Rahapelien lisenssijärjestelmä on rakennettu niin, että siinä painottuu järjestelmän houkuttelevuus rahapeliyhtiöille. Rahapelihaittojen ehkäisy on jäänyt liian vähälle huomiolle. Lakimuutosten valmistelu on käynnistettävä nopeasti.
Suomalainen rahapelijärjestelmä muuttuu vuonna 2027, kun nettikasinot ja vedonlyönti vapautuvat kilpailulle. Suomen markkinoille odotetaan kymmeniä rahapeliyhtiöitä. Toimilupahakemuksia oli 5.10. mennessä kertynyt peräti 77 kappaletta.
Ilman pelaajansuojan vahvistamista uudistus todennäköisesti lisää merkittävästi rahapelihaittoja. Monelle pelaajalle ja hänen läheisilleen se voi tarkoittaa velkaantumista, toimeentulovaikeuksia ja hyvinvoinnin heikkenemistä. Yhteiskunnalle haittojen lisääntyminen merkitsee kasvavaa palvelujen tarvetta ja kustannuksia.
KKV:n rooliin kuuluu tarjota tietoa siitä, millaisilla pelisäännöillä markkinat kannattaa avata kilpailulle niin, että kilpailu toimii ja kuluttajien asema turvataan.
Rahapelimarkkinoilla tarvitaan erityisen vahvat pelisäännöt pelaajien suojaamiseksi. Tämä johtuu siitä, että rahapeleihin liittyy tunnetusti riippuvuusriski.
Lisenssijärjestelmään siirtyminen olisi sinällään hyvä ratkaisu siihen ongelmaan, että monopolia on vaikea ylläpitää nettimaailmassa. Keskeinen perustelu järjestelmän muutokselle onkin ollut se, että järjestelmän ulkopuolella pelaavat saadaan suomalaisen sääntelyn piiriin, jotta myös heitä voidaan suojata rahapelihaitoilta.
Mutta ei lisenssijärjestelmä itsessään suojaa pelaajia, vaan pelaajia suojaavat ne säännöt, jotka järjestelmälle asetetaan, oli kyse sitten monopoli- tai lisenssijärjestelmästä. Yksityisten yritysten tehtävä on toimia sääntöjen puitteissa. Vastuu hyvistä säännöistä kuuluu lainsäätäjälle.
Pelaajansuoja edellyttää vahvaa sääntelyä
Rahapelejä tarjoavien yritysten määrän kasvaessa markkinointi lisääntyy voimakkaasti. Rahapelimainonta tulee näkymään ja kuulumaan ihmisten arjessa aivan uudessa mittakaavassa.
Kilpailulle avatussa järjestelmässä rahapeliyhtiöt kilpailevat asiakkaista kuten muillakin markkinoilla. Pelaajansuojaa ei voikaan rakentaa sen varaan, että yritykset vapaaehtoisesti rajoittaisivat omaa liiketoimintaansa pidemmälle kuin laki nimenomaisesti edellyttää.
Pelaajia suojaavan sääntelyn merkitys siis kasvaa siirryttäessä lisenssijärjestelmään, ei vähene.
Uudistuksella ollaan nyt kuitenkin keskeisiltä osin heikentämässä pelaajien suojaamista. Suomi on sallimassa ensi heinäkuusta lähtien myös verkossa pelattavien kasino- ja raha-automaattipelien markkinoinnin. Näiden pelien markkinointi on nykyisin tiukasti rajoitettua, koska niihin liittyy merkittävä pelihaittojen riski.
Peliyhtiölle tulee myös mahdolliseksi tietyin ehdoin bonuspelirahan tarjoaminen asiakkailleen. Bonukset muodostavat kannusteen pelaamiseen ja voivat samalla houkutella avaamaan pelitilejä useisiin yhtiöihin. Bonuspelirahaa ja muita pelaamiseen houkuttelevia kannustimia tulisi rajoittaa.
Uudesta järjestelmästä puuttuvat kaikkia peliyhtiöitä koskevat yhteiset kulutusrajat. Eli kun raja tulee vastaan yhdessä yhtiössä, pelaaja voi jatkaa pelaamista muissa yhtiöissä.
Veikkauksen nykyiset kulutusrajat koskevat sen palveluissa tapahtuvaa pelaamista.
Kun luvallisia toimijoita tulee kymmeniä, yhtiökohtaiset rajat eivät enää riitä. Uuteen järjestelmään tarvitaan järjestelmätasoiset kulutusrajat, jotka koskevat kaikkia peliyhtiöitä.
Rahapelien markkinointi tulisi kieltää sosiaalisessa mediassa
Rahapelien markkinointia on tarkasteltava koko järjestelmän tasolla. Yksittäisen yhtiön markkinointi voi olla maltillista lain edellyttämällä tavalla, mutta kun markkinoilla toimii kymmeniä yhtiöitä, niiden yhteenlaskettu markkinointi voi olla kaikkea muuta kuin maltillista.
Erityisen ongelmallista tämä on sosiaalisessa mediassa. Laki sallii tietyin ehdoin markkinoinnin peliyhtiöiden omilla sometileillä.
Alustojen suosittelun kautta julkaisut voivat tavoittaa myös ihmisiä, joille markkinointi voi olla erityisen haitallista, esimerkiksi nuoria aikuisia ja niitä, jotka pyrkivät vähentämään tai lopettamaan pelaamistaan.
Syyksi pelaajansuojan heikentämiselle esitetään, että jos Suomen järjestelmä ei ole tarpeeksi houkutteleva, markkinoille ei tule tarpeeksi peliyhtiöitä ja pelaaminen valuu edelleen järjestelmän ulkopuolelle.
Toimilupahakijoiden määrä on varsin korkea, joten kiinnostusta Suomen markkinoita kohtaan on paljon. Pelaajien asianmukaista suojaamista ei pidäkään torjua pelkällä oletuksella, että tiukempi sääntely ajaisi pelaamisen lisenssijärjestelmän ulkopuolelle.
Kanavointia voidaan vahvistaa myös vaikeuttamalla pelaamista järjestelmän ulkopuolisilla sivustoilla maksu- ja verkkoliikenne-estoin. Vaikka tällaisia estoja voidaan kiertää, ne lisäävät kitkaa ja vaikeuttavat siirtymistä luvattomaan tarjontaan.
Rahapelihaittojen vähentäminen on vaikeaa jälkikäteen
Hyvin rakennettu lisenssijärjestelmä tekisi kaksi asiaa yhtä aikaa: se tekisi järjestelmän sisällä pelaamisesta turvallisempaa ja vaikeuttaisi pelaamista järjestelmän ulkopuolella.
Emme voi rakentaa rahapelipolitiikkaa ajatukselle, että annetaan järjestelmän ensin käynnistyä ja katsotaan, mitä tapahtuu.
Järjestelmää pitää tietysti arvioida myös jälkikäteen. Rahapelihaittojen kohdalla myöhempi korjaaminen ei riitä. Lakia voidaan myöhemminkin muuttaa, mutta syntyneitä haittoja ei voida samalla tavalla peruuttaa. Kun ihminen on velkaantunut tai ongelmat ovat alkaneet vaikuttaa perheeseen, opiskeluun, työhön tai hyvinvointiin, tilanne ei palaudu ennalleen sillä, että lakia myöhemmin muutetaan.
Esimerkiksi nuorena alkaneen rahapeliongelman ja velkaantumisen vaikutukset voivat ulottua pitkälle tulevaisuuteen.
Lakimuutosten valmistelu on käynnistettävä nopeasti
Lisenssijärjestelmä olisi voitu ja voidaan edelleen rakentaa tavalla, joka sekä tuo pelaamista sääntelyn piiriin että suojaa pelaajia nykyistä paremmin.
Olemme valmistelussa jo myöhässä, mutta suuntaa on edelleen mahdollista korjata. Se on tehtävä mahdollisimman nopeasti. Tarvittavien lakimuutosten valmistelu on käynnistettävä viipymättä.
KKV:lla ja THL:llä on tarjota lainsäätäjälle sääntelyn vahvistamiseksi konkreettisia ratkaisuja
- kaiken säännellyn pelitarjonnan kattavat talletus- ja tappiorajat
- alle 24-vuotiaille muita alemmat kulutusrajat
- rahapelaamisen ikärajan nostaminen 20 vuoteen
- verkko- ja maksuliikenne-estot lisenssijärjestelmän ulkopuolisille toimijoille
- bonuspelirahan ja muiden pelaamiseen houkuttelevien kannustimien rajoittaminen
- rahapelien markkinoinnin kieltäminen sosiaalisessa mediassa
- riittävät resurssit valvontaan, tutkimukseen ja haittojen ehkäisyyn.
Pelaajia voidaan ja pitää suojata paremmin lisenssijärjestelmässä. Nyt tarvitaan päätöksiä, joilla tämä toteutetaan.
Kirjoitus pohjautuu pääjohtaja Kirsi Leivon puheenvuoroon KKV:n ja THL:n seminaarissa 6.10.2026 Rahapelimarkkinat avautuvat: onko meillä edessä haittakriisi? Tilaisuudesta on tulossa tallenne.