Tekstiviestipohjaisten sisältöpalvelujen operaattorikorvaukset

Elisa Oyj

Osapuolet

Elisa Oyj (aikaisemmin Oy Radiolinja Ab)

Toimenpidepyyntöjen tekijät

MTV3-Tele Oy (nyk. MTV Interactive)

Televerkko Oy

Ratkaisu

Asiassa annetut selvitykset eivät anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Asia poistetaan käsittelystä.

Asian vireilletulo

Kilpailuvirasto vastaanotti 22.10.1999 MTV3-Tele Oy:n (nyk. MTV Interactive, jäljempänä MTV) toimenpidepyynnön, jossa yhtiö pyysi selvittämään kaupallisten GSM-lyhytsanomien operaattorikorvauksia. MTV katsoi, että lyhytsanomapalveluiden hintataso oli kohtuuttoman korkea ja hinnoittelu oli vääristynyt kilpailun puutteesta johtuen. MTV totesi toimenpidepyynnössään joutuvansa tekemään lyhytsanomapalveluja koskevat sopimukset kaikkien matkapuhelinoperaattorien kanssa, jotta kaikilla puhelimen omistajilla olisi mahdollisuus osallistua tekstiviestejä lähettämällä esimerkiksi katsojakilpailuihin. Käytännössä sopimukset oli solmittu Sonera Oyj:n (nyk. TeliaSonera Oyj)[1] ja Radiolinja Oy:n (nyk. Elisa Oyj)[2] kanssa.

MTV katsoi, että operaattorit pyrkivät hyötymään tilanteesta hinnoittelemalla lyhytsanomapalvelunsa kohtuuttoman korkeiksi tukkutasolla. MTV:n mukaan operaattori peri jokaisesta kytkemästään numerosta monien tuhansien avausmaksut, kuukausimaksut ja muutosmaksut. Samoin liikenteestä saatavista tuotoista operaattorin osuus oli tyypillisesti puolet.

Kilpailuvirasto vastaanotti 17.8.2000 myös Televerkko Oy:n (jäljempänä Televerkko) toimenpidepyynnön koskien Radiolinjan lyhytsanomapalvelujen hinnoittelua. Televerkko katsoi toimenpidepyynnössään, että Radiolinjan hinnoittelu rajoittaa kilpailua. Televerkon mukaan Radiolinjan palveluntarjoajilta perimät korvaukset lyhytsanomapalvelujen välittämisestä olivat Radiolinjan 1.9.2000 voimaan tulleen hinnaston mukaan kohtuuttoman korkeat suhteessa vähittäisasiakkailta perittäviin hintoihin.

Asian selvittäminen

Tekstiviestipohjaisilla sisältöpalveluilla tarkoitetaan tekstiviestiteknologian avulla tuotettuja lisäarvopalveluita, jotka ovat tilattavissa GSM-matkapuhelimeen ennalta määritellyillä hakusanoilla. Kaikki sisältöpalvelut eivät ole tekstimuotoisia, kuten esimerkiksi uutiset, vaan ne voivat olla myös tekstiviesteillä tilattavia graafisia palveluja (esim. kuvaviestit ja ikonit) tai äänipalveluja (puhelimen soittoäänet).

Potentiaalisia sisältöpalveluiden käyttäjiä, loppuasiakkaita, ovat kaikki GSM-matkapuhelimen käyttäjät Suomessa. Palveluntarjoajina toimivat sekä matkapuhelinoperaattoreiden omat palveluntarjontayksiköt että operaattoreista riippumattomat palveluntarjoajat. GSM-matkapuhelinoperaattorit välittävät kaikkien palveluntarjoajien sisältöpalvelut loppuasiakkaille. Palveluntarjoajat tekevät sopimuksen palvelujen välittämisestä loppuasiakkaille sen operaattorin kanssa, jonka asiakkaille palveluntarjoaja haluaa palveluitaan tarjota.

LVM:n julkaiseman selvityksen[3] mukaan palveluntarjoajia oli kaikkiaan yli 200 Suomessa. Useimmat palveluntarjoajat tuottavat useita palveluita, joten erilaisia palveluita on tarjolla satoja. Myös Radiolinja on toiminut vuodesta 1998 lähtien sisältöpalvelujen tarjoajana. Aikaisempina vuosina operaattorit olivat aktiivisemmin mukana palveluntarjoajina. Sittemmin operaattorit ovat luopuneet suuresta osasta palveluntarjontaansa. Merkittävä muutos tapahtui vuosina 1999 ja 2000, jolloin operaattorit alkoivat tarjota mahdollisuutta palveluiden tarjonnalle kolmansille osapuolille. Tämän jälkeen kolmansien osapuolien lukumäärä on kasvanut vuosittain nopeassa tahdissa.[4]

Kilpailuvirasto on selvittänyt Radiolinjan tekstiviestipohjaisten sisältöpalveluiden tarjoajilta perimien korvauksien kilpailunrajoituslain mukaisuutta vuosina 1999–2002. Radiolinjan markkinaosuus matkaviestinmarkkinoilla on tarkastellulla ajanjaksolla ollut noin 30–35 prosenttia eli vain noin kolmannes Suomessa olevista potentiaalisista asiakkaista on ollut Radiolinjan verkossa. Toisaalta ainoa keino riippumattomille palveluntarjoajille sisältöpalvelujen tarjoamiseksi Radiolinjan matkaviestinasiakkaille on ollut tekemällä sopimus Radiolinjan kanssa viestien välittämisestä Radiolinjan verkon kautta loppuasiakkaille. Näiden seikkojen perusteella Radiolinjan menettelyä on tässä asiassa arvioitu mahdollisena määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä, josta tarkasteluajanjaksona säädettiin kilpailunrajoituslain (480/1992) 7 §:ssä. Asian ratkaisemisen kannalta ei ole tarvetta määritellä tarkemmin käsillä olevan asian relevantteja markkinoita tai Radiolinjan asemaa markkinoilla.

Toimenpidepyyntöjen tekohetkellä vuonna 1999 kyseessä olevat markkinat olivat juuri syntyneet ja ne olivat voimakkaassa kasvussa. Radiolinjan virastolle antamien selvitysten ja LVM:n julkaisujen[5] perusteella operaattoreista riippumattomat palveluntarjoajat ovat pystyneet toimimaan markkinoilla. Markkinoille on vuoden 1999 jälkeen tullut uusia palveluntarjoajia ja monet palveluntarjoajat ovat toimineet useita vuosia markkinoilla. LVM:n selvitysten[6] mukaan vuonna 2000 logojen ja soittoäänien tarjoajia oli parhaimmillaan yli 50 ja edelleen vuonna 2004 palveluntarjoajia oli kaikkiaan yli 200. Radiolinjan 21.8.2002 virastolle toimittaman selvityksen mukaan vuosina 2000–2002 välitettyjen viestien lukumäärällä mitattuna suurimmat Radiolinjan verkossa toimivat palveluntarjoajat ovat olleet ulkopuolisia palveluntarjoajia ja palveluntarjoajien määrä on kasvanut merkittävästi vuosina 2000 ja 2001.

Edellä esitetyn perusteella Kilpailuvirasto katsoo, ettei sillä ole aihetta asian enempään selvittämiseen.

Sovelletut säännökset

Kilpailunrajoituslaki (480/1992) 7 § (ennen 1.5.2004 voimaan tullutta lain uudistusta).

Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n perusteella siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Lisätiedot

Lisätietoja antaa apulaisjohtaja Timo Mattila.

[1] Sonera Oyj (Sonera) siirtyi Telia AB:n omistukseen 9.12.2002 toteutetulla vaihtotarjouksella. TeliaSonera-konserni aloitti toimintansa 1.1.2003. Sonera jatkaa toimintaansa Suomessa edelleen samalla nimellä.

[2] Elisa Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö Radiolinja sulautettiin 1.7.2004 Elisa Oyj:hin ja se toimii nykyisin Elisa-nimellä.

[3] Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 24/2004, 20.4.2004.

[4] Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 19/2003, 1.4.2003.

[5] LVM:n julkaisuja 19/2002 ja 19/2003.

[6] LVM:n julkaisuja 19/2002 ja 24/2004.