Lausunto hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Lausunto talousvaliokunnalle 4.11.2026

Diaarinumero KKV/1464/03.02/2026

Lausunto hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 208/2026 vp)

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Hallituksen esitys pohjautuu valtiovarainministeriön asettaman työryhmän mietintöön. KKV oli edustettuna työryhmässä ja kannattaa esitystä erityisesti niiden ehdotusten perusteella, joilla parannetaan kuluttajien asemaa. KKV haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin.

Yrityksen ja yhteisön perusmaksutiliä koskevat ehdotukset

Hallituksen esityksessä ehdotetaan uutta yrityksen ja yhteisön perusmaksutiliä, jolla oikeus peruspankkipalveluihin laajennettaisiin koskemaan mikro- ja pienyrityksiä, elinkeinonharjoittajia, yhdistyksiä, säätiöitä ja yhteisetuuksia. Ehdotuksen taustalla on havainto siitä, että etenkin mikro- ja pienyrityksillä sekä osalla yhdistyksistä ja yhteisetuuksista on ollut vaikeuksia peruspankkipalvelujen saatavuudessa.

Esityksen tavoitteiden ja kilpailuvaikutusten näkökulmasta olennaista on, keihin toimijoihin velvoite perusmaksutilin tarjoamiseen kohdistetaan. Mahdollisimman laaja tarjoamisvelvoite toteuttanee parhaiten esityksen tavoitteita yritys- ja yhdistysasiakkaiden peruspankkipalvelujen saatavuuden varmistamisesta. Toisaalta laajaan tarjoamisvelvoitteeseen voi liittyä riski siitä, että jotkin pankit voisivat lakata tarjoamasta kokonaan peruspankkipalveluja yritys- ja yhteisöasiakkaille välttääkseen tarjoamisvelvoitetta koskevan sääntelyn. Siten laajaan tarjoamisvelvoitteeseen voi liittyä riskejä myös palvelujen saatavuuden näkökulmasta.

Kilpailuvaikutusten osalta asiassa voidaan tunnistaa kaksi jossain määrin vastakkaista näkökulmaa. Kilpailun toimivuuden näkökulmasta on lähtökohtaisesti hyvä asia, että sääntely kohtelee tasapuolisesti kaikkia keskenään kilpailevia yrityksiä. Toisaalta yrityksille hallinnollista taakkaa aiheuttava sääntely voi usein rasittaa pieniä yrityksiä suhteellisesti enemmän kuin suuria yrityksiä. Tällainen sääntely voi vähentää uusien yritysten markkinoille tuloa tai johtaa pienten yritysten poistumiseen markkinalta, mikä puolestaan vähentää kilpailua.

Esitystä valmistelleessa työryhmässä asiaa tarkasteltiin erityisesti siitä näkökulmasta, pitäisikö tarjoamisvelvoite ulottaa talletuspankkien ohella maksulaitoksiin. Hallituksen esityksessä esitetään, ettei tarjoamisvelvoite koskisi maksulaitoksia. Ehdotuksen kilpailuvaikutusten näkökulmasta olennaista on arvioida, missä määrin maksulaitokset tosiasiassa kilpailevat talletuspankkien kanssa. KKV:n käsityksen mukaan jotkin maksulaitokset tarjoavat peruspankkipalveluiden kaltaisia palveluita yritys- ja yhdistysasiakkaille, ja siten jossain määrin kilpailevat talletuspankkien kanssa. Valittu ratkaisu, jossa velvoitteita ei uloteta maksulaitoksiin, voi siten jossain määrin vääristää kilpailua joidenkin talletuspankkien ja maksulaitosten välillä. Toisaalta velvoitteen ulottamista kaikkiin maksulaitoksiin ei voitane pitää tarkoituksenmukaisena, koska valtaosa maksulaitoksista ei hallituksen esityksen mukaan nykyisellään tarjoa peruspankkipalvelujen kaltaisia palveluja.

Vastaavalla tavalla voidaan pohtia, onko yrityksen ja yhteisön perusmaksutilin tarjoamisvelvoite tarkoituksenmukaista ulottaa koskemaan kaikkia talletuspankkeja, kuten hallituksen esityksessä nyt ehdotetaan. Kuten edellä todettiin, on kilpailun näkökulmasta lähtökohtaisesti hyvä asia, että sääntely kohtelee tasapuolisesti keskenään kilpailevia yrityksiä. Toisaalta tarjoamisvelvoitteen ulottaminen kaikkiin talletuspankkeihin ei välttämättä ole esityksen tavoitteiden näkökulmasta tarpeellista, ja velvoitteet voivat kohtuuttomasti rasittaa pieniä toimijoita etenkin silloin, jos ne eivät jo valmiiksi palvele sellaisia asiakasryhmiä, joita oikeus perusmaksutiliin koskee. Tällaiset toimijat voivat joutua velvoitteen myötä rakentamaan uusia, merkittäviä kustannuksia aiheuttavia asiakkaiden tuntemis- ja taustaselvitysprosesseja, jotta ne pystyvät palvelemaan uusia asiakasryhmiä. Vaikka perusmaksutilin tarjoaja voi periä tarjoamistaan palveluista kohtuullisen maksun, ei toiminnasta saadut tulot välttämättä riitä kattamaan uusien prosessien rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia, jos asiakasmäärä jää pieneksi. Asiakkaiden tuntemis- ja taustaselvitysprosessit olisi KKV:n käsityksen mukaan tarjoamisvelvoitteen myötä joka tapauksessa rakennettava, riippumatta siitä, saako pankki uusia asiakasryhmiä asiakkaakseen.

KKV toteaa, että Suomen pankkimarkkinat ovat suhteellisen keskittyneet. Pankkeihin kohdistuu yleisesti ottaen paljon hallinnollista taakkaa aiheuttavaa sääntelyä. Tämä sääntely voi osaltaan selittää sitä, että markkinalla toimii vain vähän yrityksiä, ja uusia yrityksiä tulee markkinalle suhteellisen harvoin. Tästä syystä KKV katsoo, ettei sääntelyn pankeille aiheuttamaa hallinnollista taakkaa tulisi perusteettomasti lisätä, ja että tällaista lainsäädäntöä valmisteltaessa olisi olennaista arvioida huolellisesti sääntelyn kustannusvaikutuksia esimerkiksi suhteessa eri kokoisten yritysten kokonaiskustannuksiin.

KKV:llä ei kuitenkaan ole kantaa siihen, keihin kaikkiin toimijoihin yrityksen ja yhteisön perusmaksutilin tarjoamisvelvoite tulisi ulottaa.

Kuluttaja-asiakkaita koskevat ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan ensinnäkin hyvän pankkitavan täsmentämistä esimerkeillä sen sisällöstä. Hyvää pankkitapaa täsmennettäisiin muun muassa siten, että luottolaitosten tulee vastata asiakasyhteydenottoihin ilman aiheetonta viivytystä ja huomioida toiminnassaan asiakkaan asema ja etu. KKV katsoo, että hyvän pankkitavan täsmentämisellä voidaan helpottaa sen noudattamista, valvontaa ja toteutumista markkinoilla.

Esityksen mukaan peruspankkipalveluita koskeviin asiakasyhteydenottoihin tulisi vastata viimeistään viiden pankkipäivän kuluessa yhteydenoton vastaanottamisesta. KKV pitää tärkeänä, että tämä viiden pankkipäivän vastausaika on viimesijainen takaraja, eikä tilanne saa johtaa siihen, että vastausajat asettuisivat viiteen päivään. KKV korostaa, että peruspankkipalvelut ja mahdollisten ongelmatilanteiden hoitaminen ovat ensisijaisen tärkeitä kuluttajien taloudellisen toimintakyvyn kannalta ja jo nykyisin kuluttajien yhteydenottoihin on tullut reagoida riittävän nopeasti huomioiden esimerkiksi yhteydenoton luonne.

KKV pitää tärkeänä, että esityksessä tunnistetaan se, että kansalaisen ei ole mahdollista toimia yhteiskunnassa ilman pankkitiliä ja siihen liittyviä palveluita. Myös aiemmassa hallituksen esityksessä (HE 33/2002 vp, s. 40) on tuotu esiin, että pankkitiliä ja sen käyttöön oikeuttavia luotottomia maksuvälineitä on sinänsä pidettävä nyky-yhteiskunnassa välttämättömyyspalveluina. Välttämättömyyshyödykkeiden osalta voidaan katsoa olevan korostunut vaatimus asiakaspalvelun toimivuudelle ja erityisesti sille, että asiakaspalvelua tarjotaan monikanavaisesti, jotta erilaiset kuluttajaryhmät voivat käyttää tehokkaasti oikeuksiaan.

Esityksen mukaan maksujen kohtuullisuuden arvioinnissa tulee huomioida muun muassa peruspankkipalveluiden luonne välttämättömyyshyödykkeenä. KKV pitää tärkeänä, että asiakaspalvelun monikanavaisuus varmistetaan myös kuluttajilta veloitettavien maksujen osalta. Peruspankkipalveluiden saatavuus on turvattava kaikille kuluttajille kohtuulliseen hintaan.

KKV pitää tärkeänä, että kuluttajien oikeus peruspankkipalveluihin ja niitä koskeva kuluttajansuoja myös tosiasiallisesti toteutuvat ja siten perusmaksutiliä koskevien säännösten soveltaminen ei saa olla riippuvaista siitä, miten elinkeinonharjoittaja on mahdollisesti nimennyt tarjoamansa tilinsä. KKV pitää myös tärkeänä, että kaikilla kuluttajilla on aito mahdollisuus kilpailuttaa pankkipalvelunsa ja vaihtaa pankkia. Pankki ei saa evätä tiliä esimerkiksi sillä perusteella, että kuluttajalla on jo asiakkuus toisessa pankissa.