Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 54 ja 57 §:n muuttamisesta

Diaarinumero KKV/763/03.02/2026

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 54 ja 57 §:n muuttamisesta (VN/8063/2025)

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksen luonnoksesta. KKV tarkastelee esitystä erityisesti kilpailun, markkinoiden toimivuuden ja julkisten hankintojen näkökulmasta.

Esityksen tavoitteena on lisätä hyvinvointialueiden mahdollisuuksia valita tarkoituksenmukainen palvelujen tuotantorakenne ja purkaa eräitä monituottajuuden esteitä. Esityksessä ehdotetaan muun muassa palvelujen hankintaa koskevien rajoitusten lieventämistä, hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa koskevan sääntelyn selkeyttämistä sekä hoidon tarpeen arviointia ja eräitä päivystyspalveluja koskevien hankintamahdollisuuksien laajentamista.

KKV pitää lähtökohtaisesti myönteisenä, että sääntely mahdollistaa markkinoiden nykyistä joustavamman hyödyntämisen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Hyvin kilpailullisilla markkinoilla yksityisen tuotannon hyödyntäminen voi parantaa palvelujen laatua, lisätä tuottavuutta ja alentaa kustannuksia tai hillitä niiden kasvua. Tämä on tärkeää tilanteessa, jossa hyvinvointialueiden talouteen kohdistuu merkittäviä paineita.

Samalla KKV korostaa, että markkinoiden hyödyntämisestä saatavat hyödyt edellyttävät toimivaa kilpailua. Jos markkinoilla on vain vähän tarjoajia ja markkina on hyvin keskittynyt, yksityisen tuotannon lisääminen ei välttämättä johda parempaan laatuun tai alempiin kustannuksiin. Tällaisissa tilanteissa markkinoiden hyödyntämistä on arvioitava erityisen huolellisesti.

Kilpailun hyödyntäminen edellyttää toimivia markkinoita

Kilpailun toimivuus vaihtelee merkittävästi palveluittain ja alueittain. Esitysluonnoksessa todetaan, että sote-palvelualalla toimii suuri määrä yrityksiä, mutta samalla suurten yritysten merkitys liikevaihdolla mitattuna on huomattava. Lisäksi tietyt palvelut, kuten vaativat erikoissairaanhoidon tai päivystyksen kokonaisuudet, voivat tosiasiallisesti olla vain suurten toimijoiden tuotettavissa.

KKV:n näkemyksen mukaan esityksen vaikutusarvioita olisi hyödyllistä täydentää tarkemmalla arviolla siitä, millaisissa palveluissa ja millaisilla alueellisilla markkinoilla kilpailua voidaan realistisesti odottaa hyödynnettävän. Arvioinnissa olisi tärkeää huomioida tarjoajien määrä, markkinoille tulon esteet, palvelun luonne sekä hankintojen mahdolliset vaikutukset markkinarakenteeseen pitkällä aikavälillä.

Hankintojen toteutustapa ratkaisee kilpailuhyödyt

Esityksen tavoittelemat hyödyt voivat toteutua vain, jos hyvinvointialueet toteuttavat hankinnat kilpailua hyödyntävällä tavalla. Hankintoja suunniteltaessa on tärkeää varmistaa, että tarjouskilpailuihin voi osallistua mahdollisimman laaja joukko soveltuvia palveluntuottajia, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset silloin, kun se on palvelun luonne huomioon ottaen mahdollista.

Kilpailua voidaan edistää esimerkiksi jakamalla hankintoja tarkoituksenmukaisiin osiin, välttämällä tarpeettoman laajoja kokonaisuuksia, mitoittamalla soveltuvuusvaatimukset suhteellisesti sekä käyttämällä markkinavuoropuhelua hankintojen valmistelussa. Jos hankinnat toteutetaan tavalla, joka tosiasiallisesti suosii vain suurimpia toimijoita, seurauksena voi pitkällä aikavälillä olla kilpailun heikkeneminen ja hyvinvointialueiden riippuvuuden kasvu yksittäisistä palveluntuottajista.

KKV pitää tärkeänä, että hankintoja ei tarkastella vain yksittäisinä kilpailutuksina, vaan osana markkinoiden pidemmän aikavälin kehitystä. Erityisesti suurissa ja pitkäkestoisissa sopimuksissa tulisi arvioida, vahvistaako hankinta markkinoiden kilpailullisuutta vai lisääkö se keskittymistä.

Oman tuotannon merkitys kilpailun ja neuvotteluaseman turvaajana

KKV pitää tärkeänä, että hyvinvointialueilla säilyy jatkossakin riittävä oma tuotanto ja oma osaaminen. Tämä on välttämätöntä järjestämisvastuun, valvonnan ja varautumisen näkökulmasta, mutta sillä on merkitystä myös kilpailun toimivuuden kannalta.

Oma tuotanto voi toimia vertailukohtana ostopalvelujen hinnalle ja laadulle sekä vahvistaa hyvinvointialueen neuvotteluasemaa suhteessa yksityisiin palveluntuottajiin. Jos hyvinvointialue luopuu kokonaan omasta tuotannostaan palvelussa, jonka markkina on keskittynyt tai voi tulevaisuudessa keskittyä, se voi ajautua riippuvaiseksi yksittäisistä suurista toimijoista. Tämä voi heikentää hyvinvointialueen mahdollisuuksia hallita kustannuksia, laatua ja sopimusriskejä.
KKV katsoo, että hyvinvointialueiden tulisi säilyttää omaa tuotantoa erityisesti sellaisissa toiminnoissa, joissa tarjoajia on vähän, markkinoille tulon esteet ovat korkeat tai palvelun jatkuvuuteen liittyy erityisiä riskejä.