Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on selvittänyt Ruokakesko Oy:n ja Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) menekkitiedon jakamiseen liittyviä käytäntöjä. Selvityksissä ei ole saatu kilpailun rajoittumisesta näyttöä, jonka perusteella selvityksiä olisi ollut syytä jatkaa.
KKV aloitti asiassa oma-aloitteisen selvityksen kilpailulain päivittäistavarakauppaa koskevan erityissäännöksen (4a §) voimaantulon jälkeen vuonna 2014. Kyseisen erityissäännöksen mukaan määräävä markkina-asema Suomen päivittäistavarakaupan markkinoilla on elinkeinonharjoittajalla, jonka markkinaosuus päivittäistavarakaupan vähittäismyynnissä Suomessa on vähintään 30 prosenttia. Säännöksen seurauksena markkinaosuusrajan ylittävien yritysten on noudatettava kilpailulain määräävän markkina-aseman väärinkäytön kieltoa. Ruokakeskolla ja SOK:lla on kummallakin yli 30 prosentin markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupan vähittäismyynnissä, joten ne ovat kilpailulain 4a §:n nojalla määräävässä markkina-asemassa.
Menekkitiedolla tarkoitetaan päivittäistavarakauppojen kassapäätteiden kautta kulkevien tuotteiden myyntitietoja, kuten esimerkiksi informaatiota tuotteiden hinnoista, myydystä määrästä ja myynnin arvosta. Suomessa tavarantoimittajien tiedonsaanti perustuu kaupparyhmien antamaan ja niiltä ostettavissa olevaan menekkitietoon. Eri lähteistä saatu tieto ei kuitenkaan KKV:n saamien tietojen mukaan ole vertailukelpoista, joten yksittäinen tavarantoimittaja ei pysty muodostamaan tarkkaa kuvaa menestymisestään kokonaismarkkinoilla. Suomessa ei myöskään toimi menekkitiedon analysointiin erikoistuneita yrityksiä eli niin sanottuja tiedonjako-operaattoreita.
KKV:n arvioitavana asiassa on ollut yhtäältä se, onko määräävässä markkina-asemassa olevilla kaupparyhmillä velvollisuus luovuttaa menekkitietoa tavarantoimittajilleen nykyisestä poikkeavin ehdoin ja toisaalta se, onko kaupparyhmillä velvollisuus luovuttaa menekkitietoa tiedonjako-operaattoreille. Ruokakeskon ja SOK:n menekkitiedon jakamisen ehdot eivät KKV:llä käytettävissä olevien tietojen ja selvitysten valossa anna syytä jatkotoimenpiteille tai asian enemmälle selvittämiselle.
Arvioidessaan, onko kaupparyhmien menettelyssä kyse kielletystä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, KKV on ottanut huomioon kilpailulain 4a §:n tavoitteet sekä vakiintuneen toimituksista kieltäytymistä koskevan oikeuskäytännön. KKV ei ole saanut asiassa näyttöä, jonka perusteella kaupparyhmien nykyisten tiedonjakokäytäntöjen voitaisiin katsoa heikentävän tai vääristävän kilpailua päivittäistavarakaupan markkinoilla. Myöskään oikeuskäytännössä vahvistetun toimituksista kieltäytymistä koskevan tunnusmerkistön täyttymisestä ei ole saatu näyttöä.
KKV:n mukaan päivittäistavarakaupan menekkitiedon jakamisella elintarvikeketjussa voi olla kilpailun kannalta sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Vaikutusten luonne riippuu muun muassa tiedon tarkkuudesta, tiedon tuoreudesta, tiedonjaon tasapuolisuudesta sekä tavarantoimittajien välisestä tuote- ja tuoteryhmäkohtaisesta kilpailutilanteesta. Menekkitiedon luovutusvelvoitteen asettamisen vaikutukset eivät siten olisi yksiselitteisesti päivittäistavarakaupan markkinoiden kilpailun toimivuutta parantavia. KKV kiinnittää päätöksessään huomiota myös siihen, ettei eri lähteistä saatavan tiedon vertailukelvottomuus ratkea yksittäiselle kaupparyhmälle asetettavalla luovutusvelvoitteella.
Lisätietoja: johtaja Kirsi Leivo, p. 029 505 3351, erikoistutkija Martina Castrén, p. 029 505 3325 ja kilpailuasiainneuvos Tom Björkroth, p. 029 505 3350