Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ulosottokaaren muuttamisesta ja siihen liittyvistä laeista

Diaarinumero KKV/608/03.02/2026

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ulosottokaaren muuttamisesta ja siihen liittyvistä laeista (VN/35317/2025)

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi varojen jakoa ja tilitystä koskevaan ulosottokaaren 6 lukuun määräajan voimassa uusi 4 a §, jolla poiketaan 6 luvun 4 §:n mukaisesta varojen kohdentamista saatavan osille koskevasta pääsäännöstä. Ehdotettu poikkeussäännös koskisi ulosottoasioita, joissa saatavan perusteena on kuluttajaluotto ja joissa saatavan perimiseksi toimitettu toistuvaistulon ulosmittaus tai sitä vastaava maksusuunnitelma on ollut voimassa viimeisen vuoden aikana yhteensä vähintään yhdeksän kuukauden ajan. Lisäksi edellytettäisiin, että ulosmittauksesta tai maksusuunnitelmasta kertyneet varat ovat lyhentäneet ainoastaan saatavan korkoa. Poikkeussäännöksen soveltamisalaa olisi rajoitettu myös siten, että sitä sovellettaisiin vain kuluttajaluottoihin, joita koskeva ulosottoperuste on annettu 1.1.2024 jälkeen.

Edellä mainittujen kriteerien täytyttyä kyseiselle ulosottoasialle ulosoton kautta maksettavat varat kohdistettaisiin ensin saatavan pääomalle, sitten sopimuskorolle ja vasta sitten sopimuskoron ja pääoman viivästyskoroille ja viimeksi saatavan perintä- ja oikeudenkäyntikuluille siten, että kulujen korko maksetaan ennen pääomaa. Ehdotetun sääntelyn vaikutus vähentäisi velkojalle kertyvän viivästyskoron määrää, koska suoritukset kohdennettaisiin ensiksi velan pääomalle, sitten kertyneelle sopimuksen mukaiselle korolle ja sen jälkeen pääoman ja sopimuskoron viivästyskorolle, jolloin viivästyskorkoa kertyisi jatkuvasti pienemmälle pääoman ja sopimuskoron määrälle.

Lain on tarkoitus olla voimassa neljä vuotta. Tarkoituksena on, että lain vaikutuksia arvioitaisiin lain oltua voimassa noin kolmen vuoden ajan. Tällä aikataululla oletettavasti vuonna 2031 aloittava hallitus pääsisi arvioimaan lain voimassaolon jatkamisen tarkoituksenmukaisuutta heti hallituskauden alkupuolella.

 KKV:n lausunto esitykseen

Esityksessä määräaikainen varojen kohdentamismuutoksen aikarajaus koskisi kuluttajaluottoja, joita koskeva ulosottoperuste on annettu 1.1.2024 jälkeen ja joissa saatavan perimiseksi toimitettu toistuvaistulon ulosmittaus tai sitä vastaava maksusuunnitelma on ollut voimassa viimeisen vuoden aikana (ilmeisesti ”viimeisen 12 kuukauden aikana”)  vähintään 9 kuukauden ajan, jona aikana ulosmittaussuoritukset ovat lyhentäneet ainoastaan saatavan korkoa.

KKV katsoo, että jatkovalmistelussa tulisi vielä harkita näiden rajausten tarkoituksenmukaisuutta ottaen huomioon esityksen tavoite, että nykyistä suurempi osa velallisista saisi velkansa maksetuksi ulosottomenettelyssä ja pitkäaikaisten ulosoton asiakkuuksien määrä vähenisi ja se, että kyse on määräaikaisesta kokeiluluonteisesta laista. Saadaanko kokeilusta tarpeeksi kattavaa tietoa ja pystytäänkö helpottamaan ylivelkaantuneiden asemaa riittävästi näillä rajauksilla ottaen huomioon, että velkaongelmista kärsivien joukko on rajauksia laajempi?

Esityksen mukaan 9 kuukauden aikarajaa on perusteltu sillä, että se mahdollistaa sen, että velallinen voisi esimerkiksi vaihtaa työpaikkaa, olla lyhyen aikaa lomautettuna tai saada osan ajasta palkkatulon sijasta jotain etuutta. Huomioiden nykyinen työllisyys-/taloustilanne tämä edellytys rajaa todennäköisesti suuren määrän kokeilun piirin ulkopuolelle jääviä ylivelkaantuneita. Lisäksi todettakoon, että ulosmittauksesta on voinut kertyä lyhennyksiä myös pääomalle, mutta kyse on silti ylivelkaantuneesta kuluttajajoukosta, jotka eivät pysty vapautumaan veloistaan ulosoton kautta.

Ulosottoperusteen aikarajausta on pidetty tarpeellisena, jotta muutos voidaan toteuttaa automatisoidusti ja koska kohdentamisjärjestyksen muutoksen vaikutus on selkein saatavissa, joille ei ole vielä ehtinyt ulosottoperinnän aikana kertyä suurta määrää maksamatonta viivästyskorkoa. Esityksessä on kuitenkin todettu, että kuluttajaluottoihin perustuvat velat on tunnistettavissa ulosoton tietojärjestelmästä vuodesta 2020 alkaen.

KKV esittää, että kokeilun aikarajaus ulotettaisiin koskemaan kaikkia kriteerit täyttävien velallisten kuluttajaluottoja, joissa on annettu ulosottoperuste 2020 tai sen jälkeen ja joissa muutos voidaan toteuttaa tietojärjestelmässä automatisoidusti. Näin muutoksen vaikutuksista saataisiin laajempi kuva vanhempien ja uudempien ulosottovelallisten asemaan ulosottokaaren varojen kohdennussääntöjen pysyvää muutosta arvioitaessa.