Kasvu syntyy uudistuvilla markkinoilla

Talouden uudistuminen edellyttää vahvaa kilpailu- ja kuluttajapolitiikkaa, joka antaa uusille ja tuottaville yrityksille tilaa kasvaa ja turvaa kuluttajien luottamuksen markkinoihin.

Talouden tuottavuus on tärkeää talouskasvulle ja yhteiskunnan vauraudelle. Tuottavuuden kannalta on keskeistä, että markkinoille tulee uusia yrityksiä ja että tuottavimmat yritykset kasvavat.

Kilpailun tila ja kehitys Suomessa -selvityksen (KKV 2026) tulosten perusteella Suomessa uudistuminen on kuitenkin ollut vähäistä ja hidastunut entisestään vuosina 2015–2024. Hämmästyttävästi Suomessa vähemmän tuottavat yritykset ovat kasvaneet keskimäärin tuottavampia yrityksiä nopeammin.  Jokin siis jarruttaa sitä, että tuottavimmat yritykset kasvaisivat muita nopeammin. Samaan aikaan tiedämme, että Suomessa tuottavuuskasvu laahaa paikoillaan ja olemme jäljessä muita Euroopan maita.

Tästä seuraa tärkeä johtopäätös: Suomen kasvupolitiikan pitää jatkossa luoda paremmat edellytykset talouden uudistumiselle, ei suojata olemassa olevia rakenteita muutokselta. Miten saisimme markkinat toimimaan niin, että yrityskenttä uudistuu, yritykset haastavat toisiaan ja kasvavat?

KKV:n vastaus heikkoon tuottavuuskehitykseen on, että tarvitsemme paremmat edellytykset hyvin toimiville ja uudistuville markkinoille. Vahvaa kilpailu- ja kuluttajapolitiikkaa on se, että

  • haitalliseen keskittymiseen voidaan puuttua ja kartellit havaita,
  • yritystuet kohdennetaan tutkitun tiedon perusteella ja julkisissa hankinnoissa hyödynnetään kilpailua,
  • kuluttajien luottamusta markkinoihin vahvistetaan.

Markkinoiden haitalliseen keskittymiseen on pystyttävä puuttumaan

Yrityskaupat voivat auttaa yrityksiä kasvamaan ja tehostamaan toimintaansa. Mutta ne voivat myös vähentää kilpailua, nostaa hintoja ja hidastaa markkinoiden uudistumista. Yrityskaupoilla voi olla vaikutuksia myös innovaatiotoimintaan. Keskimäärin yrityskaupat vaikuttavat tutkimusten mukaan innovaatioihin kielteisesti, mutta vaikutus voi olla myös myönteinen. (ks. Otto Toivasen esitys KKV-päivässä).

Olennaista on pystyä erottamaan haitalliset yrityskaupat niistä, joista ei ole haittaa kilpailulle. Vaikutukset on arvioitava huolellisesti ja tapauskohtaisesti. Arvioinnissa on tarkasteltava vaikutuksia hintoihin, laatuun ja valinnanvaraan. Monella markkinalla on pystyttävä katsomaan myös pitkälle tulevaisuuteen: miten kauppa vaikuttaa innovointiin, uusien kilpailijoiden mahdollisuuksiin ja siihen, millaisia tuotteita kuluttajille tulevaisuudessa tarjotaan ja millä hinnalla. Komission yrityskauppavalvonnan suuntaviivaluonnos tarjoaa analyyttisen kehikon näiden arvoimiseksi.

Erityisen huono idea markkinoiden uudistumisen kannalta on sallia kaikki yrityskaupat ilman mitään ennakollista arviointia. Suomessa noin 90 prosenttia yrityskaupoista jää ilmoitusrajojen vuoksi kokonaan ennakollisen yrityskauppavalvonnan ulkopuolelle. Osa ilmoitusrajojen alle jääneistä yrityskaupoista on vähentänyt merkittävästi kilpailua ja niiden toteutuminen on edistänyt markkinoiden haitallista keskittymistä Suomessa. Sote- ja eläinlääkärimarkkinat ovat tästä tunnettuja esimerkkejä, mutta ilmiö on niitä laajempi.

KKV on jo pitkään esittänyt toimivaltansa laajentamista, jotta kilpailulle haitallisiin yrityskauppoihin voitaisiin puuttua ja haitallista keskittymistä ehkäistä. Nyt myös tuottavuuslautakunta on esittänyt, että KKV:lle annetaan mahdollisuus ottaa tutkittavaksi myös sellaisia kauppoja, jotka jäävät nykyisten ilmoitusrajojen alapuolelle, mutta joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia kilpailuun.

Tämän niin kutsutun otto-oikeuden on oltava tarkasti rajattu ja yrityksille riittävän ennakoitava. Otto-oikeuteen tarvitaan selkeät määräajat ja yrityksille mahdollisuus saada ennakolta tieto siitä, aikooko KKV tutkia kaupan.

Otto-oikeuden avulla KKV voisi arvioida ne ilmoitusrajojen alle jäävät kaupat, joilla voi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia kilpailuun. Kaikkein haitallisimpien yrityskauppojen toteutuminen voitaisiin estää ja ongelmattomat kaupat toteuttaa ilman tarpeetonta viivettä.

Kartellit ja määräävän aseman väärinkäyttö jarruttavat talouden uudistumista

Kartellit ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttö nostavat asiakkaiden maksamia hintoja.  Lisäksi ne voivat suojata vakiintuneiden yritysten asemaa, vaikeuttaa uusien kilpailijoiden markkinoille tuloa ja siten jarruttaa talouden uudistumista.

Lainvastainen kilpailun rajoittaminen jarruttaa juuri sitä talouden uudistumista, jota Suomi tarvitsee. Vahva kartelli- ja kilpailuvalvonta tukee tuottavuutta tehostamalla yritysten välistä kilpailua.

KKV:n kartelli- ja kilpailuvalvonnan voimavarat ovat valtiontalouden säästöjen seurauksena vähentyneet merkittävästi.  Nykyisillä resursseilla virasto pystyy tutkimaan vain rajallisen määrän kartelleja ja muita kilpailunrajoituksia. Tutkinnat myös pitkittyvät.

Kartellien valvonnan heikkeneminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Jokainen löytämättä jäänyt kartelli tarkoittaa, että asiakkaat maksavat jatkossakin ylihintaa. Kartelleja esiintyy KKV:n kokemuksen perusteella erityisen paljon julkisissa hankinnoissa, joten esimerkiksi julkisten hankintojen hinnat voivat nousta kartellivalvonnan heikentyessä.

Tarvitsemme tehokkaan kilpailuvalvonnan, joka estää uusien tuottavampien yritysten sulkemisen pois markkinoilta tai niiden toiminnan vaikeuttamisen. Kartelli- ja kilpailuvalvonnan vahvistaminen tuottaa yhteiskunnalle monin verroin enemmän kuin se maksaa. Kartellivalvonnan vahvistaminen edellyttää myös vahvempia toimivaltuuksia.

Yritystuet vaikuttavat tuottavuuden kehitykseen

Yritystukia kohdistuu KKV:ssa meneillään olevien selvitysten perusteella Suomessa paljon toimialoille, joiden tuottavuuskehitys on ollut heikkoa. Suomen yritystuista huomattava osa on luonteeltaan säilyttäviä, eli talouden nykyisiä rakenteita ylläpitäviä (TEM 2024).

Rajalliset julkiset varat on kohdennettava hankkeisiin, jotka uudistavat taloutta, vahvistavat tuottavuutta ja luovat kasvua. Yritystuilla on saatava aikaan sellaista tuottavaa toimintaa tai yhteiskunnallisia hyötyjä, joita ei ilman tukea syntyisi.

Jos tukia joudutaan karsimaan tiukan taloustilanteen vuoksi, ratkaisevaa on, mihin leikkaukset kohdistuvat. Jos leikkaukset tehdään esimerkiksi tasaisesti tukien vaikuttavuudesta riippumatta eli ns. juustohöylällä, karsitaan myös kasvua ja tuottavuutta edistäviä tukia, kun taas kilpailu vääristäviä ja tehottomia rakenteita ylläpitäviä tukia jää liikaa jäljelle.

Olisi tiedettävä, mitä tuella saadaan aikaan: vauhdittaako tuki investointeja, tuottavuutta ja uudistumista, ja miten tuki vaikuttaa kilpailijoihin ja kilpailun toimivuuteen?

KKV voisi tuottaa riippumatonta kvantitatiivista analyysiä tukien vaikutuksesta kilpailuun ja talouskasvun uudistumiseen. KKV ei ottaisi kantaa tukien tavoitteisiin eikä niiden myöntämiseen. Analyysi auttaisi tunnistamaan tehottomia tai kilpailua tarpeettomasti vääristäviä tukia ja arvioimaan, tulisiko niitä uudistaa, kohdentaa uudelleen tai karsia. Näin julkisia varoja voitaisiin kohdentaa vaikuttavammin tuottavuuden ja kasvun vahvistamiseen.

Myös julkiset hankinnat vaikuttavat markkinoiden uudistumiseen

Mitä paremmin kilpailu toimii julkisissa hankinnoissa, sitä todennäköisemmin tehokas yritys voittaa tarjouskilpailun. Kun kilpailu on avointa, myös uudet yritykset voivat osallistua ja pärjätä hankinnoissa. Näin hankinnat tukevat tuottavien yritysten kasvua. Hankintasopimus voi olla nuorelle kasvuyritykselle hyvin tärkeä: se tuo liikevaihtoa ja tärkeitä referenssejä.

Hankintojen suunnittelu ja ehdot vaikuttavat siihen, saadaanko potentiaaliset tarjoajat mukaan. Tällä hetkellä kilpailua on monissa hankinnoissa liian vähän. KKV:n tutkimusten mukaan noin puoleen tarjouskilpailuista saadaan enintään kolme tarjousta. Lisäkilpailulle olisi kuitenkin mahdollisuuksia. Arviomme mukaan yli 40 prosentissa kilpailutuksista markkinoilla olisi ollut enemmän potentiaalisia tarjoajia kuin kilpailutukseen osallistui.

Vähäinen kilpailu ei aina johdu tarjoajien puutteesta. Esimerkiksi IT-palveluiden kilpailutuksissa saadaan usein vain vähän tarjouksia, vaikka potentiaalisia tarjoajia olisi enemmän. Julkisia hankintoja on kehitettävä järjestelmällisesti niin, että tarjouksia tulisi enemmän ja myös uudet yritykset voivat osallistua ja voittaa omilla ansioillaan. Tämä helpottaisi uusien toimijoiden pääsyä kotimarkkinoille ja tukisi tuottavuuden kasvua.

Keskittyneillä sotemarkkinoilla ostajan asemaa ei pidä entisestään heikentää

Kilpailu julkisissa hankinnoissa voi jäädä vähäiseksi myös siksi, että markkinoilla on vain vähän tarjoajia. Suomessa on useita tällaisia keskittyneitä markkinoita.

Esimerkiksi sote-palveluissa kilpailua on vähän, joten hyvinvointialueiden on erityisen tärkeää pitää neuvotteluasemansa riittävän vahvana. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että hyvinvointialueiden neuvotteluasemaa oltaisiin lainsäädännöllä päinvastoin heikentämässä: niiden oman tuotannon kustannustiedot suunnitellaan julkaistavaksi myös yritysten saataville. Hyvinvointialueet tarvitsevat näitä kustannustietoja oman toimintansa johtamiseen ja ohjaavat viranomaiset alueiden toiminnan seuraamiseen. Tietojen hyödyntäminen näihin tarkoituksiin kuitenkin on aivan eri asia kuin niiden julkaiseminen palveluntarjoajille.

Jos tarjoajat saavat tietää ostajan oman tuotannon kustannukset, ne saavat käsityksen ostajan vaihtoehdosta ja voivat ottaa sen huomioon hinnoittelussaan. Tämä heikentää hyvinvointialueiden neuvotteluvoimaa ja mahdollisuuksia saada palveluja edullisesti kilpailuttamalla. Sote-palveluiden hankkiminen keskittyneiltä markkinoilta on muutenkin haastavaa ja edellyttää parhaiden käytäntöjen selvittämistä ja hyödyntämistä.

Hankintojen kehittämisessä on arvioitava sekä hankintakäytäntöjen että lainsäädännön vaikutuksia ostajan asemaan. Kun kilpailua on vähän, julkinen sektori voi joutua maksamaan palveluista enemmän, ja hyvän laadun varmistaminen vaikeutuu.

Kilpailun hyödyntämistä julkisissa hankinnoissa on kehitettävä tiedolla

Kilpailun tehokas hyödyntäminen hankinnoissa auttaa saamaan veromaksajien rahoille vastinetta ja antaa samalla uusille tuottaville yrityksille mahdollisuuden päästä markkinoille ja kasvaa.

Tarvitsemme nykyistä kattavampaa tietoa siitä, missä kilpailua puuttuu, mistä se johtuu ja millaisilla hankintakäytännöillä kilpailua voidaan lisätä. Tulossa oleva hankintatietovaranto on tärkeä askel kohti tiedolla johtamista. Tieto ei kuitenkaan yksin riitä, vaan sitä pitää analysoida ja käyttää hankintakäytäntöjen parantamiseen.

KKV:lle voitaisiin antaa pysyvä tehtävä selvittää, mistä kilpailua puuttuu ja miksi, sekä tunnistaa parhaat hankintakäytännöt kilpailun hyödyntämiseksi. Kilpailun hyödyntäminen veronmaksajien eduksi ja tuottavuuden tukemiseksi pitää nostaa kansallisen hankintastrategian ytimeen ja varmistaa, että tavoite näkyy myös sen käytännön toimeenpanossa.

Kuluttajien luottamus on kasvun edellytys

Mitä tapahtuu, kun kuluttaja ei enää luota tarjouksiin ja yritysten lupauksiin: vertailee vähemmän ja kokeilee harvemmin uutta. Luottamuksen kadotessa uusien yritysten on vaikeampi saada tuotteitaan kuluttajien kokeiltavaksi, vaikka ne tarjoaisivat edullisemman hinnan tai parempaa laatua. Samalla vakiintuneiden yritysten paine parantaa tuotteitaan vähenee.

Kuluttajapolitiikka onkin myös kasvupolitiikkaa. Kuluttajien valinnat ohjaavat yritysten menestystä, ja nämä valinnat edellyttävät luottamusta.

Kuluttajansuojasääntöjen tehokas toimeenpano on myös reilun kilpailun edellytys. Jos sääntöjä rikkova yritys hyötyy menettelystään, lakia noudattava yritys joutuu epäedullisempaan asemaan.

Kaupankäynti on siirtynyt vauhdilla digitaalisiin ympäristöihin, joissa valintatilanteet ovat yhä vaikeampia ja riskit suurempia. Kuluttajien luottamuksen suojaaminen on vaarassa. Valtiontalouden säästöjen seurauksena kuluttaja-asiamiehen resurssit ovat samaan aikaan yhä niukemmat, jolloin on mahdollista puuttua yhä harvempiin ilmiöihin. Riittävä resursointi auttaisi turvaamaan reilut pelisäännöt yrityksille ja kuluttajien luottamuksen markkinoiden toimivuuteen.

Myös KKV:n kuluttajaneuvonta on pahasti ruuhkautunut, vaikka neuvonta voisi ratkaista ongelmat kustannustehokkaasti varhaisessa vaiheessa. Yhden asian käsittely maksaa kuluttajaneuvonnassa noin 70 euroa.  Jos asia etenee kuluttajariitalautakuntaan tai tuomioistuimeen, käsittely maksaa arviolta 5–10 kertaa enemmän. Kuluttajaneuvonnan riittävä resursointi hyödyttää kuluttajia ja säästää yhteiskunnan kustannuksia, kun ongelmat ratkeavat ennen kuin ne etenevät kalliimpiin menettelyihin.

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan painoarvoa vahvistettava tuottavuuskehityksen tukemiseksi

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan painoarvo Suomessa ei vastaa niiden merkitystä talouskasvulle. Talouspoliittisessa päätöksenteossa vakiintuneiden yritysten näkökulma kuuluu usein vahvasti, kun taas uusien yritysten, kuluttajien ja julkisten ostajien etu voi jäädä vähemmälle huomiolle.

Tämä vinouma on suomalaisen kasvupolitiikan akilleen kantapää. Se on nähdäkseni merkittävä osatekijä siinä, miksi tuottavuuskasvumme on jäänyt vaimeaksi.

Hyvin toimivat markkinat ovat myös elinkeinoelämän etu varsinkin pitkällä aikavälillä. Ne kannustavat uudistumaan, vahvistavat tuottavuutta ja parantavat Suomen kilpailukykyä.

Talouskasvu syntyy olosuhteissa, joissa yrityksillä on mahdollisuus uudistua, kuluttajilla on todellista valinnanvaraa ja julkiset varat käytetään vaikuttavasti ja viisaasti. KKV:ssä jatkamme työtä sen eteen, että Suomen markkinat uudistuvat ja kasvun edellytykset vahvistuvat.

Kirjoitus pohjautuu pääjohtaja Kirsi Leivon puheenvuoroon KKV-päivässä 18.11.2026.

Kirjoittaja


Kirsi Leivo

Kirjoittaja on Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja.