Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle 18.8.2025
Diaarinumero KKV/782/03.02/2025
Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) kiittää mahdollisuudesta lausua esityksestä. KKV tarkastelee esityksen toimia vain niiltä osin kuin niillä on kilpailu- ja kuluttajapoliittisia tai markkinoiden toimivuuteen liittyviä vaikutuksia.
Palaute tarjottavasta hyödyntämismaksusta
Hallituksen esityksen luonnoksessa on todettu, että hyödyntämismaksu pisteytetään portaittain taulukon perusteella ja hankinnan hinnasta saadut maksimipisteet ovat 50p, jos yritys tarjoaa enintään 8000€ asennettua megawattituntia kohden. Esitysluonnoksessa on kattavasti perusteltu, miksi talousvyöhykkeen merituulivoimahankinnoissa poiketaan tavanomaisesta suhteellisen hinnoittelun perusteesta, jossa tarjousten hintoja verrataan suhteessa toisiinsa. Valitun mallin hyvien ja huonojen puolien vertailu on tehty tasapuolisesti.
KKV pitää hyvänä, että myös valitun mallin heikkoudet on tunnistettu, eli sen, että portaittainen hinnoittelumalli asettaa tosiasiassa hintakaton tarjouksille ja tarjoukset tulevat keskittymään kunkin hintaportaan juurelle. Esitysluonnoksessa todetaan, että kilpailutusmallilla pyritään valitsemaan hankekehittäjä, joka todennäköisimmin pystyy toteuttamaan hankkeen. KKV pitää kuitenkin hieman yllättävänä, että kilpailutukseen, jolla pyritään selvittämään markkinaehtoisesti merialueen käyttöoikeuden tuntematon taloudellinen arvo, on päädytty valitsemaan malli, joka rajaa pois kaikista korkeimmat tarjotut hinnat. Riskiin hankkeen epäonnistumisesta tulisi KKV:n näkemyksen mukaan varautua laatukriteerein, ei poistamalla tehokkaimmilta hankekehittäjiltä kannustimia hankkia etulyöntiasema tarjoamalla korkeaa hintaa.
Esitysluonnoksessa todetaan, että pisteyttämistaulukko on määritelty siten, että kaikista ylimpien tarjouksien toteutumista ja myöhempää hyödyntämismaksun perimistä pidetään erittäin epätodennäköisenä. Mikäli portaittaisen hinnoittelumallin ylin tarjousporras on asetettu hyvin korkealle, KKV huomauttaa, että esitetty hintakatto ei ehkäise sellaisten korkeiden hintatarjouksien jättämistä hankkeista, joiden toteutumista voidaan pitää epätodennäköisenä. Näin ollen KKV ei ole varma, saavuttaako valittu malli niitä tavoitteita, joita sille on asetettu esitysluonnoksessa.
Vaikka esitysluonnoksessa korkeimpien hintaportaiden toteutumista pidetään epätodennäköisenä, hinnan pisteytyksen avoimuutta voisi edelleen parantaa harkitsemalla portaattoman pisteytysmallin käyttöönottoa, jossa hinnasta saatavat pisteet kasvaisivat ilman ennalta asetettua ylärajaa. Tällä saavutettaisiin esimerkiksi sellaiset hyödyt, että tarjoukset todennäköisemmin eivät pakkautuisi kunkin tarjousportaan alapäähän, tehokkaammilla hankekehittäjillä olisi kannustin tarjota korkeampaa hintaa, kuin mitä porrasmaisessa hinnoittelumallissa ja kaikilla hankekehittäjillä olisi mahdollista tarjota hyödyntämismaksu eri luokkien ylä- ja alapään väliltä, jolla myös alennettaisiin tasapisteisten tarjouksien mahdollisuutta.
Ylipäätään KKV toteaa, että kilpailutuksessa pyritään usein keinoin varmistumaan siitä, että valittu hankekehittäjä aidosti toteuttaa hankkeen ja pyrkii jättämään toteuttamiskelpoisen tarjouksen. Näihin keinoihin lukeutuvat esimerkiksi se, että yrityksiltä edellytetään riittävän suurta tasetta osallistuakseen kilpailutukseen ja yritykset joutuvat asettamaan sekä osallistumis- ja edistämisvakuuden. Myös näillä keinoilla pyritään pienentämään riskiä siitä, että hanke ei todellisuudessa toteudu.
KKV pitää erittäin perusteltuna, että hyödyntämismaksu peritään tuulivoimalan kapasiteetin perusteella, joka on yksiselitteisesti määriteltävissä, eikä näin määriteltäessä synnytä erityisiä kannustimia yritykselle ajoittaa sähkön myyntiään hankkeiden valmistuttua.
Palaute kokemusta, osaamista ja muuta hankkeen edistämiskykyä koskevista valintakriteereistä
KKV ei erikseen kiinnitä huomiota siihen, millä perustein hankkeen laadulliset valintakriteerit on valittu, mutta kiittää, että valintakriteereitä valittaessa on kiinnitetty huomiota erityisesti siihen, että kriteerit ovat läpinäkyvät.
Laadullisiksi valintakriteereiksi on ehdotettu muun muassa kokemusta aikaisemmista tuulivoimahankkeista, energiajärjestelmän joustavuuden edistämistä sekä hankkeen ympäristövaikutusten edistämistä.
Lisäksi hankintaan osallistuminen edellyttää erinäisten minimilaatuvaatimusten täyttymistä, käytännössä vaatimuksia liittyen yrityksen taseen suuruuteen, joilla pyritään varmistumaan yrityksen vakavaraisuudesta. Kriteerit ovat muutoin yritysten kannalta selkeästi ennakoitavia, mutta luonnoksen perusteella Energiavirastolla on laaja harkintavalta arvioida ympäristövaikutusten toteutumista. Esitysluonnoksen perusteella on tarkoitus, että kilpailuttaja, eli Energiavirasto, ei hankekohtaisesti määrittäisi erikseen valintaan vaikuttavia laatu- tai hintakriteereitä, vaan nämä kriteerit ja painot muodostuisivat annetun asetuksen perusteella.
Koska hankkeiden toteutumiseen liittyy suuria epävarmuuksia, KKV pitää ymmärrettävänä, että laatukriteerien arvottamiseen myös sisältyy huomattavia epävarmuuksia. Lausunnon puitteissa on mahdoton arvioida lukujen oikeasuuntaisuutta, mutta KKV:n näkemyksen mukaan kilpailutuksen valmisteluvaiheessa tulisi vähintään pyrkiä näiden valintakriteerien euromääräistämiseen. Tällöin eri tekijöiden merkitystä voitaisiin arvioida oikeassa taloudellisessa suhteessa toisiinsa.
KKV huomauttaa, että kilpailutuksessa pisteytetään osallistujien kilpailutuksessa tekemien laatuvalintojen asemesta voimakkaasti osallistujien ominaisuuksia, kuten hankehistoriaa. Näin ei luoda kannustimia edistää laadun merkitystä hankkeiden toteutuksessa, vaan, toki ehkä perustellustikin, rajataan osallistujajoukkoa vakiintuneisiin kansainvälisiin toimijoihin. Pisteytyksessä voisi harkita myös vakavaraisuuden merkityksen kasvattamista suhteessa toimialakohtaiseen kokemukseen.
Niiltä osin kuin laatukriteerit toteutuvat vasta kilpailutusvaiheen jälkeen, eli hankkeen edistämisvaiheessa tai tuulivoimapuiston valmistuttua, KKV pitää tärkeänä, että valvovalla viranomaisella on riittävästi resursseja seurata kriteerien toteutumista ja sanktioida toteuttamatta jättämistä. Mikäli eri laatukriteereiden hyödyn arvottaminen ja niiden toteutumisen seuranta olisi haastavaa, voisi KKV:n näkemyksestä olla perustellumpaa soveltaa esimerkiksi sellaista mallia, jossa laatukriteerit kasvattaisivat kilpailutuksen voittamisen todennäköisyyttä, vaan mallia, jossa yrityksiltä edellytettäisiin enemmän minimilaatuvaatimuksia.
Palaute hyödyntämismaksun ja laadullisten valintakriteerien pisteytyksen suhteesta
KKV kiittää, että hallituksen esityksen perusteluissa on kattavasti käsitelty ja listattu syyt ehdotetun kilpailutusmallin valitsemiselle. Myös ehdotetun kilpailutusmallin valintakriteerien painoarvojen valintoja on kattavasti kuvailtu hallituksen esityksessä.
KKV toteaa kuitenkin, että vaikka nimellisesti hankinnan ja hinnan osuudet ovat yhtä suuret kilpailutuksen valintakriteereissä, tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että ehdotettu pisteytysjärjestelmä vaikuttaisi tarjoajien kannustimiin samalla mitalla. Mikäli esimerkiksi tarjoukset pakkautuvat kilpailutuksessa hintakattoon hankkeen osoittautuessa arvioitua kannattavammaksi, saavat kaikki tarjoajat hinnasta täydet pisteet ilman kannustinta tai edes mahdollisuutta kilpailla hinnalla.