Horisontaalinen yhteistyö kartonkiteollisuudessa

Päivämäärä

10.3.2000

Diaarinumero

192/61/96

Osapuolet

Suomen kartonkiyhdistys - Finnboard / Oy Metsä-Botnia Ab / Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy / Oy Kyro Board and Paper Ltd / Yhtyneet Paperitehtaat Oy

Asianosaiset

Suomen kartonkiyhdistys – Finnboard
Oy Metsä-Botnia Ab
Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy
Oy Kyro Board and Paper Ltd
Yhtyneet Paperitehtaat Oy

Asian vireilletulo ja selvittäminen

Vuonna 1988 Kilpailuvirasto puuttui Suomen Kartonkiyhdistys-Finnboardin sääntöihin, joiden mukaan jäsenyhdistykset saavat myydä kartonkia kotimaahan vain alan yhdistyksen kautta ja yhteisesti sovituilla hinnoilla (Dnro 72/221/88). Näiden kilpailua rajoittavien sääntöjen seurauksena kartongin kotimaan myynnin tehdashinnat olivat korkeammat kuin viennistä saadut keskimääräiset hinnat. Kilpailuviraston ja markkinointiyhdistys Finnboardin kesken vuosina 1989 – 91 käytyjen neuvottelujen tuloksena Suomen Kartonkiyhdistys-Finnboardin sääntöjä muutettiin Kilpailuviraston edellyttämällä tavalla siten, että yhdistyksen jäsenyrityksille annettiin oikeus myydä tuotteitaan kotimaisille asiakkaille Finnboardin kautta tapahtuvan myynnin ohella vaihtoehtoisesti myös suoraan valmistajalta asiakkaille ilman Finnboardin välitystä ja valmistajan itse päättämillä hinnoilla.

Lakia kilpailunrajoituksista muutettiin vuonna 1992, ja lakiin lisättiin 6 §:n kartellikielto. Kielto tuli voimaan siirtymäajan jälkeen 1.3.1993.

Kilpailuvirasto aloitti vuonna 1995 selvitykset horisontaalisesta yhteistyöstä kartonkiteollisuudessa. Selvitys liittyi laajempaan, vuonna 1992 aloitettuun kokonaisuuteen, jossa selvitettiin horisontaalista yhteistyötä paperi-, kartonki- ja selluloosateollisuudessa. Selvityksessä tuli ilmi, että kartonkiteollisuudessa toimivat yritykset olivat markkinointiyhdistyksensä Finnboardin puitteissa toimineet tiiviissä yhteistyössä laajemmaltikin kuin yhteisen markkinoinnin osalta.

Kilpailuvirasto teki 7.-8.6.1995 kilpailunrajoituslain 20 §:n mukaiset tarkastukset seuraaviin kartonkialan yrityksiin: Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy, Oy Kyro Board and Paper Ltd ja Yhtyneet Paperitehtaat. Näiden lisäksi tarkastus tehtiin Finnboardin tiloissa. Tarkastukset rajattiin koskemaan vuosia 1993-1995.

Kilpailuvirasto hankki lisäselvityksiä myös Finnboardilta ja sen jäsenyrityksiltä.

Yritykset

Metsä-Serla konserni on osa Metsäliitto Yhtymää. Konsernin liikevaihto vuonna 1996 oli 14,7 mrd markkaa, josta pakkausryhmän osuus oli 4,8 mrd markkaa. Vuonna 1995 Metsä-Serla osti Kyro-konsernin Kyro Board ja Kyro Wood -liiketoiminnat ja vuonna 1997 UPM-Kymmenen omistuksessa ollut Simpeleen kartonki-, paperi- ja kotelotehdas liitettiin Metsä-Serlaan. Seuraavat Finnboardiin osallistuneet yritykset kuuluvat nykyään Metsä-Serla konserniin

Oy Metsä-Botnia Ab

      Yhtiön omistajina ovat 1990-luvulla olleet Metsä-Serla, Metsäliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy (nyk. UPM-Kymmene Oyj). Vuonna 1995 Metsä-Botniasta tuli Metsä-Serlan tytäryhtiö. Metsä-Botnian Kemin tehtaalla tuotetaan kraftlaineria, jota käytetään ulkopakkauksiin. Vuonna 1997 Metsä-Serlan ja UPM-Kymmenen selluntuotantoa keskitettiin tehtaiden omistusjärjestelyillä Metsä-Botniaan.

Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy

      (jäljempänä Metsä-Serla). Yhtiön kartonkiliiketoimintaan kuului kolme tehdasta, Tako, Äänekosken kartonkitehdas ja Kangas. Takossa ja Äänekoskella tuotetaan sisäpakkauskartonkia, Äänekoskella lisäksi tapetin raakapaperia. Kankaan tehtailla tuotetaan ainoastaan tapetin raakapaperia.

Savon Sellu Oy

    on ollut vuodesta 1987 kokonaan Metsä-Serlan omistuksessa. Tehdas valmistaa ainoastaan flutingia, jota käytetään ulkopakkauksiin.

Yhtyneet Paperitehtaat Oy kuului vuoteen 1994 saakka Repola-yhtymään. Repola Oy ja Kymmene Oy sulautuivat syksyllä 1995 UPM-Kymmene Oy-nimiseksi uudeksi yhtiöksi. Vuonna 1996 UPM-Kymmenen kokonaisliikevaihto oli 51,7 mrd markkaa. Kartonkituotteet kuuluvat pakkausmateriaalit-ryhmään, jonka liikevaihto vuonna 1996 oli 5,5 mrd markkaa. Simpeleen tehtaalla valmistetaan sisäpakkauskartonkia. Vuonna 1997 UPM-Kymmene myi Simpeleen kartonki-, paperi- ja kotelotehtaat Metsä-Serlalle.

Oy Kyro Board and Paper Ltd valmisti vuoteen 1995 saakka sisäpakkauskartonkia ja tapetin raakapaperia. Vuonna 1995 Kyro lopetti metsäteollisuusliiketoimintansa myymällä Kyro Board and Paperin ja Kyro Wood Ltd:n liiketoiminnat Metsä-Serla konsernille.

Vääräkosken Pahvi Oy valmistaa kartongin erityislaatuja, ja sen tuotanto on määrällisesti hyvin pientä.

Suomen Kartonkiyhdistys – Finnboard

Kartonkiteollisuuden yhteistyöelin, Suomen Kartonkiyhdistys – Finska Kartongföreningen perustettiin vuonna 1942. Finnboard -osa lisättiin yhdistyksen nimeen vuonna 1966.

Suomen Kartonkiyhdistys-Finnboardin (jäljempänä FB) vuoden 1942 sääntöjen tilalle tulivat vuonna 1987 voimaan uudet säännöt. Niiden mukaan yhdistyksen tarkoituksena on jäsentensä kartonkituotannon markkinointi. Sääntöjen 14 §:ssä todetaan, että ”Yhdistyksen jäsentoiminimi luovuttaa yhdistyksen markkinointitoimintaan kuuluvan kartonkituotantonsa kokonaisuudessaan yhdistyksen markkinoitavaksi… sitoutuen samalla luovuttamaan markkinoitavaksi uudet lajit, joita jäsen kenties alkaa valmistaa…Myös yhdistyksen välityksettä tapahtuva yhdistykseen kuuluviksi luettavien kartonkilajien myynti on ilmoitettava otettavaksi huomioon tilastoissa ja jako-osuuksia määrättäessä”. Sääntöjen 15 §:ssä todetaan, että ”Saapuvat tilaukset jaetaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti jäsenten valmistettaviksi ottaen huomioon kunkin jäsenen tuotantokyky sekä hallituksen vahvistamat jakoperiaatteet.”. Sääntöjen 19 §:ssä säädetään perustettavaksi tappioiden peittämiseksi delcredere -rahasto, jossa kullakin jäsenellä on osuutensa. Sääntöjen 20 §:n mukaisesti yhdistyksen antamista sitoumuksista jokainen jäsen vastaa kuin omasta velastaan.

Vuoden 1995 joulukuussa voimaantulleissa muutetuissa säännöissä ei em. 14 ja 15 §:iä enää ole, vaan 3 §:ssä käsitellään markkinointia toteamalla, että jäsen markkinoi tehtaittensa tuotantoa yhdistyksen kautta. Uusi 19 § käsittelee yhdistyksestä eroamista, ja sen mukaan jäsen on oikeutettu kolme kuukautta ennen eroamistaan hankkimaan tilauksia omaan lukuunsa toimitettaviksi irtisanoutumisajan päätyttyä. Vanhojen sääntöjen 19 ja 20 §:iä vastaavat kohdat ovat myös uusissa säännöissä.

Sääntöjen mukaan jäsenkelpoinen yhdistykseen oli suomalainen kartonkia valmistava toiminimi, joka on Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry:n jäsen.

Finnboardin jäseninä olivat ajanjaksolla 1993-1995 Oy Metsä-Botnia Ab, Metsä-Serla Oy, Yhtyneet Paperitehtaat Oy, Oy Kyro Board and Paper Ltd, Savon Sellu Oy ja Vääräkosken Pahvi Oy. Keväällä 1995 Metsä-Serlasta oli tullut Metsä-Botnian emoyhtiö. Kesäkuussa 1995 Metsä-Serla osti Kyro Board and Paperin ja Kyro Wood Ltd:n liiketoiminnat.

Yhdistyksen rakenne, toiminta ja päätöksenteko

Yhdistyksen korkeimpana päättävänä elimenä oli yhdistyksen kokous. Lisäksi päättävänä ja valvovana elimenä toimi hallitus, jossa yhdistyksen kullakin jäsenellä oli yksi edustaja. Lisäksi yhdistyksellä oli tuoteryhmittäin jakautuneet markkinointiyksiköt, joiden jäseninä oli samaa lajia tuottavien yritysten edustajia sekä Finnboardin johtoa. Markkinointiyksikön johtoryhmän tehtävänä oli päättää mm. lajikohtaisesta myyntipolitiikasta ja valvoa sen noudattamista. Johtoryhmä myös määräsi tilausten- ja kustannustenjakoperiaatteet.

Markkinointiyksiköitä olivat

  1. sisäpakkauskartonki eli kotelokartonki (cartonboard); tuottajina Kyro, Metsä-Serla (tehtaat Tako ja Äänekoski) ja Yhtyneet (Simpeleen tehdas);
  2. ulkopakkauskartonki eli aaltopahvin raaka-aine (containerboard); tuottajina Metsä-Botnia ja Savon Sellu;
  3. tapetin raakapaperi (wallcovering base material); tuottajina Kyro ja Metsä-Serla (tehtaat Kangas ja Äänekoski).

Markkinointiyksiköiden vastuualueet noudattivat kartonkilaatujen käyttötarkoituksen mukaista jakoa muuten, paitsi että graafisen kartongin markkinointi hoidettiin samassa yksikössä sisäpakkauskartonkien kanssa.

Finnboardiin kuulumattomien yritysten (ei-jäsenten) valmistamia tuotteita myytiin Finnboard Direx Ltd:n kautta. Liikeidea oli myydä Finnboardin myyntiverkoston palveluja yhdistyksen ulkopuolisille toimittajille, joiden tuotteet täydensivät Finnboardin tarjontaa. Tehdyllä tuloksella katettiin Finnboardin myyntiverkoston aiheuttamia kokonaiskustannuksia.

Eräs malli Finnboardin myyntitoiminnassa oli, että yhdistys markkinoi, tehdas toimitti tavaran suoraan asiakkaalle ja laskutus hoidettiin yhdistyksen kautta. Toinen mahdollinen toimintamalli oli, että FB:n omistama myyntiyhtiö osti tavaran suoraan tehtaalta ja myi sen sitten asiakkaille. Yhdistys peri jäseniltään sekä management fee- (n.1,5%) että myyntikomissiomaksuja (n.3,5%). Näiden suuruus sovittiin vuosittain. FB budjetoi myynnin tuoteryhmittäin ja päätti hinnat kullekin tuoteryhmälle erikseen.

Kilpailuoikeudellinen arvio

Hyödyke- ja maantieteelliset markkinat

Kartonkiteollisuus oli jo tarkasteluhetkellä melko keskittynyt teollisuudenala, ja sen jälkeen tapahtuneiden yritysostojen ja -sulautumien seurauksena alan keskittymisaste on entisestään noussut. Huomattava osa alan tuotannosta menee vientiin. Vuosina 1993 – 1995 kartonkia valmisti Suomessa 9 yritystä:

  • Tampella Forest Oy (1.5.1993 lähtien osana Enso Oy:tä)
  • Enso Oy
  • UPM-Kymmene Oy (1.4.1997 saakka)
  • Oy Kyro Board and Paper Ltd (1995 saakka)
  • Oy Metsä-Botnia Ab
  • Metsä-Serla Oy
  • Savon Sellu Oy
  • Vääräkosken Pahvi Oy
  • Stromsdal Oy

Näistä Metsä-Botnia, Metsä-Serla ja Savon Sellu kuuluvat Metsä-Serla -konserniin. Finnboardiin kuulumattomia tuottajia olivat Tampella, Enso ja Stromsdal.

Fuusioiden seurauksena kartongintuottajien lukumäärä on sittemmin vähentynyt huomattavasti.

Kartongin markkinointi voitiin vuoteen 1996 saakka Suomessa jakaa kolmeen ryhmään:

  1. Finnboardin avulla tapahtuva myyntiyhteistyö
  2. yhteistyön ulkopuolella olevien kotimaisten valmistajien tuotteiden markkinointi
  3. tuonti.

Kotimaassa myydystä kartongista on Finnboardin kautta tapahtuneen myynnin osuus vaihdellut vuosina 1993-95 välillä 2-5 % (mukana ei ole tapetin raakapaperin markkinoita).

Kartongin merkittävimpiä loppukäyttäjiä ovat graafinen teollisuus ja pakkaava teollisuus, joka käyttää kartonkia mm. elintarvike-, lääke-, kosmetiikka- ja tupakkateollisuuden pakkauksiin.

Kartonkilaadut ja niiden korvattavuus

Paperituotteet voidaan jakaa neliöpainon mukaan kahteen luokkaan:

  1. paperit, jotka ovat yksikerroksisia (neliömassapaino 70-300 g/m2) ja
  2. kartongit, jotka on usein valmistettu monikerrostekniikalla (neliömassapaino 170-600 g/m2).

Paperin ja kartongin välinen raja on liukuva, neliöpinnoiltaan kevyimmät kartongit ovat kevyempiä kuin painavimmat paperit. Painoa enemmän raja määräytyy käyttötarkoituksen mukaan. Paperia käytetään painamiseen, kartonkia pakkaamiseen. Kartongit, joiden valmistuksessa käytetään sellua, mekaanista massaa ja uusiomassaa, voidaan jakaa neljään pääryhmään käyttötarkoituksen mukaan: aaltopahvin raaka-aineet, kotelokartongit, graafiset kartongit ja tapettikartongit. Lisäksi valmistetaan kartongin erityislaatuja, mm. laminoidut kartongit.

Aaltopahvin raaka-aineet eli ulkopakkauskartongit ovat ns. ruskeaa kartonkia. Ne jaetaan kraftlineriin ja aallotuskartonkiin eli flutingiin. Kraftliner valmistetaan valkaisemattomasta havupuusulfaatista. Tämäntyyppistä kartonkia käytetään aaltopahvin kansikerrokseen. Aallotuskartonki muodostaa aaltopahvin sisäkerroksen. Suomessa sitä valmistetaan pääasiassa puolikemiallisesta lyhytkuituisesta massasta tai uusiomassasta. Kratflaineria ja flutingia käytetään raaka-aineena aaltopahvista valmistettuihin kuljetus-, myymälä- ja kuluttajapakkauksiin.

Kotelokartongit eli sisäpakkauskartongit ovat monikerroksisia kartonkeja, ja ainakin toinen kartongin pintakerroksista on valkaistua sellua ja usein lisäksi päällystetty. Kotelokartongeissa on monia alaryhmiä, mm. nestepakkauskartongit. Sisäpakkauskartongin käyttökohteita ovat erilaiset kotelot, rasiat ja laatikot.

Graafista kartonkia käytetään kortteihin, mappeihin, kirjankansiin ja muihin vastaaviin, hyvää painettavuutta edellyttäviin tuotteisiin.

Tapetin raakapaperi eli tapettikartonki on kaksikerroksista tapetoinnissa käytettyä kartonkia, jonka neliömassapaino on 120-200 g/m2.

Eri kartonkilaatujen eli sisäpakkauskartongin, ulkopakkauskartongin, graafisen kartongin ja tapetin raakapaperin voidaan katsoa muodostavan omat tuotemarkkinansa. Tuotteilla on erilaiset käyttötarkoitukset, eivätkä ne ole toisiaan korvaavia.

Maantieteelliset markkinat

Kartonkimarkkinat ovat varsin kansainväliset. Valtaosa Suomessa valmistetuista sisäpakkauskartongista, ulkopakkauskartongista ja tapetin raakapaperista menee vientiin. EU-maat ovat yleisin vientikohde, mutta kartonkituotteita viedään ympäri maailmaa.

Kartonkituotteiden tuonti Suomeen tapahtuu pääasiassa tukkureiden kautta. Suurimmat kartonkitukkurit vuosina 1993-95 olivat Amerpap ja Pyroll. Tullihallituksen tilastojen mukaan kartonkia (ei eriteltynä laatuihin) tuotiin Suomeen vuonna 1993 88 000 tonnia, 1994 113 000 tonnia ja 1995 85 000 tonnia.

Sisäpakkauskartonki
Kotimaa
kokonais-
markk.
Finnboard
kokonais-
myynti
FB myynti
vienti
FB myynti
kotimaa
tonnit
1993 61000 315075 308632 6443
1994 65000 354748 348530 6218
1995 59000 320814 315664 5150
FIM
1993 1788365700 1757458629 30907071
1994 1796798620 1770086092 26712528
1995 1733678856 1709875556 23803300

Finnboardin kokonaismyynnistä sisäpakkauskartongin myynnin kotimaan osuus on vv. 1993-1995 ollut tonneissa laskettuna keskimäärin vajaa 2 %, markoissa laskettuna keskimäärin 1,5 %.

Suomen sisäpakkauskartongin kokonaismarkkinoista Finnboardin kautta on vv. 1993-1995 myyty keskimäärin vajaa 10 %.

Ulkopakkauskartonki
Kotimaa
kokonais-
markk.
Finnboard
kokonais-
myynti
FB myynti vienti FB myynti kotimaa
tonnit
1993 149000 359528 163410 4150
1994 168000 397529 170958 3101
1995 173000 376976 167934 0
FIM
1993 1017823768 1010333018 7490750
1994 1127392244 1120880144 6512100
1995 1311499504 1311499504 0

Finnboardin kokonaismyynnistä ulkopakkauskartongin kotimaan myynnin osuus vv. 1993-1994 on ollut tonneissa laskettuna keskimäärin 1 %, markoissa laskettuna hiukan yli 0,5 %. Vuonna 1995 FB:n kautta ei ulkopakkauskartonkia ole enää myyty kotimaahan, vaan tehtaat ovat hoitaneet kotimaan myyntinsä itse.

Suomen ulkopakkauskartongin kokonaismarkkinoista Finnboardin kautta on vv. 1993-1994 myyty keskimäärin 2,3 %.

Tapetin raakapaperi
Kotimaa
kokonais-
markk.
Finnboard
kokonais-
myynti
FB myynti vienti FB myynti kotimaa
tonnit
1993 127947 126741 1206
1994 132130 131076 1054
1995 123309 122348 961
FIM
1993 702301083 696602733 5698350
1994 665935200 660482858 5452342
1995 653167773 647829418 5338355

Tapetin raakapaperin kokonaismarkkinat Suomessa ovat hyvin pienet, eikä niistä ole olemassa tilastoja.

Finnboardin jäsentehtaiden valmistaman tapetin raakapaperin myynti kotimaahan on hoidettu vv. 1993-1995 kokonaan FB:n kautta. Kotimaan myynnin osuus FB:n kokonaismyynnistä on keskimäärin ollut vuosina 1993-1995 tonneissa laskettuna vajaa 1 %, markoissa laskettuna 0,8 %.

Kilpailunrajoitukset

Tarkastuksilla saadun aineiston sekä muiden selvitysten perusteella kilpailuvirasto on todennut Finnboardin ja sen jäsenyritysten Oy Metsä-Botnia Ab:n, Metsä-Serla Oy:n, Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n ja Oy Kyro Board and Paper Ltd:n horisontaaliseen yhteistyöhön sisältyneen kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 ja 2 kohtien vastaisia kilpailua rajoittavia järjestelyjä.

Finnboardin jäsenistä Oy Metsä-Botnia Ab, Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy ja Savon Sellu Oy ovat toimineet ulkopakkauskartonkien markkinoilla. Koska kyseessä ovat samaan konserniin kuuluvat yritykset, ei niiden voida katsoa olevan kilpailijoita näillä markkinoilla. Koska Savon Sellu Oy on valmistanut ainoastaan ulkopakkauskartonkia, ei jäsenyys Finnboardissa ole sisältänyt yhteistyötä kilpailijoiden kanssa. Vääräkosken Pahvi Oy on ainoana Finnboardin jäsenyrityksenä valmistanut kartongin erityislaatuja, joten jäsenyys ei ole sisältänyt yhteistyötä kilpailijoiden kanssa. Jatkossa maininnat Finnboardin jäsenyrityksistä eivät sisällä Savon Sellu Oy:tä tai Vääräkosken Pahvi Oy:tä.

Hintayhteistyö

Kilpailuviraston tekemien selvitysten perusteella voidaan havaita, että Finnboardin jäsenyritykset ovat Finnboardin toiminnan puitteissa tehneet hintayhteistyötä. Tarkastuksella löytyneistä asiakirjoista on nähtävissä, että hintayhteistyötä on tehty ainakin vuosina 1993-1995. Hintayhteistyö koskee sisäpakkauskartongin ja tapetin raakapaperin markkinointiyksiköissä myytäviä kartonkilaatuja.

Hintayhteistyö on toteutettu pääasiassa siten, että Finnboardin hallituksen kokouksissa ja markkinointiyksiköissä on yhteisesti etukäteen sovittu sovellettavista hinnankorotuksista. Kyseessä ei ole ollut hintaseuranta, sillä keskustelut ja päätökset ovat koskeneet myös tulevia, eivätkä pelkästään jo toteutuneita hintoja ja hinnanmuutoksia. Toinen hintayhteistyön muoto on ollut hinnoittelun ja hintaneuvottelujen jättäminen Finnboardin tehtäväksi, jolloin yhdistys on voinut yhdenmukaistaa kilpailijoiden tuotteiden hintoja, tai ainakin vähentää hinnoilla käytävää kilpailua. Lisäksi Finnboard on soveltanut yhtenäisiä toimitusehtoja jäsenyritystensä myynteihin. Hintoja koskevat päätökset ovat yleensä olleet markkinointiyksikkökohtaisia, ja ne ovat koskeneet myös Suomea.

Hinnanmuutosten seuranta on ollut tarkkaa, ja korotusten suuruudesta, ajankohdasta sekä läpimenosta on raportoitu jäsenyrityksille. Etukäteen on raportoitu tulevien hinnanmuutosten tarpeesta, sopivasta ajankohdasta ja läpimenon todennäköisyydestä.

Seuraavanlaisia Suomen markkinoita koskevia esimerkkejä hintayhteistyöstä löytyi Finnboardin toimintaa koskevista tarkastusasiakirjoista (liitteet 1-16).

Liite 5 (sellaisenaan löytynyt tarkastusasiakirjoista) 17.1.1994 otsikolla B-tehtaiden tilanne

    ”Ruotsissa, Suomessa, Ranskassa, Belgiassa ja Espanjassa asiakkaat ovat saamassa hinnankorotuskirjeitä. Voimaanastumispäivä on 1.3. ja korotuksen määrä noin ECU 60,- (Ruotsissa ja Espanjassa vähemmän).”

Pöytäkirja 27.1.1994 FB:n kotelokartongit-markkinointiyksikön johtoryhmän kokouksesta 21.1.1994; paikalla johtoryhmän jäsenet pj Perttu Saarela (UPM), Pentti Kilpinen (M-S), Kaj Sandelin (M-S), Leena Östring (Kyro) ja Jorma Sahlsted (FB), lisäksi FB:sta Claes Ehrnrooth ja Peter Karell.

    ”…Hinnankorotusohjeista, jotka lähetettiin 18.1., luvattiin kopiot. Ruotsissa, Suomessa, Ranskassa, Belgiassa ja Espanjassa hintoja korotetaan noin 600 ecu:lla. (Hinnankorotus voi käytännössä astua voimaan vasta 1.4., koska useimmat hinnat ovat kiinteät ensimmäisellä neljänneksellä.)… ”

Pöytäkirja 23.3.1994 Metsä-Serla kartonkiryhmän sisäisen hallituksen kokous 2/94 18.3.1994. Paikalla puheenjohtaja Timo Poranen, Hannu Anttila, Christian van Niftrik, lisäksi Bo Ahlskog, Tapani Kaila, Pentti Kilpinen, Kaj Sandelin ja sihteerinä Martti Heino.

    ”…Euroopassa Finnboard toteuttaa useimmilla markkinoilla noin 6 %:n hinnankorotuksen touko-heinäkuussa tänä vuonna.”

Pöytäkirja 10.5.1994 FB Executive board kokouksesta 9.5.1994; paikalla JST (Jorma Sahlstedt), FBR (Flemming Berner), CET (Claes Ehrnrooth), SEO (Stig Oriander), KSI (Kalervo Salmi) ja sihteeri KPN (Katriina Partanen), kaikki Finnboardista.

    ”JST (Jorma Sahlsted): Price increases of 8 % have been announced in the Central European countries as of July 1st. Price increases will also follow in Ireland, Scandinavia etc. ”

Pöytäkirja 14.6.1994 Wallcoverings -marketing unit management group kokouksesta 10.6.1994; läsnä puheenjohtaja L. Östring (Kyro), J.Kauppila (M-S), H.Husso (M-S), F.Berner (FB) ja Finnboardista K.Stranberg, R.Heikel, H.Manninen ja sihteeri S.Laurila.

      Pöytäkirjan liitteenä nro 6 muistio 2.6.1994 kokouksesta Price meeting – Paris 26.5.1994
    ”Situation and timing of the increase by market: … Finland: Should be increased at the same time as Sweden and Denmark. Duplex FIM 300/t and simplex FIM 200/t. … ”

Telefaksi 3.8.1994 Finnboardista Metsä-Serlan Takon tehtaalle.

      ”Tässä tiedot 1994 ilmoitetuista ja läpimenneistä hinnankorotuksista. Nämä ovat keskiarvoja ja eräisiin voimassa oleviin sopimuksiin ei ole tullut muutoksia.
      Maa Määrä Ilm.pvm. Astunut voimaan
    Suomi FIM 250 1.4. 1.6. FIM 200

Samoista korotuksista on raportoitu pöytäkirjan 2.9.1994 mukaan FB:n kotelokartongit-markkinointiyksikön johtoryhmän kokouksessa 25.8.1994. Paikalla puheenjohtaja Perttu Saarela (UPM), Pentti Kilpinen (M-S), Kaj Sandelin (M-S), Leena Östring (Kyro) ja Jorma Sahlsted (FB), Finnboardista Claes Ehrnrooth ja Peter Karell, sihteerinä Siv Laurila.

      ”…P. Karell esitti päivän tilanteen (liitt. 1-2). Hinnankorotukset ovat toteutuneet tai toteutumassa (liite 3) ja korotusten vaikutus netto netto myyntihintaan on 3 % -yksikköä koko vuodelle.”
      ”Liite 3
      Maa Määrä Ilm.pvm. Astunut voimaan
    Suomi FIM 250 1.4. 1.6. FIM 200″

Pöytäkirja 17.11.1994 FB Executive board kokouksesta 16.11.1994. Paikalla JST (Jorma Sahlsted), FBR (Flemming Berner), CET (Claes Ehrnrooth), KSI (Kalervo Salmi), sihteerinä KPN (Katriina Partanen), kaikki Finnboardista.

    ”FBR (Flemming Berner): Wallcoverings. The price increases are going through January 1st. The mills are complaining that we don’t push the increases fast and strong enough.”

Pöytäkirja 25.11.1994 FB:n Wallcoverings-marketing unit management group meeting 17.11.1994. Paikalla puheenjohtaja Leena Östring (Kyro), Jussi Kauppila (M-S), Heikki Husso (M-S), Jorma Sahlstedt (FB) ja Flemming Berner (FB), FB:sta Krister Strandberg, Tero Kaleva ja sihteerinä Siv Laurila.

Pöytäkirjan liitteenä tehdaskohtaiset hinnankorotussuunnitelmat (Äänekoski ja Kangas Metsä-Serlan tehtaita)

      ”Ääne; Duplex / price increases 1994 – 1995
      Country 6-9/94 1-4/95
      FIN 6% 8-9%”
      ”Kangas; WF / price increases 1994 – 1995
      Country 6-9/94 1-4/95
      FIN 6% 8-9%”
      ”Kyro; Simplex & Duplex / price increases 1994-1995
      Country 6-9/94 1-4/95
    FIN 6% 8-9% ”

Telefax Finnboardista Metsä-Serlaan 14.12.1994.

      ”Hinnankorotukset – tilanne 5.12.1994
      Ilmoitimme Länsi-Euroopassa hinnankorotuksen 12 % per 1.12. paitsi Espanjassa ESP 15,-/kg 1.12., Italia ITL 140,-/kg 1.11., Suomi FIM 500,-/tonni 1.11………
      Olemme saavuttaneet korotuksia seuraavasti….
      Suomi FIM 400 – 500 1.11.-1.1.”
    ”Hinnat ovat voimassa toistaiseksi tai max. 31.3. Hinnankorotus liukui vuoden alkuun kireän tilaustilanteen ja osittain poliittisten päätösten takia.”

Kokousmuistio 28.12.1994 Metsä-Serla kartonkiryhmän kuukausikokous 22.12.1994.

    ”Finnboardin yleissääntönä on maksuajan suhteen myydä 60 päivän maksuaika normaalihinnalla ja lisätä tämän jälkeen 1 prosenttiyksikkö/kk hintaan.”

Kirje 3.3.1995 Finnboardista allekirjoittajana Peter Karell, vastaanottaja BMU johtoryhmä.

      ”Olemme päättäneet ilmoittaa seuraavan hinnankorotuksen
      14 % 18.4.1995 alkaen koko Euroopassa.
    … Hinnankorotuksen on astuttava voimaan viimeistään 1.5. ellei muusta erikseen sovita…”

Edellisen liitteenä FB:sta lähetetyt kirjeet

      ”3.3.1995 Facsimile message to our sales companies.
      …You are hereby informed that we shall increase our prices effective from 18.4.95 by 14%. This concerns all European markets.”

      ”7.3.1995 Arvoisa asiakas
    Jäsentehtaidemme toimittamien kartonkien hinnat nousevat 18.4.1995 lähtien 14%.”

Faksi Finnboardista 13.4.1995 Kyron Taisto Kivisillalle.

    ”Liitteenä tiedoksesi sopimiani kotimaan hintoja…”

Edellisen liitteenä faksi HPT:lle

    ”Kyron hinnat 18.4.1995 alkaen…”

Faksi 19.5.1995 Finnboardista Kyroon Taisto Kivisillalle.

    ”Tässä vielä parin asiakkaan uudet hinnat…”

Pöytäkirja 24.3.1995 FB management board meeting 22.3.1995. Paikalla JST (Jorma Sahlsted), FBR (Flemming Berner), CET (Claes Ehrnrooth) , SEO (Stig Oriander), KSI (Kalervo Salmi), BDN (Bo Darnstén), MAC (Michael Clark), JKN (Juhani Karppinen) ja sihteerinä KPN (Katriina Partanen), kaikki Finnboardista.

      ”FB General & Cartonboards…
      The prices will be increased middle April…
      Containerboards…
      The price increase April 1st seems to materialise…
      Wallcoverings
    ”It is very important to get the price increases through in April and May as the next price increases planned for the autumn will be very difficult…”

Yhtenäistä hinnoittelua ei ole pidetty ainoastaan käytännön myyntitoiminnan takia välttämättömänä, vaan Finnboardin jäseninä olleet yritykset ovat mieltäneet FB:n toiminnan yhdeksi tarkoitukseksi hintakilpailun vähentämisen.

Muistio 11.6.1993 Yhtyneet Paperitehtaat Oy / keskushallinto otsikolla ”Yhteisyritys UPM:n kannalta” (ilmeisesti kyse suunnitelmista yhteisyrityksen perustamiseksi kartonkialalla, toisesta osapuolesta ei tietoa).

      ”3 Markkinointi
      ”Yritys tarvitsee noin 700 merkittävää asiakasta. UPM:n suositus on yhteismarkkinointi / Finnboard.
      – … Ala tulee keskittymään ja vain 5 merkittävää toimittajaa jää jäljelle. Finnboard on joka tapauksessa yksi näistä. (Muut: MM Stora Sarrio Saffa Iggesund)
      – Asiakkaat ovat sitoutuneet Finnboardin enemmän kuin tehtaisiin.
      – Hintakilpailun eliminointi”
Tuotannon rajoittaminen ja markkinoiden jakaminen

Selvityksessä löytyi viitteitä siitä, että Finnboardin ja sen jäsenyhdistysten yhteistyöllä on pyritty jakamaan markkinoita kilpailijoiden kesken ja mahdollisesti tähän liittyen myös rajoittamaan tuotantoa. Finnboardin toimintamalli jo sinänsä perustuu markkinoiden jakamiseen, ja tästä säädettiin myös yhdistyksen säännöissä. Joulukuuhun 1995 saakka oli voimassa sääntöjen 15 §, jossa todettiin, että ”saapuvat tilaukset jaetaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti jäsenten valmistettaviksi jäsenen tuotantokyky ja hallituksen vahvistamat jakoperiaatteet huomioiden”. Asiakkaat tilasivat haluamansa kartonkituotteet Finnboardin kautta, joka sitten jakoi tilaukset jäsenyrityksilleen sovittujen periaatteiden mukaan. Asiakirjoista löytyi mainintoja kilpailijoiden ja tehtaiden markkinaosuuksista, ja pyrkimyksestä näiden osuuksien tasaiseen jakautumiseen samoin kuin arviointia tehtaiden kapasiteetista ja sen suhteesta markkinaosuuteen (liitteet 17-20 ).

Muistio 12.2.1990 Metsä-Serla otsikolla Finnboard/kotimarkkinaosuudet

      ”Kuinka suurella osuudella kukin jäsentehdas osallistuu overseas-vientiin? Takon ylisuuri osuus on viime vuosina alentunut, mutta Äänekosken kartongin osuus on tällä hetkellä liian suuri. Suuresta volyymistä johtuen pyrkimys overseas-tonnien tasaiseen jakautumiseen jäsentehtaiden kesken on huomattavasti merkittävämpää kuin keskustelu kotimaan tonnien jakautumisesta.
      …Liitteessä 1 on arvioitu kotimarkkinoiden volyymiä ja tehtaiden osuuksia…
    …Näin tarkastellen YPT:n osuus on ylisuuri, Kyro on tasapainossa,Tampella ja Metsä-Serla aliedustettuna.”

Muistio 23.4.1990 FB Markkinaosuudet kotimaassa ja Euroopan ulkopuolella

    ”Lisätonnien avulla pyritään nykyistä oikeudenmukaisempaan (so. kapasiteettien mukaiseen) jakoon jäsentehtaiden välillä lajikysymykset huomioiden. Kunkin tehtaan kotimaan osuus määritellään yhdistysmyynnin ja omille jalostajille toimitetun kotimaahan jäävän osuuden summana.”

Pöytäkirja 10.8.1992 Kotelokartongit -markkinointiyksikön johtoryhmän kokous 6.8.1992. Paikalla puheenjohtaja Perttu Saarela (UPM), Pentti Kilpinen (M-S), Usko Rastas (Tampella Forest Oy), Kaj Sandelin (M-S), Leena Östring-From (Kyro) ja Jorma Sahlstedt (FB), Finnboardista Claes Ehrnrooth, Peter Karell ja Krister Strandberg, sihteerinä Katriina Partanen.

    ”P.Karell jakoi tehtaiden vuoden 1992 myyntiarviot sekä laskelmat loppuvuoden vapaasta kapasiteetista. P. Kilpinen esitti tyytymättömyytensä Metsä-Serlan määrien kehitykseen. FB:n määrien kasvettua 14 – 15 % on Takon ja Äänekosken laskutus pudonnut huomattavasti vuodesta 1989 lähtien.”

Muistio 22.11.1994 Kehityskeskustelu Yhtyneet / Finnboard 15.11.1994. Paikalla Jaakko Rislakki ja Olli Rinne Yhtyneistä sekä Jorma Sahlstedt ja Claes Ehrnrooth FB:sta.

    ”Tasapuolisuusmoitteet johtuvat varsinkin verkostossa näkyvästä Tako-keskeisyydestä. Varsinkin tupakassa Takoa suojellaan liikaa. Kyro ei ole ongelma. M-S ottaa itselleen erinäisiä vapauksia suurimpana FB:n omistajana.”

Nämä merkinnät on kuitenkin viimeistä lukuun ottamatta tehty ennen kilpailunrajoituslain 6 §:n voimaantuloa 1.3.1993. Kilpailuvirasto ei löytänyt näyttöä siitä, että 1.3.1993 jälkeen Finnboardin tilausten jakoon perustuvan toimintamallin lisäksi toiminnassa olisi nimenomaisesti sovittu markkinoiden jakamisesta tai jäsenyritysten tuotantomääristä.

Tietojenvaihto

Kilpailuviraston tekemässä selvityksessä tuli esille Finnboardin puitteissa tehty tietojenvaihto ja tilastollinen yhteistyö. Tietojenvaihto on kattanut ainakin jäsenyritysten myyntiennusteita ja -budjetteja sekä tietoja kunkin jäsenyrityksen markkinaosuuksista.

Myyntiennusteista on tehty kaksi eri versiota, joista kaikkien jäsenyritysten ennustetietoja sisältävä versio on jaettu vain Finnboardin edustajille. Jäsenyrityksille jaettava versio on sisältänyt Finnboardin yhteismyyntiä ja kyseisen jäsenyrityksen omaa myyntiä koskevat myyntiennusteet. Finnboardissa on siis tiedetty kaikkien jäsenyritysten myyntitiedot ja -ennusteet, mutta niitä ei ole jaettu jäsenille eritellyssä muodossa, vaan sektorikohtaisina yhteismyynteinä.

Kaikkien jäsenyritysten saatavilla ovat olleet edellistä vuotta koskevat tiedot eri tehtaiden toteutuneista myynneistä maittain.

Kerätyt ja jäsenyrityksille toimitetut tiedot ovat osittain olleet tavanomaista ja yleisluontoista tilastotietoa, joka muutenkin olisi ollut yritysten hankittavissa. Osittain tiedot ovat kuitenkin olleet sen laatuisia, ettei niitä tavanomaisesti saatettaisi kilpailijoiden saataville. Tietojenvaihdon seurauksena yritysten on ollut mahdollista sopeuttaa toimintaansa ottaen huomioon kilpailijoidensa tulevat suunnitelmat, samoin Finnboardin toiminnassa yrityskohtaisia luottamuksellisia tietoja on voitu hyödyntää sekä hintayhteistyössä että markinoiden jakamisessa. Tietojenvaihto on siis myötävaikuttanut edellä todettujen kilpailunrajoitusten toteuttamiseen.

Asianosaisten lausunnot

Metsä-Serla on toimittanut 5.6.1998 Kilpailuvirastoon selvityksen Finnboardin toiminnan lopettamisesta. Selvityksen mukaan Finnboard ei ole enää kilpailevien yritysten yhteistyöjärjestö. Suomen kartonkiyhdistys -Finnboardin toiminimi on 27.3.1996 lähtien muutettu Metsä-Serla Sales -yhdistykseksi. Metsä-Serla Sales -yhdistys on välivaiheiden kautta muutettu 3.1.1997 Metsä-Serla Sales Oy:ksi. Ilmoitetut muutokset on myös rekisteröity kaupparekisteriin.

Selvityksessä on todettu syynä muutoksiin olleen metsäteollisuudessa tapahtuneet useat yrityshankinnat ja sulaumat. Mm. Enso Gutzeit oli hankkinut omistukseensa Tampella Forest Oy:n osakkeet, Kyro Board and Paperin toiminta ja omaisuus oli siirtynyt Metsä-Serlan omistukseen sekä Yhtyneet Paperitehtaat (UPM) ja Kymmene Oy olivat sulautuneet. Metsä-Serla osti 14.2.1997 UPM-Kymmenen, Vääräkosken Pahvi Oy:n ja Oy Metsä Botnia Ab:n omistuksessa olleet Metsä-Serla Sales Oy:n (ex-Finnboard) osakkeet.

Metsä-Serlan 20.1.2000 toimittamasta lisäselvityksestä käy ilmi, että Finnboardin nykyinen nimi on Forest Alliance Oy (rekisteröity 28.12.1998).

Päätös

Kilpailuoikeudellinen arviointi

Kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan soveltaminen

Kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdassa kielletään samalla tuotanto- ja jakeluportaalla toimivien elinkeinonharjoittajien tai näiden yhteenliittymien hintoja ja vastikkeita koskevat sopimukset, suositukset ja vastaavat järjestelyt. Laissa olleen siirtymäsäännöksen vuoksi tämä kieltosäännös tuli voimaan 1.3.1993. Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi kilpailunrajoituksista (HE 162/91) todetaan, että kilpailunrajoituslain 6 §:n säännös koskee sekä yritysten nimenomaisia sopimuksia tai tähän rinnastettavaa yritysten yhteisymmärrystä kuin myös yritysten yhteiselinten ja yhteenliittymien päätöksiä tai vastaavia järjestelyjä, joilla rajoitetaan tai ohjataan horisontaalisessa tasossa yritysten kilpailukeinojen käyttöä.

Hintayhteistyöhön osallistuneet kartonkiteollisuuden yritykset, Oy Metsä-Botnia Ab, Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy, Yhtyneet Paperitehtaat Oy ja Oy Kyro Board and Paper Ltd ovat toimineet samoilla tuotemarkkinoilla seuraavasti:

  1. Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy, Yhtyneet paperitehtaat Oy ja Oy Kyro Board and Paper Ltd sisäpakkauskartonkien markkinoilla, Oy Kyro Board and Paper Ltd vuoteen 1995 saakka.
  2. Oy Kyro Board and Paper Ltd ja Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy tapetin raakapaperin markkinoilla, Oy Kyro Board and Paper Ltd vuoteen 1995 saakka, jonka jälkeen toiminta siirtynyt Metsä-Serlalle.

Sisäpakkauskartongin ja tapetin raakapaperin markkinoilla toimineet yritykset ovat siten olleet samalla tuotanto- ja jakeluportaalla toimivia, keskenään kilpailevia elinkeinonharjoittajia. Kaikki yhteistyöhön osallistuneet yritykset ovat voineet myydä tuotteitaan myös kotimaan markkinoille, joten yritykset ovat olleet kilpailijoita samoilla maantieteellisillä markkinoilla.

Finnboardin toiminnassa ei ole ollut kyse salaisesta kilpailua rajoittavasta yhteistyöstä, vaan eräänlaisesta institutionaalisesta kartellista. Kilpailevien kartonginvalmistajien välinen yhteistyö on vakiinnutettu yhteisen myyntiyhdistyksen muotoon. Finnboard on ollut keskenään kilpailevien elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä. Tapauksessa hintayhteistyötä on tehty sekä yhdistyksen hallituksessa että tuoteryhmittäin jakautuneissa markkinointiyksiköissä, joita voidaan myös pitää yritysten yhteiseliminä tai yhteenliittyminä. Finnboardin hallituksessa on ollut edustajat yhdistyksen jäseninä olevista kartonkiteollisuuden yrityksistä, ja markkinointiyksiköt ovat koostuneet samaa tuotetta valmistavien yritysten sekä Finnboardin edustajista.

Edellä esitetyistä, tarkastusaineistosta löytyneistä havainnoista ilmenee, että kartonkiteollisuuden yritysten Finnboardin puitteissa noudattama hintojen sopiminen, hinnankorotusten yhdenmukaistaminen sekä tulevien hinnanmuutosten yhteinen suunnittelu on ollut kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan kieltämää hintayhteistyötä. Vaikka valtaosa Finnboardin puitteissa sovitusta hintayhteistyöstä on koskenut vientiä, niin yhdistyksen hallituksessa sekä markkinointiyksiköissä tehdyt päätökset ovat kattaneet myös kotimaahan suuntautuvan myynnin hinnoittelua.

Hintayhteistyön seurauksena Finnboardissa mukana olevien yritysten yksilölliset kustannus- ja tehokkuuserot eivät ole olleet ensisijaisesti vaikuttamassa tuotteiden hinnoitteluun. Hintayhteistyö on johtanut siihen, että samaa kartonkilaatua valmistavien jäsenyritysten välinen kilpailu on rajoittunut, koska yhteistyö on estänyt yritysten itsenäisen, omaan kustannustasoon ja tehokkuuteen perustuvan hinnoittelun.

Hallituksen esityksessä (HE 162/91) todetaan myös, että hintakartellit voivat koskea paitsi tavaroista ja palveluista maksettavia hintoja myös alennuksia tai erilaisia toimitusmaksuja sekä vastaavia toimitusehtoja. Finnboard on toiminnassaan soveltanut yhtenäisiä maksuehtoja jäsenyritystensä myynteihin, ja on oletettavaa, että nämä maksuehdot ovat toimineet suositusluonteisina myös jäsenyritysten omassa, Finnboardin ohi tapahtuneessa myynnissä yhdenmukaistaen näin jäsenyritysten hinnoittelua.

Kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 kohdan soveltaminen

Kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 kohdan mukaan tuotannon rajoittaminen sekä markkinoiden tai hankintalähteiden jakaminen on pääsääntöisesti kiellettyä. Kiellon piiriin eivät kuitenkaan kuulu rajoitukset, jotka ovat välttämättömiä järjestelyille, jotka tehostavat tuotantoa tai jakelua taikka edistävät teknistä tai taloudellista kehitystä ja joista hyöty tulee pääosin asiakkaille ja kuluttajille. Tällaisissa järjestelyissä mukana olevilla elinkeinonharjoittajilla on näyttövelvollisuus järjestelyjen hyödyllisistä vaikutuksista.

Hallituksen esityksessä (HE 162/1991) on todettu, että kustannuksia voivat säästää yhteiset myyntiorganisaatiot, joiden läpi tuotteet voivat kulkea vapaasti ilman hintayhteistyötä tai markkinoiden jakoa, varsinkin jos yrityksillä on mahdollisuus myös ottaa suoria tilauksia asiakkailta. Hallituksen esityksessä todetaan myös, että tuotannon rajoittaminen ja markkinoiden jakaminen ovat sallittuja silloin, kun ne ovat välttämättömiä järjestelyille, joilla on lain tarkoittamia tehokkuushyötyjä ja hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille. Lisäksi todetaan, että rajoitukset eivät luonnollisesti saisi olla kokonaisuuteen nähden liiallisia ja, että kiellettyjä olisivat aina järjestelyt, joihin sisältyy osana hintayhteistyötä.

Tuotannonrajoituksia koskevia horisontaalisia kilpailunrajoituksia pidetään lähtökohtaisesti vahingollisina ja kilpailunrajoituslain nojalla kiellettyinä, koska niillä vaikutetaan keinotekoisesti kysynnän ja tarjonnan väliseen tasapainoon. Erityisesti tuotannon tai investointien rajoitukset, joihin liittyy hintayhteistyötä tai markkinoiden jakamista ovat haitallisia. Hintayhteistyö ja tuotannonrajoitukset esiintyvät usein samassa sopimuksessa, koska tuotannonrajoitukset tähtäävät tietyn hintatason ylläpitämiseen.

Viittauksia tuotannonrajoituksiin on ilmennyt Finnboardin ja markkinointiyksiköiden toimesta laadituissa asiakirjoissa. Viittaukset ovat koskeneet yritysten tuotanto-osuuksia ja tuotantomääriä sekä jonkin verran myös investointien rajoittamista. Tuotannon rajoittamisesta FB:n puitteissa ei kuitenkaan löytynyt selvää näyttöä ajalta 1.3.1993 jälkeen.

Markkinoiden jakoa koskevat järjestelyt voivat koskea markkinaosuuksia, markkina-alueita tai asiakkaita, joille hyödykettä myydään. Myyntiyhteistyöhön liittyvä markkinoiden jakaminen tapahtuu yleensä sopimalla yhteisesti kunkin mukana olevan yrityksen myyntimääristä, myyntialueista tai asiakkaista. Markkinoiden jakaminen katsotaan kilpailua haitallisesti rajoittavaksi, koska se vähentää kuluttajien ja asiakkaiden valintamahdollisuuksia. Markkinoiden jakaminen edesauttaa yritysten harjoittamaa asiakkaiden kannalta epäedullista hinnoittelua. Markkinoiden jakamista pidetäänkin lähtökohtaisesti kiellettyinä.

Markkinoiden jakaminen on Finnboardin puitteissa ilmennyt siten, että asiakkaat eivät ole aina voineet ostaa haluamiaan tuotteita suoraan yrityksiltä, vaan tuotteet on jouduttu ostamaan Finnboardin kautta, joka sitten on jakanut ostajat ja tilaukset jäsenyritystensä kesken etukäteen sovittujen jakoperusteiden mukaan. Näiden tilaustenjaon periaatteiden täsmällisempää sisältöä ei käytössä olevien asiakirjojen perustella ole saatu selvitettyä. Jo tämän tilaustenjakoon perustuvan toimintamallin perusteella voidaan kuitenkin todeta, että kyseessä on ollut kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 kohdan vastainen yhteistyö.

Tietojenvaihto

Samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien elinkeinonharjoittajien yhteistoiminnassa harjoittama tietojen kerääminen, tilastointi ja tietojen välittäminen on kilpailua rajoittavaa toimintaa vain, jos sillä rajoitetaan yritysten toimintavapautta tai koordinoidaan niiden käyttäytymistä markkinoilla. Tietojenvaihdolla voidaan vahvistaa muita kilpailunrajoituksia, ja tietojenvaihto saattaa olla osa laajempaa toimialan kartellia.

Kilpailijoiden välinen hintoja ja tuotantomääriä koskeva tietojenvaihto voi olla hintayhteistyön välineenä varsinkin, jos yritysten liikesalaisuuksiin rinnastettavia tietoja paljastetaan kilpailijoille tai jos vaihdetaan niin uutta tietoa, ettei sitä ole yleisesti saatavilla. Tietojenvaihto on todennäköisimmin vahingollista keskittyneillä aloilla, joihin kartonkiteollisuus kuuluu. Toisaalta on mahdollista, että tiivis kilpailijaseuranta saattaa lisätä kilpailua, koska kilpailijoiden toimiin voidaan vastata nopeasti. Kilpailuvirasto ei kuitenkaan ole tutkimuksissaan löytänyt perusteita sille näkemykselle, että Finnboardin puitteissa tehty tietojenvaihto olisi tehostanut kilpailua, vaan tietojenvaihtoa on käytetty enemmänkin yhdenmukaistamaan kilpailijoiden hintayhteistyötä ja vahvistamaan yritysten vakiintuneita markkina-asemia. Tietojenvaihdon avulla on lisäksi voitu seurata myyntimäärien jakautumista jäsentehtaiden kesken ja määritellä kullekin yritykselle kuuluvaa osuutta myynneistä. Myyntimäärien jakautumisessa on pyritty pitämään sovitut osuudet, ja mikäli ne eivät ole toteutuneet, yritysten markkinaosuuksia on pyritty tasapainottamaan.

Tietojenvaihtoa on siten käytetty elinkeinonharjoittajien yhteisymmärryksen saavuttamiseksi, ja sitä voidaan pitää kilpailunrajoituslain 6 §:n tarkoittamana sopimukseen tai suositukseen rinnastettavana yhteistoimintana. Tietojenvaihdon tarkoituksena on ollut tukea kilpailunrajoituslain 6 §:n kieltojen vastaista kilpailijoiden välistä yhteistoimintaa.

Toiminta kilpailuoikeuden huomioimiseksi

Finnboard ja jäsenyritykset ovat olleet tietoisia siitä, että yhdistyksen toiminta ainakin osittain saattaa olla kilpailunrajoituslain vastaista. Vuonna 1994 yhdistykselle on päätetty laatia ns. compliance programme sääntöjen ja toiminnan saattamiseksi kilpailuoikeuden mukaiseksi.

Yhdistyksen toimintarakenteen muuttamista suunniteltiin nimen omaan siitä syystä, että toimivan mallin katsottiin sisältävän kartelliriskin. Mm. pöytäkirjan 14.6.1994 liitteenä (liite 21) olleissa suunnitelmissa koskien erilaisia toimintamalleja todetaan, että

    ”Nykymalli Yhteishinnoittelu -> kartelliriski”

Raportissa 6.2.1995 otsikolla Finnboard Vision 94 (liite 22 ) on käsitelty laajemmin Finnboardin rakennetta ja sen suhdetta kilpailulainsäädäntöön. Raportissa todetaan, että sisäpakkauskartonkien ja tapetin raakapaperin osalta kyseessä on tilanne, että Finnboardissa ovat mukana kilpailevat, eri omistajien tehtaat, josta saattaa seurata kilpailuoikeudellinen ongelma.

Finnboardissa laaditut luonnos 23.12.1994 ja muistio 12.5.1995 (liitteet 23-24) käsittelevät yhdistyksen toimintoja kilpailuoikeudellisesta näkökulmasta sekä muutoksia, joita tämän johdosta sääntöihin tulisi tehdä.

Yhteenveto

Kilpailuvirasto on tekemänsä tarkastuksen ja hankkimiensa lisäselvitysten perusteella todennut, että Finnboardin jäseninä vuosina 1993-1995 olleet keskenään kilpailevat metsäteollisuusyritykset Oy Metsä-Botnia Ab, Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy, Yhtyneet Paperitehtaat Oy ja Oy Kyro Board and Paper Ltd ovat kyseisenä aikana kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 ja 2 kohtien vastaisesti myyntiyhdistyksen toiminnan puitteissa sopineet myymiensä tuotteiden hinnoista ja muutenkin yhdenmukaistaneet hinnoitteluaan sekä jakaneet markkinoita. Kilpailuvirasto ei tutkimuksissaan löytänyt selvää näyttöä tuotannon rajoittamisesta.

Lisäksi Kilpailuvirasto on tutkimuksissaan todennut, että Finnboardin toiminnassa on jatkuvasti vaihdettu yrityskohtaisia tietoja ja käsitelty kartongin valmistusta ja myyntimääriä koskevia kysymyksiä kilpailijoiden kesken. Vaihdetut tiedot ovat osittain olleet sen laatuisia, että yritykset eivät normaalisti paljasta niitä toisilleen. Virasto katsoo, että tietojenvaihdon tarkoituksena näyttää olleen Kilpailunrajoituslain 6 §:n vastainen kilpailun rajoittaminen.

Ratkaisu

Kilpailunrajoituslain 8 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajalle, joka rikkoo lain 4 – 7 §:n säännöksiä, on määrättävä seuraamusmaksu, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin pidettävä perusteettomana. Saman pykälän 2 momentin mukaan seuraamusmaksua määrättäessä on otettava huomioon kilpailunrajoituksen laatu ja laajuus sekä sen kestoaika. Maksun suuruus on 5000 markasta neljään (4) miljoonaan markkaan.

Kilpailuviraston saaman selvityksen mukaan Finnboardin toiminta kilpailijoiden yhteistyöorganisaationa on lakkautettu vuonna 1996 ja Finnboard on siirtynyt osaksi Metsä-Serla- yhtymää. Finnboardin puitteissa harjoitetun kilpailunrajoituksen kestoaika on ollut lain voimaantulosta 1.3.1993 yhdistyksen toiminnan lopettamiseen vuoden 1996 lopussa. Finnboard on oma-aloitteisesti lopettanut kilpailunrajoituslain vastaisen toimintansa, ja rajoituksen selvittämisessä toiminut yhteistyössä kilpailuviraston kanssa.

Finnboardin myyntiyhteistyön kilpailua rajoittavan vaikutuksen kannalta ratkaisevaa on järjestelyn laajuus Suomen markkinoilla. Toiminnan vahingollisuuden arvioinnissa Kilpailuvirasto ottaa huomioon sen, että Finnboardin toiminnan pääasiallisena tarkoituksena oli hoitaa kartongin markkinointia ja myyntiä Suomen ulkopuolella, ja siten valtaosa kiellettyjen kilpailunrajoitusten haitallisista vaikutuksista kohdistui Suomen rajojen ulkopuolelle. FB:n jäseninä olleet kartongin valmistajat ovat tutkittavana olleena ajanjaksona myyneet kartonkia, tapetin raakapaperia lukuun ottamatta, myös suoraan kotimaan markkinoille ohi FB:n myyntiorganisaation.

Suomessa myydyn kartongin kokonaismarkkinoista FB:n kautta tapahtuneen myynnin osuus on ollut melko pieni, välillä 2-10 %. Finnboardin puitteissa sovitut kilpailunrajoitukset eivät ole sulkeneet pois kilpailua kotimaan markkinoilla. FB:lla ei ole ollut määräävä tai edes merkittävää asemaa Suomen kartonkimarkkinoilla, eikä toiminnalla ei ole siis voitu vaikuttaa kartongin hintaan kotimaassa. Ottaen huomioon Suomena kartonkimarkkinoiden laajuus ja Finnboardin markkinaosuus, niin Finnboardin vaikutus Suomessa myytävän kartongin markkinoihin on ollut taloudelliselta vaikutukseltaan vähäinen. Tätä käsitystä tukee se seikka, etteivät kilpailijat tai asiakkaat ole pyytäneet Kilpailuvirastoa puuttumaan Finnboardin toimintaan.

Lisäksi Kilpailuvirasto ottaa huomioon, että Finnboardissa on pyritty saattamaan yhdistyksen toiminta vastaamaan kilpailuoikeudellisia vaatimuksia, ja yhdistys on laatinut vuonna 1994 compliance programmen tämän tavoitteen toteuttamiseksi.

Yhteenvetona Kilpailuvirasto toteaa, että Finnboardissa toteutettujen kilpailunrajoitusten vaikutukset Suomen markkinoille ovat olleet vähäiset, eikä FB ole todennäköisesti saanut merkittävää taloudellista etua rajoitusten toimeenpanemisesta Suomen markkinoilla.

Edellä esitetyn perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että kilpailunrikkomismaksun määrääminen ei ole kilpailun turvaamisen kannalta tässä tapauksessa perusteltua eikä tee kilpailunrajoituslain 8 §:n tarkoittamaa esitystä kilpailuneuvostolle.

Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä.

Sovelletut säännökset

Laki kilpailunrajoituksista (480/1992) 6 § ja 8 §.

Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n 1 momentin mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.