Lausunto sisäministeriölle 3.8.2026
Diaarinumero KKV/867/03.02/2026
Lausunto rahapelilakiin sisältyvien asetuksenantovaltuussäännösten nojalla annettavista asetusluonnoksista
Yksinoikeustoimiluvanhaltijan rahapelien toimeenpano
Automaattien, kasinopelien ja pelisalien lukumäärän sääntely
Yksinoikeustoimiluvanhaltijan rahapelien toimeenpanoa koskevan valtioneuvoston asetusluonnokseen sisältyy ehdotuksia rahapeliautomaattien ja kasinopelien sekä pelisalien ja kasinoiden lukumäärää koskevasta sääntelystä. Asetusluonnoksen 8 §:ssä säädettäisiin pelipisteissä, pelisaleissa ja pelikasinossa olevien rahapeliautomaattien ja kasinopelien enimmäismääristä. Asetusluonnoksen mukaan pelipisteissä saisi olla yhteensä enintään 10 000 rahapeliautomaattia, pelisaleissa enintään 2 000 ja pelikasinoissa enintään 400. Pelisaleissa saisi olla yhteensä enintään 100 kasinopeliä ja pelikasinoissa enintään 60. Asetusluonnoksen 9 §:n mukaan pelisaleja saisi olla enintään 60 ja asetusluonnoksen 10 §:n mukaan pelikasinotoimintaa saisi harjoittaa yhdessä pelikasinossa Helsingin kaupungin alueella.
KKV:n näkemyksen mukaan rahapeliautomaattipelien pelaaminen pitäisi jatkossa olla mahdollista vain erillisissä ikärajavalvotuissa tiloissa. KKV on tutkinut aiempien automaattisulkujen vaikutuksia ja havainnut, että automaattien sulkeminen ja pelipisteiden määrän vähentäminen vähentää rahapelaamista, eikä johda merkittävissä määrin siihen, että pelaaminen siirtyisi muihin pelikanaviin, kuten onlinerahapeleihin.[1] Tulosten valossa näyttää selvältä, että automaattien siirtäminen ikärajavalvottuihin tiloihin ja siitä seuraava automaattipelipisteiden määrän merkittävä vähentyminen vähentäisi rahapelaamista.
Vaikka KKV:n tutkimusten valossa näyttääkin siltä, että automaattisulut ovat vähentäneet suhteellisesti eniten vähiten pelaavien pelaamista, voi automaattien vähentämisellä olla pelihaittoja vähentävä vaikutus pidemmällä aikavälillä, jos sen myötä yhä harvempi ihminen aloittaa pelaamisen tai jos ihmiset, joille olisi myöhemmin voinut kehittyä peliongelma, lopettavat/vähentävät pelaamista sen ansiosta, että peliautomaattipelaaminen on jatkossa vaikeampaa. Nykyisellään ihmiset näkevät rahapeliautomaatteja lähes väistämättä arkisissa ympäristöissä, kuten ruokakaupoissa. Tämä voi esimerkiksi lisätä peliongelmista kärsivien houkutusta pelata. Rahapelien näkyminen arkisissa ympäristöissä myös normalisoi pelaamista, mikä voi madaltaa kynnystä pelaamisen aloittamisessa.
KKV myös toteaa, että jos rahapeliautomaattien pelaaminen on jatkossakin sallittua kaikissa pelipisteissä, voisi olla perusteltua säännellä pelipisteiden määrää samaan tapaan kuin pelisalien määrää. KKV arvioi, että pelien saatavuuden, pelaamisen määrän ja pelihaittojen ehkäisyn näkökulmasta olennaisempaa on, kuinka moneen paikkaan automaatteja on sijoiteltu kuin niiden yhteenlaskettu lukumäärä. Pelipisteiden määrän rajoittaminen vähentäisi pelien näkymistä arkisissa ympäristöissä ja mahdollisuuksia pelata esimerkiksi asiointimatkojen yhteydessä. Automaattien määrän vähentämisellä yksittäisessä pelipisteessä ei ole vastaavaa vaikutusta.
Tappiorajat
Asetusluonnoksen 12 §:n mukaan rahapeliautomaatteja koskisi yhteinen vuorokausi-, kuukausi- ja vuosikohtainen enimmäistappioraja.
Vuorokausikohtainen tappioraja olisi yhteensä enintään 500 euroa, kuukausikohtainen tappioraja enintään 2 000 euroa ja vuosikohtainen tappioraja enintään 24 000 euroa.
KKV kannattaa ehdotusta enimmäistappiorajojen säätämisestä. Tutkimuskirjallisuudessa on havaittu, että rahapelaajilla voi olla vaikeuksia hallita pelaamistaan ja että osa pelaajista päätyy käyttämään pelaamiseen enemmän rahaa kuin oli alun perin tarkoittanut.[2] Talletus- ja tappiorajat voivat tukea pelaajan omaa pelinhallintaa.
KKV kuitenkin toteaa, etteivät yksittäistä peliyhtiötä ja yksittäisiä pelityyppejä koskevat rajat todennäköisesti ole erityisen tehokkaita pelihaittojen ehkäisyssä. Tappiorajojen tehokkuus riippuu siitä, kuinka kattavasti ne rajoittavat pelaajan kokonaiskulutusta. Yksittäistä yhtiötä ja pelityyppiä koskevat rajat eivät riitä turvaamaan tehokasta pelinhallintaa. Valtaosa riskitasolla ja ongelmallisella tasolla pelaavista pelaa useampaa kuin yhtä pelityyppiä ja tyypillisesti myös useamman yhtiön pelejä. Yksittäistä pelityyppiä koskevaa tappiorajaa ei siten voida pitää tehokkaana tapana hillitä pelaamisesta aiheutuvia ongelmia.
KKV:n näkemyksen mukaan Suomessa tulisi ottaa käyttöön pelaajakohtaiset talletus- ja tappiorajat, jotka koskevat koko rahapelijärjestelmää. Lisäksi tulisi ryhtyä valmistelemaan koko järjestelmää koskevien, lakisääteisten enimmäistappiorajojen käyttöönottoa. KKV myös toteaa, että esitetyt enimmäistappiorajat ovat huomattavan korkeita, etenkin kun huomioidaan, että ne koskevat vain yksittäistä pelityyppiä, eivätkä siten aseta ylärajaa sille, paljon rahapeleihin on mahdollista kokonaisuutena hävitä.
Palautusprosentit
Asetuksen 1 §:ssä säädettäisiin pelimaksuista pelaajille voittoina maksettavista osuuksista, eli palautusprosenteista. KKV pitää perusteltuna, että Veikkauksen yksinoikeuteen kuuluvien pelien palautusprosentteja säännellään. Yksinoikeuspeleissä Veikkaus ei kohtaa kilpailua, eikä sen siten tarvitse lähtökohtaisesti kilpailla tuotteidensa hinnoilla. Rahapeleissä palautusprosenttia voidaan pitää tuotteen hintana. Palautusprosenttien sääntely hillitsee kilpailun puutteesta aiheutuvan markkinavoiman käyttöä.
KKV kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että ehdotetut palautusprosentit poikkeaisivat merkittävästi toisistaan eri pelityypeissä, eikä syytä tälle erolle ole kerrottu asetusluonnoksen perustelumuistiossa. KKV katsoo, että perustelut eri pelityyppien erilaisille palautusprosenteille olisi syytä kuvata asetuksen perustelumuistiossa.
Yksinoikeustoimiluvanhaltijan rahapelien pelisäännöt
Sisäministeriön asetusluonnoksen liitteenä olevissa pelisäännöissä säädettäisiin muun muassa suurimmista pelaajakohtaisista panoksista ja voittojen määräytymisestä. KKV huomauttaa, että esitetyt maksimipanokset ovat poikkeuksellisen suuria verrokkimaihin nähden.[3] KKV:n näkemyksen mukaan Suomessa tulisi säätää maksimipanosten taso nykyistä maltillisemmaksi. Lisäksi voittojen enimmäismäärää tulisi säännellä.
KKV pitää kannatettavana ehdotusta pelisääntöluonnokseen sisältyvästä aikamuistuttimesta, joka ilmoittaa pelaajille ajan kulumisesta 15 minuutin välein. Aikamuistutuksen ohella pelaajalle olisi hyvä näyttää esimerkiksi säännöllisin aikavälein pelisession saldotilanne. KKV myös katsoo, että pelisääntöjä olisi hyvä täydentää esimerkiksi sääntelyllä pelien kierrosnopeudesta ja autoplay-ominaisuuden kiellolla. Sääntöihin olisi hyvä lisätä myös rahapeliautomaatteja koskeva mahdollisuus lyhyeen väliaikaiseen pelikieltoon, jollaista on esitetty rahapelitoimiluvanhaltijoiden peleihin.
Rahapelien voittojen lunastamisen määräajan alkaminen
Ei lausuttavaa.
Rahapelitoimiluvanhaltijan rahapelien toimeenpano
Rahapelitoimiluvanhaltijan rahapelien toimeenpanoa koskeva valtioneuvoston asetusluonnos sisältää sähköisissä kanavissa tapahtuvaa pelaamista koskevaa sääntelyä. Asetusluonnoksessa säädetään yhteensä kuudesta asiakokonaisuudesta. Seuraavassa tarkastellaan niistä kolmea KKV näkökulmasta keskeisintä.
Asetuksen 1 §:ssä säädetään suurimmista sallituista panoksista. Ehdotetut enimmäispanokset vaihtelevat pelityypeittäin 20 eurosta 500 euroon. Alhaisimmat enimmäispanokset koskevat sähköisiä rahapeliautomaatteja ja rahabingoa, kun taas korkeimmat on asetettu sähköisille nopanheittopeleille. Alle 25-vuotiaille säädetään matalammat enimmäispanokset, jotka ovat tyypillisesti puolet pääsäännön mukaisista rajoista.
KKV näkemyksen mukaan asetuksessa säädetyt enimmäispanokset ovat kauttaaltaan liian korkeita. Useissa muissa maissa enimmäispanokset on asetettu huomattavasti ehdotettua asetusta matalammalle tasolle. Esimerkiksi Saksassa internetissä tarjottavien automaattipelien enimmäispanos on yksi euro, Isossa-Britanniassa hieman alle kuusi euroa ja Norjassa noin 8,5 euroa.[4] Taustamuistion perusteella jää epäselväksi, miksi Suomessa on päädytty enimmäispanosten osalta huomattavasti verrokkimaita korkeampiin rajoihin.
Asetuksen 4 §:ssä säädetään sähköisiä raha-automaattipelejä koskevista rajoituksista. Pelikierroksen vähimmäiskestoksi ehdotetaan 2,5 sekuntia. Lisäksi pykälässä kielletään häviön esittäminen tavalla, joka luo vaikutelman voiton läheisyydestä, sekä viittaukset siihen, että pelaaja voisi voittaa seuraavalla pelikierroksella. Pykälän mukaan pelaajan on myös käynnistettävä jokainen pelikierros itse. Pelikierros ei siten saa käynnistyä automaattisesti ilman pelaajan erillistä ja aktiivista toimenpidettä.
KKV pitää kannatettavana ehdotusta, jonka mukaan pelaajan on käynnistettävä jokainen uusi pelikierros aktiivisesti. KKV näkemyksen mukaan asetuksessa ehdotettu pelikierroksen vähimmäiskesto on kuitenkin liian lyhyt. Suomessa ehdotettu pelitahti olisi huomattavasti nopeampi kuin verrokkimaissa. Esimerkiksi Saksassa pelikierroksen vähimmäiskesto on viisi sekuntia ja Ruotsissa kolme sekuntia.[5] Kun nopea pelitahti yhdistyy ehdotettuihin, verrokkimaita korkeampiin enimmäispanoksiin, pelaaja voi Suomessa menettää samassa ajassa moninkertaisen määrän rahaa verrokkimaihin verrattuna.
Asetuksen 6 §ä säädetään peliaikaa koskevista aikamuistutuksista. Aikamuistutin ilmoittaa pelaajalle 15 minuutin välein pelaamiseen käytetystä ajasta näyttöruudulle ilmestyvällä ilmoituksella. Ilmoituksen saatuaan pelaajan on valittava, jatkaako hän pelaamista vai kirjautuuko hän ulos rahapelitoimiluvanhaltijan pelipalvelusta.
KKV pitää aikamuistutuksia koskevaa sääntelyä kannatettavana. Toimilupakohtaisten aikamuistutusten sijaan tarkoituksenmukaisempaa olisi kuitenkin ottaa käyttöön koko rahapelijärjestelmän kattava aikamuistutus. Lisäksi jatkossa olisi syytä arvioida, tulisiko aikamuistutusten ohella säätää pakollisista pelitauoista esimerkiksi yhden tunnin yhtäjaksoisen pelaamisen jälkeen.
[1] Buri, R., Karjalainen, J., Koskinen, A. ja Peredo Siles, D. (2025). The effects of limiting access to gambling: Insights from the closures of Electronic Gambling Machines. KKV Working Papers 5/2025.
[2] Ks. esim. Andrade, E. ja Iyer, G. (2009). Planned versus actual betting in sequential gambles. Journal of Marketing Research 46(3), s. 372–383; Brown, M., Grasley N. & Guido, M. (2025). Do sports bettors need consumer protection? Evidence from a field experiment. SSRN Working paper, 23.1.2025.
[3] Väkeväinen, E. ja Marionneau, V. (2026). Rahapelituotteiden piirteiden ja ominaisuuksien sääntely Suomen verrokkimaissa. Työpaperi 11/2026. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
[4] Väkeväinen, E. ja Marionneau, V. (2026). Rahapelituotteiden piirteiden ja ominaisuuksien sääntely Suomen verrokkimaissa. Työpaperi 11/2026. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
[5] Väkeväinen, E. ja Marionneau, V. (2026). Rahapelituotteiden piirteiden ja ominaisuuksien sääntely Suomen verrokkimaissa. Työpaperi 11/2026. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.