Välähtääkö sinunkin ruudullasi jatkuvasti uusia viestejä? Joskus pingikseen hurahtanut kollega kyselee chatissa pelikaveria. Joskus taas ruudulle ilmestyy lyhyt kysymys, johon vastaaminen osoittautuu huomattavan työlääksi. Tämä on kertomus jälkimmäisestä.
Taannoin sain vastattavakseni kysymyksen: mikä rooli kilpailun toimivuudella on ollut Suomen heikossa tuottavuuskehityksessä? Kilpailun taloustieteeseen erikoistuneena ekonomistina ja kilpailuviranomaiselle jo tovin työskennelleenä minun olisi varmaan pitänyt osata vastata saman tien. En osannut.
Työssämme tarkastelemme yleensä yksittäisten markkinoiden kilpailua, joten omatkin havaintoni koskivat lähinnä tiettyjä toimialoja. Aikaisempien havaintojen perusteella oli vaikea vastata koko kansantaloutta koskevaan kysymykseen, sillä kilpailutilanne ja tuottavuuteen vaikuttavat tekijät vaihtelevat toimialoittain.
Kysymys oli selvittämisen arvoinen. Tuottavuuden kasvu tarkoittaa, että samalla työpanoksella saadaan aikaan enemmän. Pitkällä aikavälillä se on keskeinen elintason nousun lähde. Suomen heikko tuottavuuskehitys antaa aihetta kysyä, toimivatko markkinamme tavalla, joka tukee tuottavuuskasvua? Lisäksi tutkimuskirjallisuus osoittaa, että kilpailulla voi olla merkittävä vaikutus tuottavuuden kehitykseen.
Kollegoideni kanssa ryhdyimme selvittämään kilpailun toimivuutta Suomessa ja sen yhteyttä tuottavuuskehitykseen. Kysymyksestä syntyi tutkimusraportti.
Miten kilpailun toimivuutta mitataan?
Kilpailun ja markkinoiden toimivuutta ei voi arvioida yhdellä mittarilla. Keskittyneisyys kuvaa markkinarakennetta, kannattavuus ja voittomarginaalit yritysten taloudellista asemaa ja markkinavoimaa, ja markkinadynamiikka yritysten alalle tuloa, poistumista ja markkinaosuuksien vaihtuvuutta.
Tuottavuus ja investoinnit puolestaan kuvaavat kilpailun pidemmän aikavälin vaikutuksia: sitä, miten kilpailu kannustaa yrityksiä tehostamaan toimintaansa ja kehittämään uusia tuotteita ja palveluita.
Kattavan kuvan muodostamiseksi tarkastelimme raportissa kaikkia näitä mittareita.
Suomessa keskittyneet markkinat, mutta ei yleistä voittojen kasvua
Aloitimme vertaamalla Suomen kehitystä muihin maihin aiemman tutkimuksen ja julkisten tilastojen avulla. Ensimmäinen havainto oli selvä: suomalaiset markkinat ovat kansainvälisesti vertaillen hyvin keskittyneet. Aiemmissa selvityksissä toimialojen havaittiin myös keskittyneen Suomessa muita Euroopan maita nopeammin 2000-luvun alussa.
Keskittyneisyys ei kuitenkaan yksin kerro kilpailun toimivuudesta. Suurten yritysten markkinaosuudet voivat kasvaa siksi, että kilpailu heikkenee, mutta myös siksi, että tehokkaat yritykset menestyvät kilpailussa.
Jälkimmäisellä mekanismilla on selitetty Yhdysvaltojen viimeaikaista kehitystä. Niin sanotun supertähtiyritysilmiön mukaan tuottavat yritykset kasvavat kilpailijoitaan nopeammin. Tällöin markkinat voivat keskittyä ja yritysten voitot kasvavat samalla, kun tuottavuus paranee.
Suomen kehitys ei sopinut tähän kertomukseen. Ensinnäkin tuottavuus on kehittynyt Suomessa suhteessa muuhun Eurooppaan ja erityisesti Yhdysvaltoihin verrattuna heikosti.
Lisäksi vaikka markkinat olivat keskittyneet Suomessa 2000-luvun alkupuolella, yritysten kannattavuus ei ollut yleisesti vahvistunut. Kansantalouden tilinpidosta johdettu voittoaste laski finanssikriisin yhteydessä, eikä se tarkastelluissa tiedoissa palautunut kriisiä edeltäneelle tasolle. Myös aiemmat yritystason tutkimukset antoivat Suomen kannattavuuskehityksestä monia verrokkimaita heikomman kuvan.
Alalle tulo tuki tuottavuutta, markkinaosuuksien muutokset heikensivät sitä
Seuraavaksi tarkastelimme Tilastokeskuksen yritysaineistoilla vuosia 2014–2024. Toimialojen keskittyneisyys ja yritysten kannattavuus olivat tällä ajanjaksolla keskimäärin varsin vakaita. Työn tuottavuus kasvoi vain vähän. Kokonaistuottavuus, joka huomioi työvoiman lisäksi myös muut tuotantopanokset, puolestaan laski.
Keskiarvot eivät silti kertoneet koko tarinaa. Toimialan tuottavuus voi parantua, jos yritykset tehostavat toimintaansa tai jos tuottavat yritykset kasvavat muita nopeammin. Myös uusien yritysten tulo ja vanhojen poistuminen muuttavat toimialan keskiarvoa. Selvitimme, mikä osuus näillä eri tekijöillä oli tuottavuuden ja voittomarginaalien kehityksessä Suomessa.
Erityisen kiinnostava havainto koski markkinaosuuksien jakautumista yritysten välillä.
Hajotelman perusteella markkinaosuuksien uudelleenkohdentuminen nosti keskimäärin voittomarginaaleja, mutta heikensi kokonaistuottavuutta. Yritysten kasvu suhteessa kilpailijoihinsa ei siis keskimäärin tukenut tuottavuuskehitystä. Tämäkin tulos poikkesi supertähtiyrityksiä koskevasta kertomuksesta, jossa tuottavimpien yritysten kasvu parantaa koko toimialan tuottavuutta. Alalle tulon merkitys oli puolestaan päinvastainen: uudet yritykset tukivat kokonaistuottavuutta ja alensivat voittomarginaaleja.
Tuottavuuden ja kannattavuuden kehitys sekä niiden taustalla vaikuttavat tekijät vaihtelevat toimialoittain
Toimialakohtaiset tulokset havainnollistavat, että kannattavuuden ja tuottavuuden kehitykseen vaikuttavat eri aloilla erilaiset tekijät.
Tutkimuksessa havaittiin, että paperiteollisuudessa ja metallien jalostuksessa yritysten kannattavuus ja tuottavuus on heikentynyt. Myös esimerkiksi elektroniikan valmistuksessa havaitaan merkittävä lasku työn tuottavuudessa, joka heijastelee Nokian matkapuhelinliiketoiminnan alasajoa. Näiden alojen kehitystä tarkasteltaessa huomio kääntyy erityisesti vientimarkkinoihin. Suomalaiset yritykset kohtaavat kilpailua ulkomaisilta tuottajilta, ja niiden kehitykseen vaikuttaa keskeisesti kansainvälinen kysyntä.
Aiemmissa Suomen heikkoa tuottavuuskehitystä käsitelleissä tutkimuksissa on korostettu nimenomaisesti vientiyritysten kohtaamia sokkeja ja niitä seurannutta vientirakenteen muutosta. Vientialojen heikko kehitys ei itsessään kerro kotimarkkinoiden kilpailun toimimattomuudesta. Kotimarkkinoiden kilpailu vaikuttaa kuitenkin myös vientiyritysten kilpailukykyyn, sillä se vaikuttaa niiden kotimaasta hankkimien tuotteiden ja palvelujen hintoihin ja laatuun.
Muutamilla palvelualoilla, joilla kilpailu määrittyy kotimarkkinoilla, havaittiin yritysten kannattavuuden parantuneen merkittävästi. Erityisesti eläinlääkintäpalveluissa yritysten kannattavuus oli parantunut. Myös yksityisissä terveyspalveluissa havaittiin yritysten voittomarginaalien nousseen. Sekä terveyspalveluissa että eläinlääkintäpalveluissa on tapahtunut paljon yrityskauppoja, jotka ovat merkittävästi muuttaneet markkinarakennetta.
Mitä alkuperäiseen kysymykseen voi vastata?
Tarkastelu paljastaa monisyisen kuvan kilpailun tilasta Suomessa. Yhtäältä Suomessa on kansainvälisesti vertaillen hyvin keskittyneet markkinat. Toisaalta yritysten hinnoitteluvoima ei vaikuta 2000-luvulla laaja-alaisesti kasvaneen. Vientiyritysten kohtaamat kansainvälisen kysynnän ja kilpailutilanteen muutokset ovat tärkeä osa Suomen tuottavuuskehityksen taustaa. Toimialojen kehityksissä havaitaan paljon eroja.
Markkinoiden toimivuuden kannalta erityisen kiinnostava havainto liittyy markkinaosuuksien kehitykseen. Tarkastelun perusteella Suomen tuottavimmat yritykset eivät ole kasvattaneet markkinaosuuksiaan, vaan kehitys on ollut pikemminkin päinvastaista. Havainto ei ole uusi, sillä myös aiemmissa tutkimuksissa ja raporteissa on todettu resurssien kohdentuvan Suomessa heikosti yritysten välillä.
Samanaikaisesti markkinadynamiikka näyttää heikentyneen. Yritysten markkinoille tulo ja sieltä poistuminen ovat vähentyneet, ja suurimpien yritysten asema on monilla toimialoilla muuttunut aiempaa pysyvämmäksi. Aiemmissa selvityksissä on lisäksi havaittu, että yritysten korkea kannattavuus on Suomessa varsin pysyvää.
Markkinadynamiikan heikentyminen ja resurssien heikko kohdentuminen viittaavat siihen, että kilpailu ei Suomessa toimi tavalla, joka tukisi tuottavuuskasvua parhaalla mahdollisella tavalla.
Miten kilpailun toimivuudella voidaan tukea tuottavuuden kasvua?
Edellä kuvatut havainnot markkinoiden keskittyneisyydestä, markkinadynamiikan heikentymisestä ja resurssien heikosta kohdentumisesta herättävät kysymyksen siitä, miten kilpailun toimivuutta voitaisiin Suomessa vahvistaa tuottavuuskasvun tukemiseksi.
Tutkimushankkeen aikana tuottavuuskehitys on kääntynyt parempaan suuntaan. Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen perusteella Suomen tuottavuuskehitys on ollut vuoden 2026 aikana lähes koko Euroopan vahvinta. Myönteisestä käänteestä huolimatta tuottavuuskasvun edellytyksiin on edelleen syytä kiinnittää huomiota.
Tutkimusraporttimme sekä KKV:n aiemmat ja meneillään olevat selvitykset tarjoavat lähtökohtia sen arvioimiseksi, millaisin toimin kilpailun toimivuutta ja sitä kautta tuottavuuskasvua voitaisiin Suomessa edistää.
Suomen markkinoiden korkea keskittyneisyys korostaa tehokkaan kilpailuvalvonnan tarvetta. Jäljellä olevaa kilpailua on suojattava haitallisilta yrityskaupoilta, kartelleilta ja määräävän markkina-aseman väärinkäytöltä. Kilpailuvalvontaa tulisi vahvistaa antamalla KKV:lle mahdollisuus ottaa poikkeustilanteissa tutkittavaksi myös liikevaihtorajat alittavia yrityskauppoja sekä toimivalta määrätä kilpailurikkomusten seuraamusmaksut ensi asteena.
Mitkä tekijät sitten vaikeuttavat uusien yritysten pääsyä markkinoille, ja ovatko nämä esteet perusteltuja? Parhaillaan virastossamme on meneillään selvitys elinkeinovapauden rajoituksista. Suomessa säädetään vuosittain useita kymmeniä lakeja, joissa rajoitetaan yritysten liiketoimintaa ja vaikeutetaan uuden liiketoiminnan perustamista ja laajentamista. Olisiko elinkeinovapauden rajoituksia jatkossa syytä arvioida nykyistä yksityiskohtaisemmin?
Alalle tulon edellytyksiä voivat sääntelyn lisäksi heikentää yksityiset kilpailunrajoitukset. Vakiintuneilla toimijoilla voi olla kannustin vaikeuttaa uusien tehokkaiden yritysten pääsyä markkinoille. Tehokas kilpailuvalvonta on siksi myös yksi keino turvata uusien yritysten markkinoille tulon edellytyksiä.
Resurssien kohdentumiseen yritysten ja toimialojen välillä voidaan vaikuttaa myös politiikkatoimin. Yksi tällainen väline ovat yritystuet. Parhaillaan tutkimme, miten teollisuuspolitiikka vaikuttaa markkinoiden toimintaan ja miten yritystuet kohdentuvat Suomessa. Voitaisiinko tukijärjestelmää kehittää niin, että se edistäisi nykyistä paremmin elinkeinorakenteen uudistumista ja tuottavien yritysten kasvua?
Tutkimus jatkuu
Ruudulleni välähtänyt kysymys kilpailun vaikutuksista Suomen tuottavuuskasvuun johti tutkimusraporttiin ja joukkoon uusia kysymyksiä. Selvitettävää riittää, mutta välillä on hyvä antaa ajatusten hautua. Seuraavaan pingiskutsuun taidan vastata myöntävästi.