Dnro 401/72/2006
Yleinen luonnehdinta
Valtioneuvoston selonteko vähittäiskaupan rakenteesta, muutoksista ja kauppaa koskevista erityiskysymyksistä on lähinnä nykytilaa kuvaileva. Selonteossa ei päädytä konkreettisiin uudistusehdotuksiin millään sen käsittelemistä osa-alueista huolimatta siitä, että selonteossa tuodaan esiin mm. sääntelyn aiheuttamia kilpailuongelmia.
Suomen talousjärjestelmässä elinkeinovapaus on lähtökohta, kun kyse on laillisesti markkinoilla olevien tuotteiden kaupasta. Poikkeamien tästä periaatteesta tulisi olla harvinaisia ja tyhjentävästi perusteltuja. Selonteossa olisi pitänyt tunnistaa terveen ja toimivan kilpailun mahdollisuudet edistää markkinoiden toimivuutta ja sitä kautta kuluttajan etua sekä esittää konkreettisia uudistusehdotuksia.
Itsehoitolääkkeiden vähittäismyynti
Selonteon mukaan alueilla, joilla ei ole apteekkia tai sivuapteekkia, voi olla tarpeen parantaa itsehoitolääkkeiden saatavuutta lääkekaappijärjestelmää kehittämällä. Kehittämistarpeita tullaan arvioimaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joka selvittää muutoinkin nykyiseen apteekkijärjestelmään perustuvan lääkejakelun kehittämistä.
Lääkkeiden myyntiä ja jakelua koskevassa lainsäädännössä on toistaiseksi pitkälti sivuutettu se, että kyse on elinkeinotoiminnasta sekä hyödykkeestä, jonka hinnalla on merkitystä niin kuluttajalle kuin veronmaksajallekin. Moninkertaisella sääntelyllä on varmistettu se, että kilpailun edellytykset on eliminoitu, ja samalla on poistettu kuluttajan ja veronmaksajan mahdollisuus saada osuutensa kilpailun hyödyistä. Kilpailuviraston tapauskäytäntökin viittaa siihen, että jakeluketjun mahdolliset tehokkuusedut eivät välity loppuasiakkaalle tai rahoittajana toimivalle julkiselle vallalle, vaan vaikuttavat jakeluketjun sisäiseen tulonjakoon[1].
Itsehoitovalmisteiden nykyistä jakelutapaa puolustetaan mm. asiakkaan apteekissa saamalla neuvonnalla. On kuitenkin otettava huomioon, että itsehoitovalmisteet ovat nykyisinkin pääasiassa itsevalinnassa myös apteekeissa – asiakkaalla on halutessaan mahdollisuus valita tuote täysin vailla neuvontaa. On myös muistettava, että kuluttajilla on nykyisin muitakin tiedonsaantimahdollisuuksia kuten puhelinneuvonta, internet jne. Kuluttajat ovat valistuneempia kuin aikaisemmin, ja heillä on entistä paremmat tiedot terveyteen liittyvistä seikoista, mm. lääkkeistä.
Lääkkeiden myyntisääntelyyn liittyy päivittäistavarakaupan kilpailua vääristäviä piirteitä. Suurelle osalle asiakkaista apteekin sijainnilla on merkitystä päivittäistavarakaupan valinnan kannalta. Itsehoitolääkkeiden myynnin salliminen päivittäistavaramyymälöissä lieventäisi tätä ongelmaa. Kuluttajien lääkkeiden saatavuus paranisi ja hyvin todennäköisesti valikoimissa olevien itsehoitolääkkeiden hinnat laskisivat tehostuneen kilpailun myötä.
On lisäksi otettava huomioon, että itsehoitovalmisteiden myynnin laajentaminen ei merkitse niiden myynnin ja neuvonnan lakkaamista apteekeissa, vaan antaisi kuluttajalle uuden vaihtoehdon.
Edellä mainitun perusteella Kilpailuvirasto toteaa, että itsehoitolääkkeiden jakelua voitaisiin huomattavasti laajentaa päivittäistavarakauppaan monien ulkomaisten esimerkkien mukaisesti. Tämä ei ole kuitenkaan riittävää; lääkkeiden hinnoittelun sääntely ja apteekkien perustamisoikeudet tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti uudelleen. Virasto pitää ilmeisenä, että lääkkeiden hinnoittelun ja jakelun sääntelyjärjestelmä voitaisiin jatkossa kokonaisuudessaan uudistaa yleistä hyvinvointia vahvistavalla tavalla ja terveydenhoitopolitiikan tavoitteista tinkimättä[2]. Näin myös kuluttajat hyötyisivät lääkkeiden saatavuuden paranemisesta ja hintojen laskusta, ja elinkeinonharjoittamisen edellytykset lääkkeitten tuotannossa ja jakelussa paranisivat.
Miedot alkoholijuomat
Selonteossa todetaan, että vuonna 2004 toteutuneen alkoholijuomaveron alennuksen sekä EU:n matkustajatuonnin vapauttamisen jälkeen alkoholin kulutus on merkittävästi noussut ja alkoholipolitiikka on määrätynlaisessa muutosvaiheessa. Kun kuva on selkiytynyt ja jos alkoholipolitiikassa mahdollisesti tehdään uusia linjauksia vähittäismyyntiä koskevaan lainsäädäntöön, tulisi mahdolliset tarkistukset tehdä selonteon mukaan ensisijaisesti kansanterveydellisistä lähtökohdista.
Mietinnössä on tuotu esiin se, että taloudelliselta kannalta tarkasteltuna vähittäismyyntimonopolin purkamisella olisi alkoholin kohdalla saman suuntaiset vaikutukset kuin muidenkin monopolien kohdalla. Monopolin purkaminen laskisi yleistä hintatasoa sekä parantaisi tuotteiden saatavuutta.
Nykyisen kaltaiseen alkoholilainsäädäntöön liittyy kilpailua vääristävä vaikutus. Alkoholin saatavuudella ja Alkon myymälöiden sijainnilla on huomattava vaikutus ihmisten päivittäistavarakaupan valintapäätöksissä. Alkon myymälän sijoittamispäätös vaikuttaa suoraan päivittäistavarakaupan kilpailutilanteeseen. Tehdyn tutkimuksen mukaan Alkon välittömässä läheisyydessä olevien päivittäistavaramyymälöiden myynti kasvoi keskimäärin 8,1 prosenttia enemmän ja vaikutuspiirissä olevien myymälöiden 5,5 prosenttia enemmän kuin yleinen valtakunnallinen myynnin kehitys. Mietojen alkoholijuomien vähittäismyynnin vapauttaminen poistaisi osaltaan tämän kaltaisen kilpailuongelman.
Kilpailuvirasto toteaa, että koska alkoholijuomat ovat laillisesti myytäviä elintarvikkeita, niiden jakelua koskevassa päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon myös elinkeino- ja kilpailupoliittiset näkökohdat.
[1] Suomen Apteekkariliiton ja eräiden helsinkiläisten apteekkien menettely Helsingin kaupungin lääke- ja hoitotarvikeostoista järjestämässä tarjouskilpailussa, dnro 26/61/99, Kilpailuviraston päätös 10.11.2000.
Lääkemarkkinoiden kilpailua rajoittavat alennusjärjestelmät, dnro 201/61/05, Kilpailuviraston päätös 20.3.2006.
[2] Myös lääketieteen asiantuntijat ovat esittäneet julkisuudessa puheenvuoroja, joissa on tuotu esiin tarve siirtyä myös lääkkeiden jakelussa markkinaehtoisempaan suuntaan yhtenä keinona hillitä lääkekustannuksia. HS 26.4.2006, tutkimusprofessori Timo Klaukka, professori Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Lääkekustannusten hallintaan monenlaisia keinoja. "Apteekkien tulisi voida kilpailla keskenään myös lääkkeiden hintatasolla, minkä ne voisivat määritellä suhteessa kaikille vahvistettuun hintatasoon. Kokemuksia apteekkien perustamisen helpottamisesta tulisi kerätä muun muassa Norjasta ja Tanskasta. Syrjäseutujen lääkehuolto turvataan muun muassa perustamalla lääkekaappeja ja jakamalla aloituspakkauksia terveyskeskuksista. Turvallisia itsehoitolääkkeitä voitaisiin ostaa pieninä pakkauksina muualtakin kuin apteekeista."