja julkaisut
  • Aloitteet, lausunnot ja kannanotot
  • 2020
https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/aloitteet-lausunnot-ja-kannanotot/2020/17.3.2020-valtioneuvoston-selvitys-paastokauppaa-koskevat-valtiontuen-suuntaviivat-vuoden-2020-jalkeen-komission-luonnos-suuntaviivoiksi-e-112020-vp/
Ratkaisut ja julkaisut
  • Etusivu
  • Ratkaisut ja julkaisut
  • Aloitteet, lausunnot ja kannanotot
  • 2020

Aloitteet, lausunnot ja kannanotot

  • 2021
  • 2020
  • 2019
  • 2018
  • 2017
  • 2016
  • 2015
  • 2014
  • 2013

Valtioneuvoston selvitys: Päästökauppaa koskevat valtiontuen suuntaviivat vuoden 2020 jälkeen; komission luonnos suuntaviivoiksi (E 11/2020 vp)

Kuuntele
Facebook Twitter LinkedIn
Lausunto talousvaliokunnalle 17.3.2020

Diaarinumero KKV/340/03.03/2020

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Kilpailu- ja kuluttajavirastolta (KKV) asiantuntijalausuntoa valtioneuvoston selvityksestä, joka on tehty päästökauppaan liittyvästä valtiontuen suuntaviivoja koskevasta komission tiedonannosta. Erityisesti on kyse säännöistä, joiden mukaan jäsenvaltiot saavat kompensoida päästökaupasta aiheutuvaa sähkön hinnannousua niille yrityksille, joilla on merkittävä hiilivuodon riski.

Komission neuvotteluihin tuoma ehdotus muuttaa kompensaatiotuen myöntämissääntöjä mm seuraavasti:

1) tuen määräytymiskaavaa muutetaan laskemalla tuki-intensiteetin enimmäisarvoa

2) toimialoja, joille tukea voidaan myöntää, supistetaan 20 toimialasta 8:aan

3) myös tukea saavilta pk-yrityksiltä vaaditaan energiakatselmus 4 vuoden välein (aiemmin vain suurilta yrityksiltä), ja

4) suurille yrityksille tulee vaatimus täyttää yksi kolmesta investointivaihtoehdosta, jotka tähtäävät energiatehokkuuteen.

Suomen kannassa tuetaan periaatteellisesti energiatehokkuusehdotuksia. Tuen myöntökaavan ehdotettua tuki-intensiteetin enimmäisarvoa Suomi haluaisi tiukentaa ja tehdä siitä ajassa laskevan. Toimialoja, joille arvioidaan kohdistuvan merkittävää hiilivuotoriskiä, vielä tarkastellaan.

Ensimmäiseksi KKV muistuttaa, että yritystuet yleensä vääristävät markkinoita, vaikka määrittävätkin vain osan yritysten kilpailuolosuhteista. Maiden väliset erot verotuksessa (ml. päästökauppa), muissa kustannuksissa ja tuottavuudessa voivat hyvinkin olla yksittäisiä tukia merkittävämpiä kansainvälisen kilpailun kannalta.

Kompensaatiotuen lähtökohtana on kuitenkin tilanne, jossa kansainväliset markkinat ovat jo vääristyneet, koska sähkön hintaa nostava päästökauppa ei koske maailman kaikkia yrityksiä. Tällöin on perusteltua tarkastella, miten merkittävästä vääristymästä on kyse, ja kannattaako syntynyttä vääristy-mää erikseen kompensoida sallimalla muuten markkinoiden toiminnan kannalta epätoivotut yritystuet. Jos vääristymä kannattaa kompensoida maksamalla tukia, on myös määriteltävä, kuinka suurilla tuilla vääristymää on syytä kompensoida, onko tuen suuruuden perusteltua muuttua ajassa ja liitetäänkö vääristymää kompensoivien tukien maksamiseen muita ehtoja.

KKV pitää ehdotettua Suomen kantaa kiristyvistä kriteereistä ja energia-tehokkuusvelvoitteista perusteltuna. Puhtaan teknologian tukien merkitys on suuri energiamurroksen alkuvaiheessa, mutta aikaa myöten tukia voidaan asteittain pienentää. Silloin kun puhutaan jo vakiintuneista, puhtaamman energian muodoista, puhtaamman energian tukeminen ei ole enää yhtä tehokasta. Uusien teknologioiden käyttöönottoa voi tosin olla perusteltua tukea joskus myöhemminkin, jos puhtaan teknologian kehityksestä ja sen kopioimisesta on hyötyä myös muille kuin ensimmäisenä puhtaampaan teknologiaan investoineelle yritykselle. Tukien myöntämisessä on kuitenkin aina syytä olla kriittinen ja tehdä huolellinen vaikutus-arviointi.

Kriittinen tukea mahdollisesti saavien toimialojen tarkastelu on myös järkevää ja ennakoitavuuden vaatimuksesta huolimatta tuettavien joukko voi muuttua ajassa. Olennaista on arvioida, onko kyseisillä toimialoilla hiilivuotoriskin lisäksi potentiaalia puhtaamman teknologian kehittämiseen. Edelliseen tukikauteen verrattuna uudella tukikaudella Suomi ei enää voisi tukea lannoitemineraalien louhintaa, lannoitteiden ja typpiyhdisteiden valmistusta, kuparin valmistusta ja ensiömuovin tuotantoa. Näiden sektoreiden tukeminen on loppuvalla tukikaudella ollut huomattavasti pienempää kuin esimerkiksi edelleen tukien piiriin mahtuvien massan- ja paperinvalmistuksen, sekä raudan, teräksen ja rautaseosten valmistuksen. Suhteutettuna näidenkin sektorien työvoimakustannuksiin myönnetyt tuet ovat olleet suurimmillaan prosentin luokkaa, joten ei ole selvää, että nimen-omaan kyseinen tuki on ollut ratkaisevassa asemassa pienentämässä hiili-vuodon riskiä. Tarkastelua tulisi kuitenkin parhaimmillaan tehdä suhteessa kilpailijamaiden kustannustasoon.

Päästökauppa parhaimmillaan vaikuttaa tuotantorakenteisiin siten, että ilmastokuormitus otetaan riittävästi huomioon. Päästökaupan rajoittuminen vain eurooppalaiseen tuotantoon voi kuitenkin johtaa kilpailukykyisen tuotannon siirtymiseen heikompien ilmastostandardien maihin. Kompensaatiotuki on kehitetty tähän. Komission tiedonanto ja siitä kehitetyt Suomen kannat vaikuttavat alustavan tarkastelun jälkeen perustelluilta. Yksittäisiä tukia tärkeämpää on varmistaa toimintaympäristön kokonaisuus.


Päivitetty 4.1.2021 Tulosta
Facebook Twitter LinkedIn
Päivitetty 4.1.2021 Tulosta
Facebook Twitter LinkedIn
  • © KKV
  • Yhteystiedot
  • Palaute
  • Tietosuojakäytäntömme
  • Tietoa evästeistä
  • Saavutettavuus
  • © KKV