Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle 12.2.2026
Diaarinumero KKV/112/03.02/2026
Lausunto rahapelien haittariskien ja haittojen arviointiryhmän suositusluonnoksesta koskien rahapelilakiin perustuvaa pelaajien suojelua (VN/3055/2026)
Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva rahapelien haittariskien ja haittojen arviointiryhmä on pyytänyt Kilpailu- ja kuluttajavirastolta (”KKV”) lausuntoa luonnoksesta arviointiryhmän suositukseksi rahapelilakiin perustuvasta pelaajien suojelusta lisenssinhaltijoiden toiminnassa. KKV kiittää mahdollisuudesta lausua ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:
KKV pitää yleisellä tasolla hyvänä, että peliyhtiöille annetaan tutkimustietoon pohjautuvia suosituksia siitä, miten yhtiöiden pitäisi huolehtia asiakkaistaan ehkäistäkseen ja vähentääkseen pelaamisesta aiheutuvia haittoja. KKV myös katsoo, että esitetyt suositukset vaikuttavat kokonaisuutena arvioiden kannatettavilta. Suositukset huolenpitovelvoitteen käytännön toteuttamiseksi ovat tärkeitä etenkin tilanteessa, jossa asiaa koskevassa sääntelyssä ei oteta tarkemmalla tasolla kantaa velvoitteen käytännön sisältöön. Suosituksen olisi syytä olla mahdollisimman tarkka ja yksitulkintainen. KKV kiinnittääkin huomiota joihinkin suositusluonnoksen yksityiskohtiin.
Aluksi KKV kiinnittää huomiota siihen, että suositusluonnoksessa arviointiryhmä on kannattanut universaalia kaiken säännellyn tarjonnan kattavaa pelaamisen hallintamallia. Velvoittavat määräykset ja universaali malli on arviointiryhmän näkemyksen mukaan ainoa keino varmistaa yhdenmukainen ja haittojen torjumisen näkökulmasta riittävän tehokas toteutus haittojen ehkäisytoimilla. KKV yhtyy tähän näkemykseen. Lisenssijärjestelmässä, jossa markkinalla toimii lukuisia peliyhtiöitä, ei yhdelläkään toimijalla voi olla kokonaiskuvaa pelaamisesta. KKV onkin useissa yhteyksissä todennut, etteivät esimerkiksi yhtiökohtaiset kulutusrajat ole tehokkaita välineitä pelihaittojen hillitsemisessä, ja kannattanut universaalien, järjestelmätason kulutusrajojen käyttöönottoa.[1]
Uuden rahapelilain (10/2026) 34 §:n mukainen huolenpitovelvoite tarkoittaa, että toimiluvanhaltijoiden on suojattava pelaajia liialliselta pelaamiselta ja autettava heitä vähentämään pelaamistaan silloin, kun siihen on aihetta. Toimenpiteiden tulee pohjautua jatkuvaan pelikäyttäytymisen seurantaan ja arviointiin. KKV huomauttaa, ettei toimiluvanhaltijat pysty seuraamaan ja arvioimaan henkilön pelikäyttäytymistä kuin toimijoiden omassa pelitarjonnassa. Silloin kun pelaaja pelaa useamman kuin yhden peliyhtiön pelejä, toimijoiden ei ole mahdollista tunnistaa, milloin henkilön pelaaminen on kokonaisuutena arvioiden ongelmallista. Pelaaminen saattaa näyttäytyä ongelmattomana kaikkien toimijoiden peleissä, vaikka kokonaisuutena arvioiden pelaaminen saattaa olla erittäin ongelmallista. KKV katsoo, että tätä ongelmaa ratkaistakseen huolenpitovelvoitetta koskevaan suositukseen voitaisiin harkita otettavaksi kohtia, jotka kannustavat seuraamaan ja arvioimaan asiakkaiden pelaamista kokonaisuutena. Toimiluvanhaltijoita voitaisiin esimerkiksi suositella säännöllisesti kysymään, kuinka paljon pelaajat ovat käyttäneet rahapeleihin kokonaisuutena rahaa esimerkiksi viimeisen viikon, kuukauden ja vuoden aikana.
Arviointiryhmän ehdottaman huolenpitomallin suositukset pohjautuvat osin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (”THL”) julkaisemiin rahapelaamisen riskirajoihin. [2] KKV:n käsityksen mukaan kyseiset riskirajat koskevat henkilön rahapelaamista kokonaisuutena. Jos yksittäisen yhtiön puuttumiskynnys pohjautuu näihin kokonaispelaamista koskeviin rajoihin, on ilmeinen riski siitä, että henkilön pelaaminen kokonaisuutena ylittää kyseiset riskirajat jo kauan ennen kuin puuttumiskynnys yhdenkään yhtiön kohdalla laukeaa. Kokonaispelaamista koskevien riskirajojen soveltaminen yksittäisen yhtiön puuttumiskynnykseen johtaa todennäköisesti siihen, että puuttumiskynnys asetetaan liian korkealle. Tästäkin syystä KKV katsoo, että peliyhtiöiden tulisi pyrkiä seuraamaan asiakkaidensa pelaamista kokonaisuutena, ei ainoastaan heidän omissa peleissään.
Rahapelilain velvoitteisiin kuuluu myös riskipelaamisen seuranta ja ennakointi hyödyntämällä tietoa asiakkaiden pelikäyttäytymisestä sekä tilastollisia menetelmiä. Suositusluonnoksen mukaan arviointiryhmä tulee antamaan tilastollisia malleja koskevia ohjeita myöhemmässä vaiheessa. KKV huomauttaa tässäkin yhteydessä, ettei peliyhtiöillä tule olemaan aineistoa asiakkaidensa kaikesta pelaamisesta, jonka vuoksi ongelmallisen pelikäyttäytymisen tunnistaminen voi olla vaikeaa pelikäyttäytymistä seuraamalla ja tilastollisia malleja hyödyntämällä. KKV katsoo, että myöhemmissä tilastollisia malleja koskevissa suosituksissa tulisi ottaa huomioon se, ettei peliyhtiöillä ole tietoa pelaajan kaikesta pelaamisesta.
Suositusluonnoksen mukaan haittariskien arviointi perustuu käytettävissä olevaan tieteellisen tutkimukseen, peli- ja pelaaja-aineistojen analyysiin, kansainväliseen vertailuun, asiantuntija-arviointiin sekä mahdollisten muiden käytettävissä olevien haitta-aineistojen ja kokemuspohjaisen tiedon hyödyntämiseen. KKV katsoo, että suosituksessa olisi ollut syytä yksilöidä suosituskohtaisesti, mihin tietoon kyseinen suositus pohjautuu, jotta lausunnonantajilla olisi ollut parempi mahdollisuus arvioida kyseisten toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Suositusluonnoksen mukaan suositukset sisältävät toimenpiteitä ja käytäntöjä, joita arviointiryhmä näkee tarpeelliseksi noudattaa yleisinä hyvinä käytäntöinä rahapelien toimeenpanossa haittariskien ja haittojen ehkäisemiseksi. Tältä osin suositukset perustuvat arviointiryhmän mukaan rahapelilain velvoitteiden lisäksi muun muassa kuluttajansuojalakiin, joka kieltää sopimattomien kaupallisten menettelyjen toimeenpanon. Tältä osin jää epäselväksi, mitkä suositukset perustuvat tulkintaan kuluttajansuojalain kieltämistä sopimattomista menettelyistä. KKV katsoo, että suositusluonnoksessa olisi syytä yksilöidä kyseiset kohdat.
Suositusluonnoksen mukaan arviointiryhmä tulee uuden rahapelitoiminnan käynnistymisen jälkeen arvioimaan sitä, miten toimiluvanhaltijat ovat toimeenpanneet käytännössä velvoitteitaan ehkäistä ja vähentää pelihaittoja. KKV pitää hyvänä, että pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen liittyvien velvoitteiden toimeenpanoa seurataan ja arvioidaan. KKV katsoo, että samassa yhteydessä olisi syytä mahdollisuuksien mukaan myös tutkia, miten erilaiset toimenpiteet ovat vaikuttaneet. Toimenpiteiden vaikutusten tutkiminen mahdollistaa myöhemmin muun muassa huolenpitovelvoitetta koskevien suositusten ja sääntelyn tietopohjaisen kehittämisen.
[1] Ks. esim. KKV:n 1.4.2025 antama lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevasta lainsäädännöstä (HE 16/2025 vp). https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2025-AK-14172.pdf
[2] THL (2026). THL lanseeraa uudet rahapelaamisen riskirajat ja rahapelitestin – pelaajan luottorivi auttaa pelaamisen hallinnassa. Julkaistu 4.2.2026. Saatavilla osoitteessa https://thl.fi/-/thl-lanseeraa-uudet-rahapelaamisen-riskirajat-ja-rahapelitestin-pelaajan-luottorivi-auttaa-pelaamisen-hallinnassa