Kilpailuviraston lausunto maa- ja metsätalousministeriölle 12.12.2011
Dnro 975/14.00.20/201
Kilpailuvirasto viittaa samassa asiayhteydessä aikaisemmin lausumaansa (506/14.00.20/2009, 8.6.2009) ja toteaa seuraavan.
Luonnoksen mukaan metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön suoritteiden maksullisuuden määräytymisen osalta noudatetaan, mitä maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Maksuperustelaissa suoritteet jaetaan niiden suuruuden määräämisen osalta julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja muihin suoritteisiin. Luonnoksessa taas metsäkeskuksen julkisoikeudelliset suoritteet on jaoteltu maksuttomiin, kiinteämaksuisiin ja omakustannusarvon mukaisiin suoritteisiin. Mainittujen metsäkeskuksen julkisoikeudellisten suoritteiden maksullisuuden osalta Kilpailuvirasto katsoo, ettei luonnos anna aihetta yksityiskohtaisempiin huomautuksiin.
Varsinaisista julkisoikeudellisista suoritteista luonnoksessa on kuitenkin erotettu maksuperustelain tarkoittamalla tavalla muut suoritteet. Perustelumuistion mukaan asetuksen 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa määriteltäisiin muiksi suoritteiksi tilaukseen tai muuhun toimeksiantoon perustuvat metsäkeskuksen edistämistoiminnan tietyt suoritteet. Tässä tarkoitettuja suoritteita olisivat edistämistoiminnan toteuttama neuvonta, koulutus ja tiedotus sekä asiantuntija-apu sekä julkaisut ja selvitykset. Tähän ryhmään kuuluisi esimerkiksi asiantuntija-apuna annettava energiapuun korjuujäljen tarkistaminen maanomistajan toimeksiantoon perustuen. Muita suoritteita olisivat lisäksi momentin 2 kohdassa tarkoitettu osallistumisilmoittautumista edellyttävien kurssien ja koulutusten järjestäminen. Metsäkeskuksen muita suoritteita olisivat myös metsäkeskuksen järjestämät metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain (534/1998) 10 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut tutkinnot ja näyttökokeet sekä luonnonhoidon tuntemusta osoittavat luonnonhoitotutkinnot.
Perustelumuistion mukaan maksuperustelain muutossäännösten esitöiden (HE 203/1998) perusteella muut maksulliset suoritteet kuin julkisoikeudelliset suoritteet on maksuperustelain 7 §:n mukaan hinnoiteltava liiketaloudellisin perustein. Liiketaloudellisin perustein tapahtuva hinnoittelu perustuu toiminnan kannattavuuteen. Muistion mukaan esitöissä muiden suoritteiden hinnoittelun selkeyttämiseksi ehdotettiin kuitenkin, että myös muiden suoritteiden hinnoittelu voisi liiketaloudellisen hinnoittelun asemesta perustua suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrään eli suoritteen omakustannusarvoon. Suorite voi olla luonteeltaan sellainen, ettei erityisen voittolisän perimistä voida pitää perusteltuna. Metsäkeskuksen toimintaa rahoitetaan pääsääntöisesti valtionavulla eikä taloudellinen voitto ole metsäkeskuksen toiminnassa toiminnan tavoitteena eikä siihen siten sovellu liiketaloudellinen hinnoittelu. Tämän vuoksi esitettävän asetuksen lähtökohtana on muistion mukaan metsäkeskuksen muiden suoritteiden hinnoittelu niiden omakustannusarvon perusteella.
Tältä osin Kilpailuvirasto pitää ilmeisen tarpeellisena seurata riittävän usein ja huolellisesti esitetyn sääntelyn taloudellisia vaikutuksia ottaen huomioon ne markkinoiden avaamiseen ja yksityisen palvelutarjonnan edistämiseen liittyvät tavoitteet, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet uuden metsäkeskuslain (418/2011) säätämiseen ylipäätään. Toisin sanoen myös viraston aikaisemmissa lausunnoissa tarkoitetulla tavalla mainittujen metsäkeskuksen muiden suoritteiden voidaan katsoa pääosin kohdistuvan toimintoihin, joissa ei toistaiseksi ole ollut kilpailevaa tarjontaa. Jos uuden metsäkeskuslain tavoitteet toteutuvat, markkinoille tulee kuitenkin myös täydentävää yksityistä tarjontaa, jonka näkökulmasta ainakin tietyt toistaiseksi yleisen metsätalouden edistämisen piiriin luetut toiminnot saattavat olla kiinnostavia ainakin osana laajempaa muuta palvelutarjontaa. Tästä näkökulmasta metsäkeskuksen muiden suoritteiden omakustannusarvoon perustuva hinnoittelu saattaa osaltaan vaikeuttaa alalle pääsyä tai luoda kilpailuneutraliteettiongelmia.