Lausunto alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

Diaarinumero KKV/933/03.02/2026

Lausunto alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Kilpailu- ja kuluttajavirastolta (”KKV”) lausuntoa alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. KKV kiittää mahdollisuudesta lausua ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Alkoholijuomien valmisteveroa korotettaisiin valtion verotulojen lisäämiseksi. Korotus kohdistuisi pääosin yli 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviin juomiin lukuun ottamatta olutta ja etyylialkoholipohjaisia, enintään10-tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä juomia. Niissä ryhmissä, joita ehdotettu veronkorotus koskee, olisi korotus 2,2 euroa litralta sataprosenttista alkoholia.

KKV:llä ei ole huomautettavaa ehdotetusta veronkorotuksesta. Yleisellä tasolla KKV kuitenkin toteaa, että alkoholiverotuksen rakennetta voisi olla syytä kehittää siten, että se kohtelisi erilaisia tuoteryhmiä nykyistä tasapuolisemmin. Erilaisia alkoholijuomia verotetaan tällä hetkellä varsin eri tavoin juoman tyypistä ja alkoholipitoisuudesta riippuen. KKV katsoo, että käyttötarkoitukseltaan samanlaisten alkoholijuomien verotus tulisi olla lähtökohtaisesti mahdollisimman neutraalia, jottei verotuksella vääristettäisi kulutusvalintoja ja yritysten välistä kilpailua. Samankaltaisten juomien erilaiselle verokohtelulle tulisi olla kansanterveydelliset perusteet.

Esityksen vaikutusarvioinnin osalta KKV toteaa, että vaikutusarvioinnissa voisi olla mahdollista hyödyntää tuoretta tutkimustietoa Ruotsin alkoholiveron korotusten vaikutuksista. Jokelainen (2026) on tutkinut Ruotsissa vuosina 2009–2024 toteutettuja alkoholiveron korotuksia. Tulosten perusteella alkoholiveron korotukset näyttäisivät siirtyvän täysimääräisesti kuluttajahintoihin. Tutkimuksessa on arvioitu, että prosentin nousu oluen hinnassa vähentää sen kulutusta 0,5–0,8 prosenttia.[1] Tutkimuksessa simuloidaan myös oluen alkoholiveron 10 prosentin korotuksen vaikutuksia. Korotuksen arvioidaan kasvattavan oluesta saatavia alkoholiverotuloja viidellä prosentilla, mutta kokonaisuutena valtion alkoholitulot kasvaisivat vain noin kaksi prosenttia, kun huomioidaan myös valtionyhtiö Systembolagetin myynti ja arvonlisäverotulot.[2]Tuloksia tulkitessa on kuitenkin syytä huomioida, että arviot koskevat vain olutta, eivätkä huomioi siirtymiä tuoteryhmien välillä.

[1] Arvioitu kysyntävaikutus on herkkä tehdyille mallivalinnoille. Tulos on kuitenkin linjassa muissa tutkimuksissa saatujen kysyntäjousten kanssa ja on samaa kokoluokkaa kuin hallituksen esityksessä viitatussa Ollikaisen (2016) tutkimuksessa arvioitu mietojen alkoholijuomien pitkän aikavälin vähittäismyynnin hintajousto.

[2] Jokelainen, A. (2026). The Effect of Alcohol Taxation on Alcohol Prices and Consumption: Evidence from Sweden. 25.2.2026. Julkaisematon käsikirjoitus