Määräävän markkina-aseman väärinkäytön arvioinnista ei ole aiemmin annettu Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen (SEUT) 102 artiklaa täydentävää sekundääristä lainsäädäntöä. Euroopan komissio on kuitenkin nyt julkistanut aikomuksensa laatia suuntaviivat, jotka koskevat markkinoita sulkevia määräävän markkina-aseman väärinkäyttömuotoja. Samassa yhteydessä komissio on uudistanut määräävän markkina-aseman väärinkäytön ensisijaisia täytäntöönpanotavoitteita koskevan tiedonantonsa. Kyseessä on merkittävä uudistus, joka vaikuttaa myös siihen, miten määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä arvioidaan jatkossa Suomessakin.
Euroopan Unionin toiminnasta annetun sopimuksen (SEUT) 102 artikla kieltää määräävän markkina-aseman väärinkäytön. Määräävässä markkina-asemassa olevilla yrityksillä on erityinen velvollisuus toimia markkinoilla niin, ettei toimiva kilpailu häiriinny.
Vaikutusten tarkastelu aiempaa merkittävämmässä roolissa
Komissio julkaisi vuonna 2008 tiedonannon siitä, missä tilanteissa se puuttuu sellaiseen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön, jolla on markkinoita sulkevia vaikutuksia (exclusionary effects). Tällä tarkoitetaan sitä, että ensisijaisesti komissio puuttuu menettelyihin, joilla määräävässä markkina-asemassa oleva yritys estää tai vaikeuttaa kilpailijoidensa toimintaa. Tiedonannon myötä määräävän markkina-aseman väärinkäytön arvioinnissa siirryttiin muodollisesta per se -tarkastelusta entistä enemmän menettelytapojen vaikutusten arviointiin. Tiedonanto ei ole varsinaista lainsäädäntöä, vaan se kuvaa ennemminkin sitä, millaisia tapauksia komissio ensisijaisesti valitsee tutkittavakseen.
Vuoden 2008 jälkeen unionin tuomioistuimet ovat antaneet yli kolmekymmentä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevaa ratkaisua. Myös komission ratkaisukäytäntö on kehittynyt ja siinä on vahvistettu, että tiettyjä paljaita kilpailunrajoituksia lukuun ottamatta määräävän markkina-aseman väärinkäytön toteaminen edellyttää, että menettelyllä on tai ainakin sillä voi potentiaalisesti olla kilpailua rajoittavia vaikutuksia.
Komissio julkaisi 27.3.2023 aikomuksensa laatia SEUT 102 artiklaa koskevat suuntaviivat. Toisin kuin aiempi tiedonanto, suuntaviivat ovat osa EU:n sekundääristä kilpailulainsäädäntöä. Tarkoituksena on, että samoin kuin tiedonanto, myös suuntaviivat koskisivat vain niitä väärinkäyttömuotoja, joilla voi olla markkinoita sulkeva vaikutus. Ne väärinkäyttömuodot, joista aiheutuu kohtuuttomuutta tai sopimuskumppaneiden hyväksikäyttöä, jäisivät suuntaviivojen ulkopuolelle.
Päivitetty tiedonanto kokoaa yhteen aiemman ratkaisukäytännön
Ilmoittaessaan suuntaviivoja koskevasta hankkeesta komissio päivitti samalla vuoden 2008 tiedonantoaan. Komissio totesi, että ”[a]loitteeseen ei liity politiikkavalintoja, sillä suuntaviivat perustuvat EU:n tuomioistuinten oikeuskäytäntöön ja sen mukaisesti kehitettyyn komission täytäntöönpanokäytäntöön”. Uudistetusta tiedonannosta ilmenee nyt, että:
- Komission priorisoinnin kannalta ei ole ratkaisevaa, onko menettely määräävässä markkina-asemassa olevalle yritykselle kannattavaa.
- Väärinkäytön aiheuttaman poissuljennan ei tarvitse olla totaalista tai marginalisoivaa, vaan riittää, että määräävässä markkina-asemassa oleva yritys voi muuttaa kilpailun parametrejä kuten hintaa, laatua tai innovaatioita omaksi edukseen.
- Hinnoitteluun perustuva markkinoiden sulkeminen voi kuulua ensisijaisen täytäntöönpanon piiriin myös silloin, kun sen kohteena on kilpailija, joka ei ole yhtä tehokas kuin määräävässä asemassa oleva yritys, sillä myös kyseiset yritykset voivat olla kilpailupaineen lähteitä. Hintoihin ja kustannuksiin perustuva yhtä tehokkaan kilpailijan testi on vain yksi mahdollinen menetelmä poissuljennan arvioimiseksi, eikä kyseinen testi välttämättä sovellu kaikkiin olosuhteisiin.
- Totaalinen toimituksista kieltäytyminen ja kohtuuttomien ehtojen asettaminen toimituksen ehdoksi on erotettava toisistaan, ja niiden arviointiperiaatteet ovat osin erilaisia. Toimitusten kohtuuttomiin ehtoihin puuttuminen ei edellytä, että kyse olisi kilpailun kannalta välttämättömästä panoksesta tai hyödykkeestä.
- Hintaruuvissa ei ole kyse toimituskiellosta, vaan omasta erillisestä väärinkäyttömuodosta, jolle on omat arviointikriteerinsä. Hintaruuvitapauksiin puuttuminen ei edellytä, että kyseessä olisi alamarkkinoiden kannalta välttämätön panos.
Komissio aikoo julkaista luonnoksen suuntaviivoiksi vuoden 2024 puolivälissä, jonka jälkeen alkaa 12 viikon julkinen kuuleminen. Lopulliset suuntaviivat on tarkoitus antaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
Kirjoittajat Sari Hiltunen työskentelee johtajana ja Olli Kauppi pääekonomistina KKV:n kilpailuvastuualueella.