Lausunto hallituksen esityksestä laiksi jätelain muuttamisesta

Lausunto ympäristövaliokunnalle 10.11.2026

Diaarinumero KKV/1491/03.03/2026

Lausunto hallituksen esityksestä laiksi jätelain muuttamisesta  (HE 257/2026 vp)

Taustaksi

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) kiittää ympäristövaliokuntaa mahdollisuudesta tulla kuulluksi asiassa. KKV on lausunut tämän esityksen luonnoksesta (KKV/753/03.02/2026). 

Yleishuomiot

KKV kannattaa hallituksen esityksessä esitettyjä toimia kilpailuneutraliteetin parantamiseksi jätetoimialalla. Esityksen toimet parantavat markkinoiden toimivuutta ja kilpailuneutraliteettia erityisesti kuntien toissijaisen jätehuollon piirissä.

Yksityiskohtaiset huomiot

33 § Kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu

KKV pitää jätelain 33 §:än ehdotettuja muutoksia kannatettavina. KKV:n näkemyksen mukaan ehdotetut tarkennukset kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua (TSV-palvelu) koskevaan säännökseen lisäävät kunnan TSV-palvelun käyttöön liittyvän menettelyn läpinäkyvyyttä, parantavat markkinapuutteen todentamisen luotettavuutta sekä tukevat sääntelyn valvottavuutta. Ehdotukset voivat näin ollen parantaa kilpailuneutraliteetin toteutumista jätemarkkinoilla.

KKV pitää jätelain 33 §:än ehdotettuja muutoksia kannatettavina. KKV:n näkemyksen mukaan ehdotetut tarkennukset kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua (TSV-palvelu) koskevaan säännökseen lisäävät kunnan TSV-palvelun käyttöön liittyvän menettelyn läpinäkyvyyttä, parantavat markkinapuutteen todentamisen luotettavuutta sekä tukevat sääntelyn valvottavuutta. Ehdotukset voivat näin ollen parantaa kilpailuneutraliteetin toteutumista jätemarkkinoilla.

KKV pitää myönteisenä sitä, että toissijaista jätehuoltopalvelua koskevan sopimuksen tulisi olennaisin osin vastata jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustalla (Materiaalitori) julkaistua tarjouspyyntöä. KKV:n näkemyksen mukaan tällöin ainakin jätelajin, määrän, palvelun sisällön sekä keston tulisi vastata toisiaan. Kun tarjouspyynnön ja TSV-sopimuksen tulisi olennaisin osin vastata toisiaan, ehkäisee se sitä, ettei TSV-sopimusta voida solmia sellaisista jätehuollon palveluista, joiden osalta markkinapuutetta ei ole asianmukaisesti todennettu. Näin ollen ehdotus tukee esityksen tavoitetta varmistua siitä, että kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua käytetään vain sellaisissa tilanteissa, joissa markkinaehtoista palvelua ei ole kohtuullisesti saatavilla.

KKV pitää niin ikään kannatettavana ehdotusta siitä, että jätteen haltijan tulee perustella Materiaalitorissa saamiensa tarjousten hylkäämisen syyt. On myönteistä, että esityksen perusteluissa kiinnitetään erityistä huomiota jätteen haltijan perusteluvelvollisuuteen niissä tilanteissa, joissa harkintaan liittyy saatujen tarjousten kohtuullisuuden, kuten hinnan tai kuljetusmatkan, kohtuullisuuden arviointia. KKV pitää tärkeänä, että tarjousten hylkäämisperusteet määritellään jäteasetuksessa mahdollisimman selkeästi ja tarkkarajaisesti. Erityisesti hinnan kohtuuttomuuden osalta kohtuuttomuutta osoittavan hinnan vertailu tulisi tehdä markkinahintaan silloin, kun markkinaehtoista tarjontaa on olemassa, sen sijaan, että vertailukohtana käytettäisiin kunnan TSV-palvelusta perimää hintaa. KKV toteaa, että saatujen tarjousten hylkäämissyiden perusteluvelvollisuus edesauttaa jätelakia valvovan viranomaisen mahdollisuutta arvioida hylkäämisen asianmukaisuutta, minkä lisäksi se voi nostaa jätteen haltijan kynnystä hylätä saamansa markkinaehtoiset tarjoukset perusteettomasti TSV-sopimuksen solmiakseen. Näin ollen saatujen tarjousten hylkäämissyiden perusteluvelvollisuus niin ikään tukee esityksen tavoitetta varmistua siitä, että TSV-palvelua koskevia sopimuksia tehdään vain todellisessa markkinapuutetilanteessa.

KKV pitää myönteisenä myös sitä, että annettua TSV-palvelua koskevaa raportointivelvoitetta (33 §:n 4 momentti) laajennetaan kattamaan kaikki annettu toissijainen jätehuoltopalvelu sen sijaan, että se kattaisi ainoastaan Materiaalitorin käyttövelvoitteen ulkopuolelle jäävän toissijaisen palvelun. Materiaalitorilla tehtyjen TSV-sopimusten nojalla annettujen palveluiden laajuutta ja sisältöä on nykyisin vaikea seurata. Kuten esityksessä on todettu, TSV-palvelua koskevan raportointivelvoitteen laajentaminen koskemaan kaikkea annettua TSV-palvelua auttaa muodostamaan kokonaiskäsityksen kuntien/kuntien jäteyhtiöiden antamasta TSV-palvelusta, sen mittaluokasta ja mahdollisista muutoksista. KKV toteaa, että raportoitavat TSV-palvelun kokoomatiedot voivat antaa viitteitä markkinoiden toimivuudesta ja voivat näin ohjata jätelain valvontaviranomaisia priorisoimaan valvontatoimintaansa esimerkiksi sellaisille alueille, joilla TSV-sopimuksia solmitaan runsaasti. Lisäksi Materiaalitorille raportoitavat TSV-tiedot olisivat myös elinkeinonharjoittajien käytettävissä, mikä voi olla hyödyksi esimerkiksi markkinoille tulon kannattavuuden arvioinnissa. Tiedot voisivat myös kannustaa yksityisiä jätehuoltoyhtiöitä tai muita toimijoita tekemään esimerkiksi toimenpidepyynnön/valituksen jätelain valvontaviranomaiselle, mikäli he havaitsevat, että TSV-sopimuksia solmitaan runsaasti sellaisilla alueilla, joilla on myös paljon yksityistä tarjontaa. Raportoitavaksi ehdotetut kokoomatiedot siten auttaisivat TSV-palveluiden ilmiötason seurannassa.

KKV pitää toivottavana, että raportointi mahdollistaa jatkossa riittävän tarkan tiedon saamisen TSV-palveluiden määrästä, arvosta ja sisällöstä sekä niiden erottamisen markkinaehtoisesta toiminnasta. Tätä edesauttaa myös ehdotettu muutos jätelain 44 §:än, jonka mukaisesti annettu TSV-palvelu tulisi jatkossa eriyttää kirjanpidossa. Nämä ehdotukset yhdessä edistävät TSVpalvelun valvottavuutta.

Hallituksen esitys myös nostaa yleisen kustannuskehityksen mukaisesti Materiaalitorin käyttövelvoitteen rajan 2000 eurosta 2400 euroon. Jatkossa kunnan toissijaisesta jätehuollosta voitaisiin sopia suoraan vuotuisesti alle 2400 euron arvoisesta jätehuoltopalvelusta ilman Materiaalitorimenettelyn läpikäymistä. Tämä osaltaan vähentäisi Materiaalitorin käyttöä ja siten mahdollisuuksia hyödyntää markkinoita tällaisten jätteiden käsittelyssä. Toisaalta korotus vähentää hallinnollista taakkaa, koska useampi jätteenhaltija voi sopia toissijaisesta jätehuollosta ilman Materiaalitorin kautta tehtävää kuulutusmenettelyä.

KKV pitää muutosta verrattain pienenä sekä perusteltuna yleisen kustannustason nousun näkökulmasta. KKV kuitenkin huomauttaa, että monella jätehuoltolaitoksella Materiaalitorin ulkopuolella tarjottujen TSVpalveluiden keskimääräinen arvo ylittää nykyään myös 2400 euroa, mikä voi viitata siihen, että Materiaalitorin ulkopuolisin sopimuksin saatetaan sopia tai on sovittu sellaisesta jätehuoltopalvelusta, joka olisi tullut ilmoittaa Materiaalitorilla. Näin ollen KKV pitää tärkeänä, että TSV:n käytön valvonta toteutuu jatkossa riittävän tehokkaasti, jottei TSV-sopimuksia solmittaisi sellaisista jätehuollon palveluista, joiden osalta olisi saatavilla myös markkinaehtoista palvelutarjontaa. Tätä edesauttavat ehdotetut säännökset TSV-palvelun laajemmasta raportointivelvoitteesta, TSV-palvelun kirjanpidollisesta eriyttämisestä (44 §) sekä valvontaviranomaisen kuntien ja kuntien jätelaitoksien antamaan TSV-palveluun kohdistuvasta tarkastusvelvoitteesta (124 §).

36 § Kunnan järjestämä jätteenkuljetus

Esityksestä on poistettu hallituksen esitysluonnoksessa ollut kunnan velvollisuus hankkia jätteenkuljetuspalvelut kilpailuttamalla. KKV pitää myönteisenä kunnille jäävää optiota tuottaa kuljetuspalvelut valitsemallaan tavalla.

Markkinatilanne ei KKV:n näkemyksen mukaan edellytä kilpailuttamisvelvoitteen asettamista. Muutoin 36 §:n mukainen jätteenkuljetusten kilpailuttamisen sääntely kilpailullisten olosuhteiden ylläpitämiseksi tai luomiseksi sitä vastoin on KKV:n näkemyksen mukaan markkinoiden tehokkuuden näkökulmasta tarpeellista. Muussa tapauksessa jätteenkuljetusmarkkinat voisivat keskittyä tavalla, joka voisi johtaa nykyisen käytännön mukaisen jätteenkuljetuksen kilpailuttamisen hyötyjen vähenemiseen.

44 § Kirjanpito jätehuoltopalvelusta ja kuljettajan tiedonantovelvollisuus

KKV pitää myönteisenä esityksen ehdotusta siitä, että kunnan tai kunnan jätelaitoksen hoitaessa kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua tiedot tarjottujen palvelujen liikevaihdosta ja taloudellisesta tuloksesta olisi eriteltävä kirjanpidossa ja palveluista olisi laadittava tilikausittain erilliset tuloslaskelmat.

KKV toteaa, että TSV-palvelun eriyttäminen kirjanpidossa muusta kuntavastuullisesta jätehuoltotoiminnasta edistää läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa TSV-palvelun seurannan ja valvonnan. KKV toteaa, että esimerkiksi TSV-palvelun hinnoittelun kannattavuutta ei ole mahdollista valvoa ilman, että kyseinen toiminta on eriytetty kunnan/kunnan jäteyhtiön kirjanpidossa yksikön muusta jätehuoltotoiminnasta.

KKV pitää lisäksi erittäin kannatettavana sitä, että jatkossa kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvan taloudellisen toiminnan kirjanpidollisen eriyttämisen osalta viitataan kilpailulain 30 d §:än, eikä kunnan/kunnan jäteyhtiön markkinoilla tarjoamien jätehuoltopalvelujen kirjanpidon eriyttämisestä säädetä enää jätelaissa. Muutoksen myötä päällekkäisyys kilpailulain ja jätelain osalta poistuu ja näin ollen sääntely selkeytyy. Kilpailulain 30 d §:ssä säädetään joka tapauksessa vähimmäisedellytyksistä, joiden mukaisesti julkisyhteisön tai sen määräysvallassa olevan yksikön on eriytettävä kirjanpitonsa silloin, jos tämä harjoittaa muun toimintansa lisäksi kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa.

78 § Kunnan jätemaksu

KKV pitää myönteisenä ehdotusta siitä, että kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta perittävän jätemaksun tulee sisältää kohtuullinen tuotto toimintaan sidotulle pääomalle. KKV toteaa, että voimassa oleva jätelain säännös on mahdollistanut TSV-palvelun hinnoittelun omakustanneperiaatteella, mikä taas on edesauttanut sitä, että jätteen haltijalla on ollut kannustin hylätä Materiaalitorilla saamansa markkinaehtoiset tarjoukset hinnan kohtuuttomuuden perusteella, ja näin valita todennäköisesti hinnaltaan edullisempi TSV-palvelu. TSV:n hinnan määräytymistä koskevien perusteiden muuttaminen on siten omiaan edistämään kilpailuneutraliteetin toteutumista jätemarkkinoilla, kun TSVpalvelusta perittävä hintataso olisi muutoksen myötä lähempänä markkinaehtoisesti tarjottujen jätehuoltopalvelujen hintatasoa, jolloin jätteen haltijan kannustimet hylätä saamansa markkinaehtoiset tarjoukset Materiaalitorilla hinnan kohtuuttomuuden perusteella vähenisivät.

KKV pitää myönteisenä myös sitä, että hallituksen esityksessä on tarkennettu TSV-palvelusta perittävän kohtuullisen tuoton asettamisperusteita suhteessa hallituksen esitysluonnokseen. Esityksessä tuodaan esiin, että kohtuullista tuottoa määriteltäessä olisi huomioitava toissijaisen jätehuoltopalvelun tavoitetuotto, toimialan riskitaso sekä tuottotaso, jota sijoittajat tai rahoittajat yleensä odottavat vastaavan riskitason kohteilta. KKV:n näkemyksen mukaan nämä tarkennukset edesauttavat valvovaa viranomaista tarkastelemaan kuntien TSV-palvelusta perimän jätemaksun asetantaa ja arvioimaan sitä, sisältyykö kunnan asettamaan TSV-palvelusta perittävään maksuun asianmukainen kohtuullinen tuotto.

KKV korostaa, että säännöksen käytännön toimivuus edellyttää TSVtoiminnan kustannusten, tuottojen ja pääoman riittävän läpinäkyvää ja luotettavaa eriyttämistä muusta toiminnasta. Tämä on tärkeää sekä toimijoiden oikeusturvan että valvonnan näkökulmasta. TSV-palvelun hinnoittelun valvonnan mahdollistaminen edellyttää siten myös sitä, että ehdotetut muutokset TSV-palvelun kirjanpidolliseen eriyttämiseen (44 §) toteutuvat.

124 § Tarkastukset ja valvontasuunnitelmat

KKV pitää kannatettavana ehdotusta siitä, että valvontaviranomaisen olisi säännöllisin väliajoin tarkastettava kunnan tai kunnan jäteyhtiön antama 33 §:n mukainen toissijaisen vastuun palvelu tarpeellisessa laajuudessa. KKV toteaa, että riittävän tehokas valvonta ja jätelain vastaisiin menettelyihin puuttuminen osaltaan ennaltaehkäisevät tilanteita, joissa TSV-sopimuksia solmitaan vastoin jätelain tarkoitusta, eli tilanteessa, jossa ei ole tosiasiassa muun palvelutarjonnan puutetta. Näin ollen ne edesauttavat markkinoiden kilpailuneutraliteetin toteutumista jätealalla. KKV huomauttaa, että TSVpalvelujen väärinkäytön estäminen edellyttäisi sitä, että valvonta kohdistuisi myös Materiaalitoria käyttäviin jätteen haltijoihin sekä laajemminkin Materiaalitorin ulkopuolella TSV-palvelua käyttäviin jätteenhaltijoihin. KKV pitää siten myönteisenä, että säännöksen perusteluissa on mainittu, että jätelain noudattamista valvovat viranomaiset voivat tehdä yhteistyötä keskenään ja ilmoittaa valvonnassaan havaitsemista puutteista sille viranomaiselle, jonka toimivaltaan asia kuuluu, vaikka nimenomaiset tarkastukset kohdistuisivatkin ehdotetun 124 §:n mukaisesti vain kuntiin ja kuntien jätelaitoksiin.

KKV pitää niin ikään myönteisenä, että säännöksen perusteluissa on erikseen todettu, ettei KKV valvo toissijaista jätehuoltopalvelua ja selvennetty sitä, että KKV:n valvonta kohdistuu nimenomaan markkinaehtoiseen toimintaan. TSVpalvelu on kuntien lakisääteistä toimintaa, joka ei tule arvioitavaksi kilpailuneutraliteettisääntelyn näkökulmasta.

145 a § Sidos- ja hankintayksiköitä koskevat erityiset säännökset

Esityksessä ehdotetaan poikettavaksi hankintalakiin säädetystä 10 %:n vähimmäisomistusosuusvaatimuksesta. KKV pitää ehdotettua poikkeusta perusteltuna. Esityksessäkin todetusti jätetoimialan sidosyksiköiden pääasiallinen tehtävä on kunnan lakisääteisen jätehuollon palvelutehtävän hoitaminen. Esityksen mukaan 10 %:n vähimmäisomistusosuuden soveltaminen jätealalla johtaisi siihen, että kuntien tulisi tehdä merkittäviä muutoksia tyypillisesti kuntien asukasluvun suhteessa omistettujen jäteyhtiöiden omistusrakenteeseen. Tämä voisi esityksen mukaan johtaa joillakin alueilla lakisääteisen jätehuollon toimivuuden vaarantumiseen, eikä vähimmäisomistusosuuden soveltaminen esityksen mukaan myöskään vaikuttaisi kuitenkaan hallitusohjelman tavoitteena oleviin kilpailun lisäämiseen ja markkinoiden avaamiseen.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan säilytettäväksi nykyinen sidosyksiköiden ulosmyyntirajaa koskeva poikkeus (10 % liikevaihdosta). Tätä on muutettu verrattuna esitysluonnokseen, jossa rajaa ehdotettiin laskettavaksi siirtymäajan jälkeen 5 prosenttiin liikevaihdosta.

Nykytilan säilyttämistä perustellaan hallituksen esityksessä muun muassa Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisulla C-692/23, joka on osaltaan jo kiristänyt sidosyksiköiden ulosmyynnin arviointia. Ratkaisun mukaisesti sidosyksikköyhtiön ulosmyyntiin tulee laskea myös sidosyksikkönä olevan konsernin emoyhtiön tytäryhtiöiden markkinoilla tapahtuva myynti. Jätelaissa säädetyn ulosmyyntirajan säilyttämistä 10 prosentissa perustellaan esityksessä myös uudella EU:n komission antamalla hankinta-asetusehdotuksella, jolla voisi olla merkittäviä vaikutuksia myös kansalliseen sidosyksiköitä koskevaan sääntelyyn muun muassa ulosmyynnin osalta.

Lainsäädäntöhankkeessa teetetyn selvityksen (Owal Group 2025) mukaan jätealalle ovat tyypillisiä suuret kiinteät kustannukset sekä mittakaavaedut. KKV toteaa, että sidosyksikköyhtiö tyypillisesti hyötyy siitä, että samassa yksikössä harjoitetaan markkinoilla tapahtuvan myynnin lisäksi sidosyksikkösuhteessa tapahtuvaa myyntiä omistajille, mikä usein alentaa myös markkinaehtoisesti myytyjen palvelujen (ulosmyynti) yksikkökustannuksia. Lisäksi liiketoimintariski voi olla sidosyksikköyhtiössä jonkin verran pienempi omistajille suuntautuvan kilpailuttamisvelvoitteen ulkopuolelle jäävän myynnin vuoksi. Näin ollen sidosyksikköyhtiöiden ulosmyyntiraja osaltaan turvaa kilpailuneutraliteetin toteutumista rajoittamalla sidosyksikköyhtiön markkinaehtoisen toiminnan harjoittamista.

Vaikka ulosmyyntirajan laskeminen itsenäisenä toimena edesauttaisi kilpailuneutraliteetin toteutumista, KKV pitää kuitenkin perusteltuna esityksen ehdotusta siitä, että ulosmyyntiraja säilytetään toistaiseksi nykytasolla EUT:n oikeuskäytännöstä seuraavien yhteisvaikutusten vuoksi ja ottaen huomioon myös valmisteilla olevan hankinta-asetuksen ja sitä myötä jätelain sääntelyn ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden. KKV kuitenkin toteaa, että mahdollisen tulevan sääntelyn yhteydessä ulosmyyntirajaa tulisi arvioida uudelleen.

Muut huomiot

Hallituksen esityksen kilpailuneutraliteettia koskeviin toimiin liittyvässä lainsäädäntövertailussa todetaan Ruotsin sääntelyn osalta, että kilpailuneutraliteettiongelmien syntyessä puuttumiskeinona on kyseisen toiminnan kieltäminen. Tämän jälkeen esityksessä viitataan Ruotsin kilpailulain 3 a luvun säännöksiin julkisen sektorin kilpailua estävästä tai vääristävästä myyntitoiminnasta. KKV toteaa, että kyseiset Ruotsin kilpailulain säännöksen on kumottu 1.8.2026 voimaan tulleella kilpailulain muutoksella ja nykyisin kilpailuneutraliteetista säädetään laissa julkisesta myyntitoiminnasta (Lagen om offentlig säljverksamhet). KKV katsoo, että olisi hyvä, että hallituksen esityksen lainsäädäntövertailussa olisi esitettynä ajantasaiset tiedot kunkin vertailumaan lainsäädännöstä.

Lisäksi hallituksen esityksessä kohdassa 12 ”Suhde muihin esityksiin” selostetaan työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteilla oleva kilpailulain kilpailuneutraliteettisäännösten muuttamista koskeva esitys ja todetaan, että nämä ehdotettavat säännökset koskisivat myös kuntien jätelaitoksia. KKV huomauttaa, että kuntien ja kuntien jätelaitosten harjoittama toiminta tulee kilpailuneutraliteettisääntelyn piiriin vain silloin, kun kyseiset yksiköt harjoittavat kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa.