Merkittävä osa kotitalouksista on vähentänyt koronakriisin seurauksena kulutustaan joko jonkin verran tai huomattavasti. KKV:n selvityksen perusteella enemmistö kuluttajista kuitenkin arvioi, että kuuden kuukauden päästä rajoitusten purkamisesta heidän rahankäyttönsä olisi monelta osin vähintään samalla tasolla kuin ennen epidemiaa. Vaikka yksittäisten henkilöiden kulutustaso palautuisikin kriisin jälkeen ennalleen, se ei silti riitä tasoittamaan kuoppaa, jonka rajoitukset ovat kokonaiskulutukseen aiheuttaneet.
KKV on selvittänyt koronaviruksen aiheuttamia vaikutuksia ihmisten arjen kokemuksiin, kulutukseen, tuloihin ja talouden näkymiin. Taloustutkimuksen 9.–13.4.2020 toteuttamaan verkkokyselyyn vastasi 2 498 henkilöä, jotka edustavat Suomen aikuisväestöä.
Koronakriisiin liittyvät rajoitukset ja kehotukset ovat jo nyt vaikuttaneet merkittävästi kotitalouksien rahankäyttöön. Puolet on joko supistanut kulutusta tai lykännyt hankintojaan tai tehnyt molempia. Muutos näkyy voimakkaimmin niissä kotitalouksissa, joissa tulot ovat pienentyneet. Rahaa käytetään aikaisempaa vähemmän erityisesti niihin palveluihin, joihin rajoitukset ovat kohdistuneet, eli vapaa-ajan viettoon sekä ravintoloihin ja kahviloihin. Rajoitusten lisäksi kulutusta vähentää se, että noin joka viidennessä taloudessa tulot olivat jo pienentyneet tai pian pienentymässä esimerkiksi irtisanomisen, lomautuksen, tai palkattoman vapaan takia.
Kulutuksen taso normalisoituu, mutta kriisistä jää pysyvä jälki
Selvityksen perusteella on odotettavissa, että useiden kriisistä kärsineiden hyödykkeiden kulutus lisääntyy sekä välittömästi rajoitusten purkamisen jälkeen että siitä puolen vuoden päästä. Vaikka noin 60 prosenttia kuluttajista on arvioinut käyttävänsä tällä hetkellä vähemmän rahaa esimerkiksi ravintoloihin ja kahviloihin, 40 prosenttia arvioi käyttävänsä niihin normaalia enemmän rahaa heti rajoitusten poistuttua. Rajoitusten aikana patoutunut kysyntä purkautuisi siis pian tilanteen normalisoiduttua. Enemmistö kuluttajista arvioi käyttävänsä myös kuuden kuukauden päästä rajoitusten purkamisesta kyseisiä hyödykkeitä vähintään yhtä paljon kuin ennen epidemiaa.
Päivittäistavarakaupan tuotteisiin käytetty rahamäärä on puolestaan monilla lisääntynyt rajoitusten tultua voimaan. Kulutuksen arvioidaan kuitenkin palautuvan lähes entiselleen rajoitusten purkaannuttua.
Koronakriisin negatiivinen vaikutus kulutukseen on jo nyt erittäin suuri, mutta selvityksen perusteella ainakin vielä on odotettavissa jonkinasteista korjausliikettä rajoitusten purkamisen jälkeen. Kulutus voi palata entiselle tasolleen ja lykkääntyneiden kulutuspäätösten toteuttaminen osin jopa kasvattaa kysyntää, mutta rajoitusten aikaiset menetykset eivät täysin korvaudu.
KKV:n selvitys kertoo siitä, miten kuluttajat arvioivat tilanteen tämänhetkisen taloudellisen ja terveydellisen tilanteen valossa niillä odotuksilla, joita heillä nyt tulevaisuuden suhteen on. Työttömyydestä aiheutuvat tulonmenetykset eivät raportin tekohetkellä vielä ole kovin laajamittaisia, mutta ne saattavat kriisin pitkittyessä pahentua ja vaikuttaa merkittävästi myös kotitalouksien kulutukseen ja kulutusnäkymiin. Selvitys on siksi syytä toistaa, mikäli rajoitukset jatkuvat vielä pitkään.
Tiivistelmä kuluttajille suunnatun kyselyn tuloksista
KKV:n selvitys Koronakriisin vaikutus kotitalouksiin
Lisätietoja: tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo 029 505 3011 ja tutkimusprofessori Mika Maliranta, p. 029 505 3060, etunimi.sukunimi@kkv.fi