Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle 4.7.2025
Diaarinumero KKV/846/03.02/2025
Lausunto kansallisen energia- ja ilmastostrategian luonnoksesta (VN/1046/2025)
Suunnitelman tavoitteet
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian luonnoksesta. Strategian perustana ovat Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU3) kanssa yhteiset VTT:n vetämän Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan uudet toimet ja skenaariot (KEITO) -hankkeen mallinnukset ja analyysit. Kilpailu- ja kuluttajavirasto kannattaa vahvasti ilmastonmuutoksen torjumista ja suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti suunnitelman tavoitteisiin.
Politiikkatoimien vaikutusarvioista
Energia- ja ilmastostrategia tukeutuu KEITO-hankkeessa tehtyihin kansallisiin arvioihin EU-tason päästötavoitteiden saavuttamisessa tarvittavien toimenpiteiden kustannuksista ja vaikutuksista eri sektoreilla. Toimenpiteet sisältyvät myös keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan (KAISU3), jota koskeva ehdotus on samaan aikaan lausuntokierroksella.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto pitää skenaariotarkastelua kokonaisuudessaan hyvänä. Politiikkavaihtoehto (WEM) eroaa vaikutuksiltaan perusvaihtoehdosta (WAM). Näissä on havaittavia eroja kustannuksissa ja päästövaikutuksissa.
Strategiassa ei kuitenkaan vedetä yhteen kustannusten kohdentumista ja rahoitusta eri sektoreilla ja eri toimijoiden kesken. Rahoituksen toteutuminen ja kustannusten jakautuminen yksityissektorin ja julkisen sektorin kesken jää kokonaistasolla epäselväksi. Samoin vaille riittävää kuvausta jää se, mitä toimenpiteitä voitaisiin rahoittaa EU:n rahoitusinstrumenteista ja mitkä toimet jäävät todennäköisesti kansallisen rahoituksen varaan. Strategian kustannuksia ja hyötyjä ja toimien kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta toivottavasti punnitaan strategian taloustieteellisessä osiossa, joka ilmeisesti on vielä kesken.
Vaikutusarvioihin liittyy paikoin huomattaviakin epävarmuuksia. Niitä olisi voitu yksityiskohtaisemmin analysoida, kuvata keskeisiä riskejä, tehdä toimenpiteistä herkkyysanalyysia ja tarkastella myös niiden yhteisvaikutuksia. Vaikutusarvioihin olisi tullut sisällyttää tarkentavat osiot energia- ja ilmastotoimien vaikutuksista kuluttajien asemaan, yritysten alalle tuloon, markkinoiden toimivuuteen, kilpailuneutraliteettiin sekä yritystukien ja yhteistyön mahdollisesti yritysten välistä kilpailua vääristäviin vaikutuksiin.
Kilpailuhaittojen tunnistamiseen voidaan kehittää alan toimijoiden ja puhdasta siirtymää tukevien tai rahoittavien julkisten organisaatioiden käyttöön tarkistuslistoja ja muita menettelyjä kuten on tehty kansainvälisesti kestävyyssopimusten osalta, jotta voidaan välttää haitalliset vaikutukset omavalvonnan keinoin samalla tavalla kuin esimerkiksi valtionavustuksia myönnettäessä. Tuensaajat voitaisiin velvoittaa myös kestävyysraportointiin ao. direktiivin mukaisesti riittävän seurantatiedon tuottamiseksi.
Muuta kommentoitavaa energia- ja ilmastostrategiaan liittyen
KKV näkee tärkeänä, että energia- ja ilmastostrategiassa esitettyjen toimien ja tavoitteiden kautta Suomen yrityselämä uudistuu, saadaan uutta kasvua, investointeja ja tuottavuutta markkinoille niin, että yritykset voivat kilpailla meriiteillään ja hyvin toimivat markkinat tuottavat hyvinvointia myös kuluttajakansalaisille, jotka nämä investoinnit viime kädessä ostoillaan maksavat. Oleellista tukien hyväksyttävyyden kannalta on se, että yritystuet edistävät uusia innovaatioita ja kasvua yritysten tasapuolisten kilpailuedellytysten pohjalta.
Strategiaa tulee toteuttaa myös sosiaalisesti kestävällä tavalla niin, että taloudellisesti heikossa asemassa olevia kuluttajia voidaan tarvittaessa tukea ja osallistaa heidän ratkaisuissaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pohjalta. On myös tärkeää, että kuluttajat voivat aktiivisesti osallistua sähkömarkkinoille ja osaltaan edistää kulutusjoustoa, aggregaattoritoimintaa, älykkäitä sähköjärjestelmiä ja hajautettuja energiayhteisöjä. Näihin jo työ- ja elinkeinoministeriön 2016 asettamassa Älyverkkotyöryhmässä hahmoteltuihin ja jatkossa ilmaantuviin kuluttaja- ja kilpailuhaasteisiin tulee ajoissa varautua. Valvonnan lisäksi kysymys lienee myös kuluttajaviestinnästä ja neuvonnasta, jotta tavoitellut käyttäytymisvaikutukset toteutuvat.