Lausunto ympäristöministeriölle 27.8.2026
Diaarinumero KKV/986/03.02/2026
Lausunto ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmasta (VN/6119/2025)
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) esittää lausuntonaan seuraavat huomiot.
Toimenpide: Rakennusten energiatehokkuusneuvonta kuluttajille ja mikroyrityksille (suunnitelman osio 2.1.1.1)
KKV pitää energiatehokkuusneuvontaa keskeisenä keinona ehkäistä energiaköyhyyttä sekä vahvistaa kuluttajien mahdollisuuksia hallita asumiskustannuksiaan pitkällä aikavälillä. Energiaköyhyys on moniulotteinen ilmiö, johon vaikuttavat energian hintojen lisäksi kotitalouden tulot, asumismuoto, rakennuksen energiatehokkuus, lämmitysjärjestelmä sekä kuluttajien mahdollisuudet saada tietoa, hyödyntää tukia ja tehdä energiatehokkuutta parantavia investointeja. Erityisen haastava tilanne on kotitalouksilla, joiden taloudelliset voimavarat ovat rajalliset tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia selvittää tarjolla olevia vaihtoehtoja tai hyödyntää tukijärjestelmiä. Tämän vuoksi neuvonnan tulisi kohdistua niihin kotitalouksiin, joissa energiaköyhyyden riski on suurin.
KKV katsoo, että energianeuvonnassa kuluttajille olisi tärkeä tarjota myös käytännön ohjausta energiaremonttien suunnitteluun, tarjousten ja sopimusehtojen vertailuun, tukien ja rahoitusvaihtoehtojen arviointiin sekä kuluttajan oikeuksiin virhe- ja ongelmatilanteissa. Samalla olisi vahvistettava kuluttajien valmiuksia tunnistaa harhaanjohtavaa markkinointia, puutteellista tiedonantoa ja muita epäasianmukaisia menettelyjä energiaremontteihin ja energiapalveluihin liittyvillä markkinoilla. Tämä vähentäisi riskiä taloudellisesti epäedullisiin ratkaisuihin ja tukisi samalla markkinoiden luotettavaa toimintaa.
KKV korostaa, että kaikkein haavoittuvimmille kuluttajille pelkkä tiedon tarjoaminen ei aina riitä. Energiaköyhyyttä kokevilla kotitalouksilla voi samanaikaisesti olla vaikeuksia sähköisten palvelujen käytössä, viranomaisasioinnissa, taloudellisessa liikkumavarassa tai omien oikeuksiensa toteuttamisessa. Tämän vuoksi neuvonnassa olisi perusteltua tarjota henkilökohtaista asiointitukea esimerkiksi tukihakemusten täyttämisessä, tarvittavien asiakirjojen kokoamisessa sekä kuluttajan ohjaamisessa oikeiden palvelujen piiriin. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää pienituloisiin, ikääntyneisiin, pitkäaikaissairaisiin, toimintarajoitteisiin sekä muihin kuluttajiin, joiden mahdollisuudet hyödyntää tukijärjestelmiä tai toteuttaa energiatehokkuusinvestointeja ovat muita heikommat. Näin voidaan ehkäistä sitä, että suurimmassa tuen tarpeessa olevat kotitaloudet jäävät toimenpiteiden ulkopuolelle.
KKV katsoo, että toimenpiteen vaikuttavuutta tulisi arvioida nykyistä laajemmin kuin neuvontakontaktien määrän perusteella. Kontaktimäärät kuvaavat palvelun tuotoksia, mutta eivät sitä, onnistuuko neuvonta vähentämään energiaköyhyyttä tai vahvistamaan kuluttajien toimintakykyä energiamarkkinoilla. Vaikuttavuuden arvioinnissa olisi perusteltua seurata esimerkiksi sitä, lisääntyykö kuluttajien osaaminen ja kyky tehdä perusteltuja energiaratkaisuja, hyödyntävätkö he aiempaa paremmin tarjolla olevia tukia, toteutuvatko energiatehokkuusinvestoinnit aiempaa useammin sekä vähenevätkö kuluttajille aiheutuvat ongelmatilanteet. Lisäksi olisi hyödyllistä arvioida, missä määrin neuvonta parantaa kotitalouksien mahdollisuuksia pitää asunto riittävän lämpimänä kohtuullisin kustannuksin, vähentää asumisen taloudellista kuormitusta sekä ehkäisee energiaköyhyyttä haavoittuvassa asemassa olevissa kotitalouksissa.
Toimenpide: Energia-avustukset asunto-osakeyhtiöille (suunnitelman osio 2.1.1.2)
–
Toimenpide Avustukset energiatehokkuuden parantamiseen valtion tukemille asuntoyhteisöille (suunnitelman osio 2.1.1.3)
–
Toimenpide: Kutsuliikennejärjestelmän käyttöönotto Ahvenenmaalla (suunnitelman osio 2.2.1.1)
KKV:n mukaan suunnitelmassa pitäisi tarkastella tavoitteen toteutumismahdollisuuksia (saada 200 käyttäjää vuoteen 2032 loppuun mennessä). On syytä huomata, että toimenpiteen tavoitekäyttäjät ovat pääosin iäkkäitä, jotka ovat usein oikeutettuja muihinkin yhteiskunnan rahoittamiin liikkumisen tuen palveluihin/taksimatkoihin. Suunnitelmassa tulisi tarkastella, miten muut yhteiskunnan tukemat kyydit alueilla nyt toteutuvat ja mikä on ehdotetun kutsuliikenteen suhde näihin muihin yhteiskunnan tukemiin kyyteihin. Suunnitelmassa tulisi arvioida näiden eri tuettujen liikennemuotojen yhteiskuntataloudellisia kustannuksia. Lisäksi tuetun kutsuliikenteen osalta olisi hyvä arvioida, miten ne vaikuttavat markkinaehtoisesti tarjottuihin palveluihin. Tuella saattaa olla esimerkiksi alueen taksimarkkinoita vääristävä vaikutus.
Toimenpide: Henkilöauton romutuspalkkio yksityishenkilöille (suunnitelman osio 2.2.1.2)
KKV pitää perusteltuna, että pienituloisia kotitalouksia tuetaan siirtymässä kohti vähäpäästöistä liikkumista. KKV kuitenkin suhtautuu epäilevästi siihen, että suunniteltu romutuspalkkio tosiasiallisesti kohdistuisi tavoitteidensa mukaisesti pienituloisille kotitalouksille. Sähköautojen korkea hinta voi johtaa siihen, että romutuspalkkiota hyödyntävät tulorajoista huolimatta suhteellisen hyvätuloiset kotitaloudet, eikä tuki siten edistä tehokkaasti pienituloisten kotitalouksien siirtymää vähäpäästöiseen liikkumiseen.
Lisäksi KKV korostaa, että tuen maksatuksen tulisi olla mahdollisimman viiveetöntä ja leasing-autot tulisi sisällyttää hyväksyttäviin ajoneuvoihin. Näillä keinoilla voitaisiin mahdollisesti parantaa tuen kohdentumista pienituloisimmille ja siten haavoittuvimmille liikenteenkäyttäjille. Lisäksi Traficomin sähköautojen tarjonta(hinta)ennusteen poiketessa olennaisesti nykyisestä, tulisi voida arvioida uudelleen tukisummaa ja tulorajaa.
KKV pitää perusteltuna, että viranomaiset tarjoavat kuluttajille selkeitä tarkistuslistoja tai sähköisiä ennakkoarviointivälineitä tukikelpoisuuden arvioimiseksi. Tämä vähentäisi virheellisiä hakemuksia, parantaisi hakuprosessin sujuvuutta ja ehkäisisi kuluttajille aiheutuvia taloudellisia riskejä.
KKV katsoo, että neuvonnassa tulisi käsitellä nykyistä laajemmin auton hankintaan liittyviä kuluttajansuoja-asioita. Erityisesti käytettyjen sähköautojen markkinoilla kuluttajien tulisi saada tietoa akun kunnon arvioinnista, toimintamatkaan vaikuttavista tekijöistä, virhevastuusta, takuista, rahoituksen kokonaiskustannuksista sekä leasing- ja osamaksusopimusten keskeisistä ehdoista. Näin voidaan vähentää riskiä siitä, että taloudellisesti haavoittuvassa asemassa olevat kuluttajat tekevät puutteellisiin tietoihin perustuvia ratkaisuja.
KKV pitää tärkeänä markkinoiden toimivuuden seurantaa. Romutuspalkkio voi lisätä kysyntää käytettyihin sähköautoihin, minkä vuoksi olisi perusteltua seurata sen vaikutuksia hintatasoon, ajoneuvojen saatavuuteen sekä markkinointikäytäntöihin. Samalla tulisi valvoa, että kuluttajille annetaan oikeat ja riittävät tiedot ajoneuvojen ominaisuuksista, käyttökustannuksista ja romutuspalkkion vaikutuksesta kokonaishintaan.
Vaikuttavuuden arvioinnissa olisi sähköautojen lukumäärän lisäksi seurattava sitä, kuinka hyvin tuki tavoittaa sille tarkoitetut kohderyhmät, vähentääkö se kotitalouksien liikkumiskustannuksia ja liikenneköyhyyttä sekä kuinka sujuvaksi kuluttajat kokevat hakumenettelyn. KKV pitää tärkeänä, että sähköisen asioinnin rinnalla tarjotaan tarvittaessa henkilökohtaista neuvontaa hakuprosessin tueksi.
Toimenpide: Raskaan kaluston hankintatuki mikroyrityksille (suunnitelman osio 2.2.1.3)
KKV:n näkemyksen mukaan taloudellisten ohjauskeinojen käyttö on yleisesti ottaen perusteltua ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilö- ja tavarakuljetuksia tekeville mikroyrityksille asetetut kannustimet nollapäästöisen kaluston hankkimiseksi vaikuttavat ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta perustelluilta. Keskenään kilpaileville samankokoisille mikroyrityksille myönnettävän hankintatuen tulisi kuitenkin olla lähtökohtaisesti samansuuruista, sillä taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen suosiminen tukia myönnettäessä voi merkitä kyseisen yrityksen aiheetonta palkitsemista asiansa hyvin hoitaneeseen samankokoiseen yritykseen nähden. Luova tuho kuuluu markkinatalouteen, eikä tukijärjestelmällä ole syytä perusteettomasti ylläpitää kannattamatonta toimintaa. Tämä hidastaa talouden uudistumista.
Kilpailun vääristymistä voi aiheuttaa myös tilanne, jossa kuljetusyritys ylittää kokonsa puolesta ainoastaan vähäisessä määrin mikroyritykselle asetetut kriteerit ja jää näin kokonaan hankintatuen ulkopuolelle. Asian jatkovalmistelussa olisi syytä harkita mallia, jossa hankintatuen määrä asteittain pienenee kuljetusyrityksen koon kasvaessa. Selvää on, että hankintatukijärjestelmä tulee rakentaa myös siten, että siinä huomioidaan kaikilta osin EU:n valtiontukisääntöjen asettamat reunaehdot.
Toimenpide: Alueellisen joukkoliikenteen tuki (suunnitelman osio 2.2.1.4)
KKV katsoo, että alueellisen joukkoliikenteen tukeminen voi toimia keinona vähentää liikenneköyhyyttä ja parantaa pienituloisten sekä muiden haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien mahdollisuuksia käyttää työ-, opiskelu-, terveys- ja muita välttämättömiä palveluja. On perusteltua, että tuki kohdistetaan alueille, joilla joukkoliikenteen tarjonta on vähäinen ja yksityisautoilusta aiheutuu kotitalouksille suuri taloudellinen rasitus. Toisaalta toiminnan tehokkuuden näkökulmasta palveluita ei myöskään ole syytä kohdentaa alueille, joissa kysyntä palveluille jää todella vähäiseksi. Alueellisen joukkoliikenteen järjestämisessä tulee huolehtia liikennepalveluja tarjoavien yritysten yhtäläisestä ja tasapuolisesta kohtelusta. Eri kulkumuotoja tulee kohdella yhdenvertaisesti ja valita tehokkaimmin liikennetarpeeseen vastaava kulkumuoto.
KKV kiinnittää erityistä huomiota siihen, onko joukkoliikenne tehokkain liikennemuoto, vai olisiko järkevämpää hankkia esim. taksipäivystystä alueelle/tukea ihmisten taksimatkoja. Lisäksi pitäisi varmistua, että tuki kohdistuu alueille, jossa joukkoliikennettä ei olisi ilman tukea ja liikenneköyhyys on merkittävää.
KKV katsoo, että toimenpiteen vaikuttavuutta tulisi arvioida nykyistä enemmän kuluttajien näkökulmasta. Pelkkä uusien liikennepalvelujen määrä ei osoita, paranevatko liikkumismahdollisuudet tai väheneekö liikenneköyhyys. Arvioinnissa olisi seurattava esimerkiksi palvelujen saavutettavuutta, liikkumiskustannusten muutoksia, työ- ja asiointimatkojen mahdollistumista sekä käyttäjätyytyväisyyttä. KKV korostaakin palvelujen käytettävyyttä. Joukkoliikenteen käyttö edellyttää, että aikataulu-, lippu- ja reitti-informaatio on helposti saatavilla ja että palveluja voidaan käyttää myös ilman digitaalisia välineitä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ikääntyneiden sekä muiden digitaalisten palvelujen käytössä vaikeuksia kokevien kuluttajien tarpeisiin.
Toimenpide: Kutsuliikenteen tuki (suunnitelman osio 2.2.1.5)
KKV pitää kutsuliikennettä perusteltuna keinona parantaa liikkumismahdollisuuksia alueilla, joilla tavanomainen joukkoliikenne ei vastaa asukkaiden tarpeisiin. Toimenpide voi merkittävästi vähentää liikenneköyhyyttä ikääntyneiden, autottomien, pienituloisten ja toimintarajoitteisten kuluttajien keskuudessa. Kutsuliikenteen järjestämisessä tulee huolehtia liikennepalveluja tarjoavien yritysten yhtäläisestä ja tasapuolisesta kohtelusta. KKV:n näkemyksen mukaan kutsuliikenteen osalta olisi hyvä arvioida, miten se vaikuttaa markkinaehtoisesti tarjottuihin palveluihin. Tuella saattaa olla esimerkiksi alueen taksimarkkinoita vääristävä vaikutus.
KKV pitää tärkeänä, että palvelut ovat aidosti helposti käytettävissä. Digitaalisten varauskanavien rinnalla tulee tarjota vaihtoehtoisia asiointitapoja, kuten puhelinpalvelua, ja palveluista tulee viestiä selkeästi niillekin käyttäjäryhmille, jotka eivät aktiivisesti seuraa sähköisiä kanavia.
Vaikutusten arvioinnissa olisi käyttäjämäärien lisäksi tarkasteltava palvelujen saavutettavuutta, käyttäjätyytyväisyyttä, palvelujen jatkuvuutta sekä sitä, kuinka hyvin ne vähentävät liikkumisen esteitä ja yksityisautoilun tarvetta kohderyhmissä.
Toimenpide: Kävelyn ja pyöräliikenteen infrastruktuuri-investoinnit (suunnitelman osio 2.2.1.6)
KKV pitää kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamista perusteltuna keinona vähentää liikkumisen kustannuksia ja vahvistaa kuluttajien mahdollisuuksia käyttää edullisia ja vähäpäästöisiä liikkumismuotoja. Kuluttajien näkökulmasta ratkaisevaa on kuitenkin se, parantavatko investoinnit tosiasiallisesti arjen palvelujen saavutettavuutta. Hankkeita tulisi kohdentaa reiteille, jotka yhdistävät asuinalueet työpaikkoihin, oppilaitoksiin, päivittäispalveluihin ja joukkoliikenteen solmukohtiin.
KKV korostaa turvallisuuden, esteettömyyden, kunnossapidon ja ympärivuotisen käytettävyyden merkitystä. Nämä tekijät ratkaisevat pitkälti sen, voivatko lapset, ikääntyneet ja muut haavoittuvat käyttäjäryhmät hyödyntää investointeja käytännössä.
KKV korostaa, että toimenpiteen vaikuttavuudessa korostuu palvelujen tai työ- / opiskelupaikan jalan tai pyöräillen saavuttamiseen kuluvan ajan lyheneminen, jotta kävely ja pyöräily tarjoaisi tosiasiallisen substituutin polttomoottoriajoneuvon käytölle. Haavoittuvien ryhmien tarpeiden huomiointi on olennaista saavutettavien väylien rakentamisessa. Vaikutusten arvioinnissa olisi rakennettujen väyläkilometrien lisäksi seurattava liikkumiskustannusten muutoksia, palvelujen saavutettavuutta, kulkutapamuutoksia, koettua turvallisuutta sekä investointien kohdentumista niille kuluttajaryhmille, joiden liikkumisvaihtoehdot ovat kaikkein rajallisimmat.
Toimenpiteiden arvioidut vaikutukset (suunnitelman osio 3)
KKV katsoo, että vaikutusarviointia olisi perusteltua täydentää kuluttajanäkökulmasta. Nykyiset arviot painottuvat investointien määriin, energiansäästöön ja mallinnettuihin päästövaikutuksiin, kun taas kuluttajille syntyviä taloudellisia hyötyjä, vaikutusten kohdentumista sekä energiaköyhyyden ja liikenneköyhyyden tosiasiallista vähenemistä arvioidaan melko niukasti.
KKV:n näkemyksen mukaan vaikutusten seurannassa olisi tarkoituksenmukaista tarkastella sitä, missä määrin toimenpiteet tavoittavat haavoittuvassa asemassa olevat kotitaloudet ja parantavat niiden mahdollisuuksia selviytyä asumisen ja liikkumisen kustannuksista. Seurannassa olisi hyödyllistä arvioida esimerkiksi kotitalouksille syntyviä euromääräisiä säästöjä, hyötyjen jakautumista eri tuloryhmien, asumismuotojen ja alueiden välillä sekä sitä, väheneekö energiaköyhyyden ja liikenneköyhyyden riski kohderyhmissä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, välittyvätkö energiatehokkuusinvestointien hyödyt myös vuokralla asuville kotitalouksille eivätkä ainoastaan rakennusten omistajille.
KKV pitää tärkeänä, että ennakollisia vaikutusarvioita täydennetään järjestelmällisellä jälkikäteisarvioinnilla. Hallinnollisten tietojen lisäksi olisi perusteltua hyödyntää kuluttajakyselyjä ja muita käyttäjäkokemusta kuvaavia aineistoja, joiden avulla voidaan arvioida, ovatko toimenpiteet käytännössä vähentäneet kotitalouksien taloudellista haavoittuvuutta, parantaneet mahdollisuuksia pitää asunto riittävän lämpimänä, helpottaneet välttämättömien palvelujen saavutettavuutta sekä vahvistaneet kuluttajien kykyä tehdä omaa taloudellista asemaansa tukevia ratkaisuja. Näin saataisiin huomattavasti luotettavampi kuva siitä, missä määrin sosiaalisen ilmastorahaston tavoitteet energiaköyhyyden ja liikenneköyhyyden vähentämisestä toteutuvat käytännössä.
Muut huomiot suunnitelmaan ja toimenpiteisiin
–