Nyt ratkotaan, millaista suojaa kuluttajat tarvitsevat digiajassa

Digitalisoituva maailma tuottaa kuluttajille monia uusia haasteita, joihin EU pyrkii vastaamaan erityisesti digitaalisen oikeudenmukaisuuden asetuksella (Digital Fairness Act, DFA). Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on vaatinut, että sääntelyllä puututaan tiukemmin esimerkiksi manipuloiviin käyttöliittymien suunnitteluun ja hinnan hämärtämiseen. Kuluttajan oikeuksia pitäisi parantaa esimerkiksi ilmaisissa kokeilujaksoissa, digisopimusten irtisanomisessa ja asiakaspalvelun saatavuudessa.

EU-komissio antaa ehdotuksensa uudesta digitaalisen oikeudenmukaisuuden asetuksesta loppuvuodesta 2026. Tavoitteena on luoda kuluttajille oikeudenmukaisempi digitaalinen toimintaympäristö. Sääntely halutaan ulottaa erityisesti sellaisiin tilanteisiin ja digitaalisiin liiketoimintamalleihin, joita nykylainsäädäntö ei riittävästi huomioi.

Komissio pyrkii saamansa palautteen pohjalta löytämään tapoja turvata paitsi kuluttajien taloudellista asemaa, myös kuluttajien henkistä hyvinvointia ja psykologista turvallisuutta. Kuluttajien suojaksi halutaan luoda yleisiä säännöksiä, jotka eivät kohdistuisi pisteittäisesti tiettyihin hyödykkeisiin tai toimijoihin ja joista ei muodostuisi liiallista taakkaa yrityksille.

Mihin uusi digitaalisen oikeudenmukaisuuden asetus keskittyy?

Digitaalisen oikeudenmukaisuuden asetus (DFA) kattaa useita teemoja, joista KKV ja kuluttaja-asiamies ovat esittäneet näkemyksensä. Tähän tiedotteeseen on koottu keskeisimmät.

Pimeät käytännöt (dark patterns) eli ns. manipuloiva suunnittelu

Pimeillä käytännöillä tarkoitetaan esimerkiksi verkkosivujen ja sovellusten rakennetta ja toimintoja, jotka on suunniteltu harhauttamaan tai muuten saamaan kuluttaja tekemään jotain sellaista, jota hänen ei ollut alun perin tarkoitus tehdä.

KKV kannattaa pimeiden käytäntöjen nimenomaista kieltoa, jollainen on jo voimassa esimerkiksi verkkoalustojen ja rahoituspalvelujen sääntelyssä. Nykyinen kuluttajansuojalaki ei riittävästi kata kuluttajilta näkymättömiin piilotettuja manipuloivia käytäntöjä, kuten käyttö- tai järjestelmäasetuksiin, ohjelmistokoodiin tai valinta-arkkitehtuuriin upotettuja ratkaisuja.

Riippuvuutta aiheuttavat suunnitteluominaisuudet

KKV näkemys on, ettei riippuvuutta aiheuttavien sisältöjen ja käytäntöjen sääntely kuulu luontevasti kuluttajansuojan yleissääntelyyn, jonka tarkoituksena on turvata kuluttajien taloudellisia etuja. Kuluttajien hyvinvoinnin ja henkisen turvallisuuden suojaamiseen on jo käytetty muita EU-säädöksiä, joiden tarkoituksena on muun muassa suojella alaikäisiä alustoilla.
KKV kannattaa alaikäisten suojan vahvistamista digiympäristössä esimerkiksi ikärajojen paremmalla valvonnalla sekä tunnistamalla alaikäiset erityisen haavoittuvaksi kuluttajaryhmäksi kuluttajansuojan yleissääntelyssä.

Digitaalisten tuotteiden, kuten videopelien, erityisominaisuudet

KKV pitää tärkeänä, että virtuaalisen omaisuuden hankintaan ja virtuaalivarallisuuden käyttöön liittyvää kuluttajansuoja parannetaan.
Esimerkiksi erilaisia virtuaalivaluuttoja ja digitaalisia arvomerkkejä tai pistejärjestelmiä käytetään yhä useammilla toimialoilla, eikä sääntelyä tulisi rajata yksittäisiin palveluihin tai tuoteryhmiin.

Sosiaalisen median vaikuttajat

KKV:n näkemyksen mukaan EU-tasolla ei ole tarvetta tarkemmalle vaikuttajien kaupallista toimintaa koskevalle kuluttajansuojasääntelylle. Tärkeämpää on nykyisten EU säädösten noudattaminen, tehokas valvonta ja toimeenpano. Ammattimaiset vaikuttajat ovat vahvasti riippuvaisia verkkoalustoista, jolloin alustojen velvoitteiden valvonta on tärkeää.

Kun puhutaan alaikäisten hyvinvointiin ja vaikuttajien välittämiin haitallisiin sisältöihin liittyvistä huolista, kyse on laajemmasta kuluttaja ja mediapoliittisesta asetelmasta. On syytä arvioida huolellisesti, millä säädöksellä ongelmiin voidaan puuttua. Esimerkiksi audiovisuaalisten mediapalvelujen direktiivi on komissiolla tarkasteltavana.

Hinnoittelua koskeva sopimaton markkinointi

KKV pitää tarpeellisena arvioida ja selkeyttää hintatietojen ilmoittamisen yleissääntelyä vastaamaan digitalisaation muuttamaa toimintaympäristöä. Sääntelyllä on ehkäistävä hintojen hämärtämistä, kuten hinnan pilkkomista lisämaksuin (drip pricing), ja varmistettava kuluttajille läpinäkyvä kokonaishinnoittelu.

Alemarkkinointi

KKV kannattaa sitä, että alemarkkinointia koskeva yleissääntely säilytetään toimialaneutraalina, eikä siihen luoda poikkeamisen mahdollisuuksia. Jos poikkeukset sallitaan esimerkiksi pilaantuville tuotteille, niitä voisivat hyödyntää yhtä lailla EU:n ulkopuolelle sijoittuvat yritykset.

Sopimuksiin liittyvät käytännöt

Kuluttaja-asiamiehen kanta on, että sopimuksen irtisanomisen tulee olla yhtä tehokasta ja vaivatonta kuin sopimuksen tekeminen. Nykyinen sääntely vaatii, että verkkokaupat tarjoavat kuluttajille helposti löytyvän toiminnon, jolla ostoksen voi peruuttaa. Peruuttamisen tavoin myöskään sopimuksen irtisanomista ei saa tehdä kuluttajalle hankalaksi.

Asiakasvalitukset ja hyvitykset

KKV pitää tärkeänä, että yleissäännöksin varmistetaan, että kuluttajilla on asianmukaiset kanavat yhteyden saamiseksi asiakaspalveluun ja että kuluttaja pystyy tekemään valituksen elinkeinonharjoittajalle vaivattomasti.

Ilmaiset kokeilujaksot

KKV ehdottaa kieltoa pyytää kuluttajan maksutietoja ilmaisten kokeilujaksojen yhteydessä. Ilmaisena markkinoidun kokeilujakson on oltava aidosti maksuton, joten maksutietojen antamiseen ei ole kokeiluvaiheessa tarvetta. Tällainen sääntely kannustaisi kuluttajia harkitsemaan ja kilpailuttamaan siinä vaiheessa, jos tilaus muutetaan maksulliseksi. Lisäksi se tukisi henkilötietojen käytön minimointia ja ehkäisisi huijauksia ja petoksia.

Myös muu kuluttajansuojasääntely ajan tasalle

Samalla kun luodaan uutta sääntelyä, komissio on tehnyt kokonaisvaltaisempaa kuluttajaoikeuden toimivuustarkastelua (fitness check). Tarkastelussa arvioidaan, ovatko EU:n kuluttajansuojadirektiivit edelleen tarkoituksenmukaisia, aiheuttavatko säädökset tarpeetonta hallinnollista taakkaa yrityksille ja ovatko säädökset keskenään johdonmukaisia sekä yhteensopivia uudempien EU-säädösten kanssa.

KKV on painottanut, että kuluttajansuojan alalla EU:n horisontaalinen ja periaatepohjainen yleissääntely on ollut toimiva ratkaisu, jolla on saavutettu sääntelyn riittävä joustavuus kuluttajamarkkinoiden jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Sääntelyn on tärkeää mahdollistaa tehokas kuluttajansuojan valvonta.

Sääntelyn ja velvoitteiden päällekkäisyydet tuottavat elinkeinonharjoittajille hankaluuksia. Sääntelyn yksinkertaistaminen ei kuitenkaan saa horjuttaa kuluttajansuojaoikeuden lähtökohtia, jotka turvaavat markkinoiden toimivuutta ja kuluttajien luottamusta.

Miten uudistukset etenevät?

Komissio on kertonut julkistavansa säädösehdotuksensa loppuvuodesta 2026. Tällöin saadaan tarkempi tieto siitä, miltä osin kuluttajansuojaoikeuden toimivuustarkastelu ja digitaalisen oikeudenmukaisuuden asetus muuttavat sääntelyä. Se, millä tavoin ja minkä sisältöisenä uudistukset lopulta toteutuvat ja tulevat voimaan, ratkaistaan myöhemmin EU-parlamentissa ja EU:n neuvostossa.

Suomessa kuluttajansuojaoikeuden lainvalmistelu kuuluu oikeusministeriölle. KKV ja kuluttaja-asiamies seuraavat lainvalmistelun etenemistä ja osallistuvat siihen asiantuntijalausunnoin myös jatkossa.

Lisää aiheesta