Dnro 391/71/2001
Lääkärikeskusten yhdistys ry:n toimenpidepyyntö
Tausta
Asiakasmaksuasetusta on 1.11.1998 lukien muutettu siten, että julkisessa sairaalassa voidaan yksityislääkärin lähetteellä tehtävistä laboratorio- ja röntgentutkimuksista, joihin ei sisälly muita tutkimuksia tai hoitotoimenpiteitä, periä enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia vastaava maksu. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muutoksella on myös terveyskeskukset oikeutettu perimään maksu vastaavista tutkimuksista.
Sosiaali- ja terveysministeriön asiakasmaksuista 16.10.1998 päivätyn muistion mukaan säädösmuutokset liittyivät hallituksen vuoden 1999 talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä päättämiin kunnallistalouden toimintaedellytysten parantamiseen tähdänneisiin toimiin. Näihin sisältyi kunnille annettava mahdollisuus lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksutuloja sekä kunnallisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyötä ja turvata asiakkaalle joustavampi palvelujen saatavuus. Tarkoituksena oli, että esimerkiksi henkilön käydessä yksityislääkärillä paikkakunnalla, jossa ei ole yksityistä laboratoriota, potilas voisi teettää tutkimukset lähimmässä sairaalassa tai terveyskeskuksessa.
Kilpailuviraston arvio
Asiakasmaksunormien laboratorioalan kilpailuvaikutuksista ja Laboratoriokeskuksen toiminnasta Kilpailuvirastolle oli tehnyt toimenpidepyynnön Lääkärikeskusten yhdistys ry. Tässä yhteydessä Kilpailuvirasto esittää näkemyksensä asiakasmaksusäännösten kilpailuvaikutuksista.
Kilpailuvirasto on "julkinen valta markkinoilla" -hankkeensa kuntien toimintaa koskevassa osassa kiinnittänyt huomiota kunnallisen tuotannon laajalti meneillään olevaan uudistusprosessiin. Kunnat pyrkivät ylläpitämään ja kehittämään palvelutuotantoaan erilaisista lähtökohdista tavoitteena kestävien palvelutuotannollisten kokonaisratkaisujen aikaansaaminen. Tällaista kehitystä ilmentää esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laboratoriopalveluja tarjoava liikelaitos. Kilpailuvirasto on selvittänyt liikelaitoksen sekä alueen yksityisten laboratoriopalveluja tuottavien elinkeinonharjoittajien kilpailutilannetta Tampereella ja Pirkanmaalla Länsi-Suomen lääninhallituksen avulla. Lääninhallitus on toimittanut Kilpailuvirastolle yrityskäynteihin, hintavertailuihin ja laboratorioalalta pyydettyihin tietoihin laboratoriopalvelujen markkinoista perustuvan selvityksensä 18.4.2000.
Saatujen selvitysten perusteella on ilmeistä, että vastaavanlainen muutosprosessi tulee käynnistymään muuallakin kuin Pirkanmaan alueella ja varsin todennäköisesti myös muissa toiminnoissa kuin laboratoriopalveluissa. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoi lausunnossaan Kilpailuvirastolle 21.5.1999 Tampereella toteutettujen laboratoriojärjestelyjen olevan riippumattomia asiakasmaksusäännösten muutoksista. Vastaavia laboratoriojärjestelyjä on ministeriön mukaan valmisteltu ja toteutettu aiemmin muillakin paikkakunnilla. Tarkoituksena on osaltaan purkaa ylikapasiteettia ja eri laboratorioiden päällekkäistoimintoja sekä tehostaa laadunvarmistusta ja parantaa potilasturvaa. Ministeriön mukaan vastaaviin keskittämistoimiin olisikin ryhdyttävä, kun toiminta osoittautuu taloudellisesti kannattavaksi.
Laboratoriokeskus on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän liikelaitos, joka on järjestetty liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti. Liikelaitos ei kuitenkaan ole sairaanhoitopiiristä erillinen oikeushenkilö. Liikelaitoksen ensisijaisena tehtävänä on laboratoriopalvelujen tuottaminen sairaanhoitopiirin tulosyksilöille ja niille kunnille, joille sairaanhoitopiiri on sitoutunut tuottamaan laboratoriopalveluja. Lisäksi Laboratoriokeskus myy laboratoriopalveluja yksityislääkärien ja yksityisen terveydenhuollon asiakkaille sekä yksityisille laitoksille ja yhteisöille. Yksityisille markkinoille suuntautuvaa toimintaa harjoittaessaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on kilpailunrajoituslain (480/1992) 3 §:n 1 momentin tarkoittama elinkeinonharjoittaja. Laboratoriokeskuksen kanssa kilpailevat yksityiset elinkeinonharjoittajat ovat asiakkaita suoraan palvelevia palvelulaboratorioita tai keskuslaboratorioita, jotka hyödyntävät tuotantoautomatiikkaa ja joilta muut ostavat tutkimuspalveluja.
Liikelaitoksen keskeinen toimintatavoite on ulkopuolisen myynnin lisääminen. Vaikka Laboratoriokeskus toimii kilpailutilanteessa yksityisten elinkeinonharjoittajien kanssa, poikkeavat sen noudattamat hinnoitteluperiaatteet kilpailijoiden noudattamista hinnoitteluperiaatteista. Liikelaitos hinnoittelee palvelunsa omakustannushintaisiksi eikä pyri liiketaloudelliseen kannattavuuteen toimiessaan kilpailluilla markkinoilla. Yksityislääkärin lähetteellä asiakkaalle julkisella sektorilla tehtävissä laboratoriotutkimuksissa hinnoittelu on lisäksi asetuksella määrätty enintään tuotantokustannukset kattavaksi.
Markkinapohjaisen liiketaloudellisesti kannattavan hinnoittelun soveltaminen on keskeinen edellytys kilpailuneutraalien toimintamahdollisuuksien luomiseksi. Kilpailuviraston laboratorioalalla toimivien eri osapuolten kanssa käymissä kirjeenvaihdossa ja lukuisissa keskusteluissa kaikki ovat selvästi ilmaisseet kielteisen kantansa maksuasetuksen rajaamaan palvelun hinnoitteluun.
Tampereen esimerkki ja todennäköisesti muillakin yliopistosairaalapaikkakunnilla tapahtuva kehitys osoittavat lisäksi muutosten olevan toteutumassa siellä, missä yliopistosairaalat toimivat ja alalla jo aikaisemmin on ollut toimivaa yksityistä elinkeinotoimintaa. Ottaen huomioon eri osapuolten asiassa esittämät samanlaiset arviot asiakasmaksusäännösten muutostarpeesta Kilpailuvirasto katsoo, että toistensa kanssa kilpailevien elinkeinonharjoittajien kilpailuedellytysten parantamiseksi olisi julkisen toimintayksikön jäykän, enintään tuotantokustannukset kattavan hinnoittelun sijasta otettava käyttöön liiketaloudellisiin periaatteisiin perustuva hinnoittelu.
Vuonna 1998 toteutetut asiakasmaksusäännösten muutokset ovat ongelmallisia kahdella tavalla. Hinnoittelun rajaaminen säännöksin enintään tuotantokustannukset kattavaksi antaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Laboratoriokeskukselle perusteetonta kilpailuetua yksityisiin elinkeinonharjoittajiin verrattuna. Yhtälailla hinnoittelun rajaus ehkäisee myös julkisen laboratoriopalvelujen tuottajan palvelujen kehittämistä. Säännösperusteinen hinnoittelun rajaus voi myös johtaa palvelun hinnoitteluun alle omakustannushinnan ja kilpailijoiden poissulkemiseen. Mikäli julkisella palveluntuottajalla on markkinavoimaa, voi tästä seurauksena olla kilpailunrajoituslain 7 §:n vastaisen saalistustyyppisen, kilpailunrajoittamista ilmeisesti tarkoittavan hinnoittelukäytännön soveltaminen ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttö. Kilpailuvirasto pitää näistä syistä tärkeänä, että julkisen terveydenhuollon yksiköt toimiessaan kilpailunrajoituslain tarkoittamina elinkeinonharjoittajina yksityisillä markkinoilla noudattavat samanlaisia liiketaloudellisia hinnoitteluperiaatteita kuin kilpailijansa. Tämä merkitsee kaikkien toimintaan liittyvien kustannusten, mukaan lukien omalle pääomalle asetettava tuottotavoite, lukuun ottamista hinnoittelussa.
Kilpailuvirasto katsoo, että edellä todettua olisi sovellettava analogisesti myös kuvantamispalveluihin, jotka asiakasmaksuista annetun asetuksen 8 b §:ssäkin on rinnastettu laboratoriopalveluihin.
Kilpailuviraston tehtävä
Kilpailuviraston tehtävänä on terveen ja toimivan kilpailun turvaaminen. Kilpailuvirastosta annetun lain (711/88, muutos 482/92) ja asetuksen (712/888, muutos 488/92) mukaan Kilpailuvirasto tekee aloitteita kilpailun edistämiseksi ja kilpailua rajoittavien säännösten ja määräysten purkamiseksi.
Aloite
Kilpailuvirasto esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyisi toimiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 8 b §:n laboratorio- ja kuvantamispalvelututkimukset muuttamiseksi siten, että yksityislääkärin lähetteellä laboratorio- ja röntgentutkimuksista, joihin ei liity muita tutkimuksia tai hoitotoimenpiteitä, voidaan periä 8 §:n 1 momentissa tarkoitetussa sairaalassa tai toimintayksikössä liiketaloudellisesti kannattava maksu, joka perustuu asianmukaisen kustannuslaskennan antamaan tietoon toiminnan aiheuttamista kustannuksista.
Näin yksityisillä markkinoilla toimivat julkiset ja yksityiset elinkeinonharjoittajat tältä osin saavat kilpailuoikeudellisesti samanlaiset lähtökohdat palvelujen tuottamiselle.