Kilpailuviraston lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle 30.9.2002
Dnro 826/72/2002
Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Kilpailuvirastolta lausuntoa selvitysmies Jukka Rantalan laatimasta raportista Ehdotukset työeläkelaitosten kilpailusta. Raporttiin sisältyvät selvitysmies Jukka Rantalan tekemät ehdotukset lakisääteisen työeläkejärjestelmän kilpailutyöryhmän esittämään jatkovalmisteluun siirretyistä asioista.
Laskuperustekorkomalli
Selvitysmies Rantala esittää raportissaan, että otettaisiin käyttöön uusi termi eläkerahastojen täydennyskerroin. Rahastokoron ja täydennyskertoimen summa vastaisi nykyistä laskuperustekorkoa. Täydennyskerroin laskettaisiin Rantalan ehdottamalla kaavalla, joka sisällytettäisiin laskuperusteisiin. Laskuperustetta muutettaisiin vain poikkeuksellisissa oloissa. Kaavasta saatava lukuarvo laskettaisiin puolivuosittain Eläketurvakeskuksessa, jolle eläkelaitokset toimittaisivat tarvittavat tiedot. Laskennan tulos käsiteltäisiin Eläketurvakeskuksen hallituksessa, joka tekisi esityksen kertoimen arvon vahvistamisesta sosiaali- ja terveysministeriölle.
Kilpailuviraston näkemyksen mukaan merkittävä työeläkevakuutusmarkkinoilla esiintyvään kilpailuun vaikuttava tekijä nykyisessä laskuperustekoron määräytymismallissa on ollut työeläkelaitosten välisten neuvottelujen keskeinen osuus laskuperustekorkoa määritettäessä. Rantalan esittämä malli saattaa olla omiaan vähentämään työeläkelaitosten välisten neuvottelujen merkitystä laskuperustekoron, tai tässä tapauksessa täydennyskertoimen, määrittelyyn liittyen. Kilpailuvirasto toteaa kuitenkin, että Rantalan esittämässä mallissa laskennan tulos käsiteltäisiin Eläketurvakeskuksen hallituksessa, joka puolestaan tekisi esityksen kertoimen arvon vahvistamisesta sosiaali- ja terveysministeriölle. Ehdotetussa mallissa laskuperustekoron määräytymiseen liittyisi siten edelleen erillinen Eläketurvakeskuksen hallituksessa tapahtuva neuvottelu- ja esityksentekovaihe. Kilpailuviraston näkemyksen mukaan kilpailuedellytysten epätasapuolisuuteen liittyviä epävarmuustekijöitä vähentäisi tehokkaimmin sellainen laskuperustekoron määräytymistapa, jossa määrittäminen tapahtuisi virkatyönä esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriössä.
Kilpailuvirasto toteaa lisäksi, että lakisääteisen työeläkejärjestelmän kilpailutyöryhmä ehdotti, että laskuperustekorkoa, vakavaraisuutta ja hyvityksiä tulisi arvioida jatkovalmistelussa laajana kokonaisuutena. Kilpailuviraston näkemyksen mukaan selvitysmiehen raportissa ei ole riittävässä laajuudessa arvioitu laskuperustekoron, vakavaraisuuden ja hyvitysten keskinäistä riippuvuutta sekä näiden yhteistä vaikutusta eri laitostyyppien kilpailuedellytyksille.
Kilpailuviraston näkemyksen mukaan edellä mainittuun liittyen laskuperustekoron määrittämismenettelyä tulisi selvittää edelleen. Tällöin yhtenä vaihtoehtoisena jatkoselvitystyön pohjana olevana mallina tulisi Kilpailuviraston näkemyksen mukaan ottaa huomioon myös valtiovarainministeriön ehdotus laskuperustekorkomalliksi.
Päättyneiden vakuutusten sijoitustuottojen käyttö
Selvitysmies Jukka Rantala on selvitystehtävänsä mukaisesti käsitellyt raportissaan myös päättyneisiin vakuutuksiin liittyvien sijoitustuottojen käyttöä sekä näiden kilpailuvaikutuksia.
Kilpailuviraston näkemyksen mukaan päättyneiden vakuutusten sijoitustuottojen käyttö vaikuttaa osaltaan merkittävästi työeläkevakuutusmarkkinoiden kilpailuolosuhteisiin. Päättyneiden vakuutusten rahastoista on nykyisessä järjestelmässä kilpailuetua niille laitoksille, joilla on niitä taseessaan, sillä päättyneiden vakuutusten rahastojen sijoitusylijäämät ovat jaettavissa asiakashyvityksinä jatkuville vakuutuksille. Päättyneiden vakuutusten rahastojen sijoitustuottojen nykyisen käsittelyn voidaan Kilpailuviraston näkemyksen mukaan olettaa merkittävästi rajoittavan työnantajien halukkuutta työeläkelaitoksen vaihtoon. Selvitysmiehen raportissaan esittämää näkemystä päättyneiden vakuutusten sijoitustuottojen kilpailuvaikutusten vähäisyydestä ei siten voida pitää oikeana. Päättyneiden vakuutusten osuus työeläkeyhtiöiden vastuuvelasta noin 40 prosenttia. Osuus on niin suuri, että sillä on katsottava olevan merkittävä vaikutus työeläkeyhtiöiden sijoitustuottojen muodostumiseen.
Kilpailuvirasto ehdottaa, että päättyneiden vakuutusten rahastojen sijoitustuottoihin liittyviä kilpailuvaikutuksia selvitetään edelleen. Selvitystyötä tulisi jatkaa siten, että laskuperustekorkoa, vakavaraisuutta ja hyvityksiä arvioitaisiin kilpailutyöryhmän esittämällä tavoin laajana kokonaisuutena. Jatkovalmistelussa tulisi ottaa huomioon myös M. Huhtamäen ja M. Soljanlahden kilpailutyöryhmälle toimittama ehdotus päättyneiden vakuutusten rahastojen sijoitusylijäämien käsittelyn muuttamisesta kilpailun edistämiseksi. Ehdotuksen mukaan päättyneiden vakuutusten sijoitustuottojen käsittelyä tulisi muuttaa siten, että ylijäämät ohjattaisiin tasausjärjestelmän kautta tukemaan vanhuuseläkerahastointia. Kilpailuviraston näkemyksen mukaan päättyneiden vakuutusten rahastojen sijoitusylijäämien käyttö rahastoinnin tukemiseen vähentäisi päättyneisiin vakuutuksiin liittyviä kilpailua vääristäviä piirteitä.