KKV:n analyysin perusteella bensiinin hinta reagoi nopeammin kustannusten nousuihin kuin laskuihin. Viikon kuluttua bensiinin raaka-aineen hinnan noususta näkyy pumppuhinnassa noin kolme neljäsosaa, laskusta alle puolet.
Ilmiö, jossa vähittäishinnat reagoivat panoshintojen nousuihin nopeammin kuin laskuihin, tunnetaan nimellä ”raketit ja höyhenet”. Ilmiö tunnetaan erityisesti polttoainemarkkinoilla. Pumppuhintojen ajatellaan nousevan nopeasti, kun raakaöljy kallistuu, mutta laskevan hitaasti, kun öljy halpenee. Kansainvälisessä tutkimuksessa ilmiö on havaittu useissa maissa, mutta ei kaikissa. KKV:n polttoainemarkkinaprojektia varten kerätty tilastoaineisto tarjoaa tilaisuuden selvittää, esiintyykö myös Suomen polttoainemarkkinoilla raketteja ja höyheniä.
Miten ilmiötä tutkittiin?
Julkisuudessa raketit ja höyhenet -ilmiö liitetään usein jakeluasemien hinnoitteluun. Raakaöljymarkkinan ja jakeluasemien välissä on kuitenkin monta toimitusketjun porrasta, jotka kaikki vaikuttavat kuluttajan maksamaan hintaan. Raketit ja höyhenet voivat siten syntyä myös jalostamo- tai tukkuportaalla. Se, minkä vaiheen epäsymmetriaa analyysissä mitataan, riippuu siitä, mihin hintaan pumppuhintaa verrataan.
Valitsimme tässä blogissa pumppuhintojen vertailuhinnaksi raakaöljyn sijasta polttoaineiden fossiilisen osan maailmanmarkkinahinnan. Se on lähempänä sitä, mitä valmis polttoaine maksaa, koska se sisältää myös öljynjalostuksen kustannuksen ja marginaalin. Selvyyden vuoksi alla puhutaan raakaöljyn hinnan sijasta bensiinin ja dieselin raaka-aineen kustannuksesta. Analyysi mittaa siis epäsymmetriaa jalostuksen jälkeisissä vaiheissa eli tukku- ja vähittäiskaupassa.
Vähittäishintana käytimme ketjuasemien myyntimäärillä painotettua arvonlisäverotonta päivähintaa. Tarkastelujakso ulottui maaliskuusta 2021 lokakuuhun 2025. Aineisto ei siis sisällä Iranin sodan vaikutusta hintakehitykseen. Aineisto kattaa kuitenkin vuoden 2022 energiakriisin, jolloin hinnat olivat myös poikkeuksellisen korkealla. Tarkastelujaksolle sijoittuu myös muutama merkittävä muutos polttoaineiden verotuksessa ja jakeluvelvoitteessa. Nämä muutokset huomioitiin analyysissä erikseen.
Arvioimme epäsymmetriaa NARDL-mallilla, joka on alan tutkimuksessa laajasti käytetty ekonometrinen menetelmä. KKV on soveltanut samaa menetelmää tutkiessaan panoshintojen siirtymistä elintarvikeketjussa. Menetelmän käyttäminen edellyttää monia oletuksia ja valintoja, joiden selostaminen tässä blogissa ei ole tarkoituksenmukaista. Mallin tulokset ovat kuitenkin intuitiivisia: ne kertovat kuinka monta päivää tai viikkoa kustannusmuutoksen välittymisessä pumppuhintoihin kestää riippuen siitä, nousiko vai laskiko kustannus, ja kuinka suuri osa muutoksesta lopulta siirtyy hintoihin.
Nousut näkyvät pumpulla nopeammin, laskut viiveellä
Analyysin tulokset on tiivistetty taulukossa 1. Bensiinin raaka-aineen hinnannousut siirtyvät pumppuhintoihin laskuja nopeammin. Viikon kuluttua noin 73 prosenttia raaka-aineen hinnan noususta näkyy pumppuhinnassa, mutta laskusta vain 42 prosenttia. Ero tasoittuu nopeasti: kuukaudessa luvut ovat noin 93 ja 84 prosenttia, ja kahdessa kuukaudessa lähes koko muutos on siirtynyt kumpaankin suuntaan.
Taulukko 1: Raaka-ainekustannuksen läpimeno (%) verottomaan pumppuhintaan eri aikahorisonteilla.
Bensiinin tulos on tilastollisesti merkitsevä ja säilyy, kun mallin rakennetta muutetaan. Dieselin luvut ovat lähes samat, mutta ne ovat epätarkempia, eikä ero nousujen ja laskujen välillä ole kaikissa malleissa tilastollisesti merkitsevä. Ensimmäisten päivien tulokset ovat epätarkkoja, ja siksi tarkastelemme läpimenoa viikon ja sitä pidemmillä aikaväleillä.
Bensiinin tuloksia on havainnollistettu myös kuvassa 1, jossa katkoviiva kuvaa raaka-aineen hinnan laskujen ja yhtenäinen viiva hinnan nousujen välittymistä. Viivojen ympärille on piirretty 95 prosentin luottamusvälit. Myös tästä kuvasta nähdään, että sekä positiiviset että negatiiviset kustannusshokit välittyvät lopulta täysimääräisesti vähittäishintoihin. Sentin hinnanmuutos raaka-ainekustannuksessa johtaa siis sentin muutokseen verottomassa pumppuhinnassa. Koska arvonlisävero lasketaan tämän päälle, pumpulla vaikutus on noin 1,26 senttiä. Kuluttajat kärsivät, koska hinnannousut välittyvät hintoihin laskuja nopeammin. Tappion kokonaissuuruus riippuu siitä, kuinka paljon raaka-aineen hinta vaihtelee. Kun öljyn hinnassa on paljon vaihtelua, kuten vuonna 2026, kuluttajien haitta on suurempi.
Kuva 1: Raaka-ainekustannuksen nousun ja laskun välittyminen (%) bensiinin verottomaan pumppuhintaan (95 %:n luottamusvälit).
Kertooko epäsymmetria heikosta kilpailusta?
Raketit ja höyhenet -ilmiö vaikuttaa epäreilulta, koska jakelijat (ja toimitusketjun muut osat) pitävät osan öljyn hinnan laskun tuomasta säästöstä itsellään. Jakelijoiden kyky pitää hintoja korkeammalla tasolla herättää usein epäilyksen markkinoiden kilpailun toimivuudesta. Hyvin toimivilla markkinoillahan kilpailun tulisi pitää hinnat alhaalla. Mutta miksi hinnat ovat korkeammat silloin, kun öljyn hinta laskee – mikseivät jakelijat pitäisi hintoja koko ajan korkeammalla tasolla?
Yhtenä selityksenä ilmiölle on pidetty jakelijoiden välistä hiljaista kolluusiota. Hiljaisessa kolluusiossa yritykset oppivat yhteensovittamaan hinnoittelunsa tavalla, joka muistuttaa kartellin hinnoittelua. Pelkkä toisten hinnoitteluun sopeutuminen ei ole lähtökohtaisesti kilpailulain kieltämää, kun yritykset eivät sovi hinnoista tai ole muuten yhteydessä toisiinsa, vaan kukin reagoi itsenäisesti kilpailijoiden havaittuun käytökseen. Raja voi kuitenkin ylittyä esimerkiksi silloin, kun yritykset viestivät julkisesti tulevista hinnoistaan tavalla, joka helpottaa hintojen yhteensovittamista. Ruotsissa ja Norjassa kilpailuviranomaiset ovat puuttuneet polttoaineyhtiöiden käytäntöön julkaista suositus- tai listahintoja verkkosivuillaan, ja yhtiöt ovat sitoutuneet lopettamaan julkaisemisen. Tanskassa tulevien hintojen julkaiseminen kiellettiin lainsäädännöllä joulukuussa 2025.
Kolluusion ja ilmiön yhteyttä on perusteltu ajatuksella, jonka mukaan raakaöljyn hinnan laskiessa vanha polttoaineen vähittäishinta toimii luonnollisena pisteenä, johon hintakoordinaatio on mahdollista perustaa. Teorian heikkoutena on pidetty sitä, ettei se varsinaisesti selitä, miten koordinaatio toteutuisi käytännössä.
Empiirinen tutkimus viittaa siihen, että ilmiö on voimakkaampi markkinoilla, joilla yrityksillä on enemmän markkinavoimaa ja joilla kolluusion voidaan ajatella olevan todennäköisempää. Markkinavoima voi kuitenkin voimistaa ilmiötä ilman, että kyse on hiljaisesta kolluusiosta. Ilmiö on myös yleinen muilla, vähemmän keskittyneillä toimialoilla. Kolluusio on siis mahdollinen selitys ilmiölle, mutta ilmiön havaitsemista ei voi pitää yksinään osoituksena kolluusiosta.
Kilpailluillakin markkinoilla voi syntyä höyheniä
Raketit ja höyhenet -ilmiö saattaa selittyä myös kokonaan kolluusioon liittymättömillä syillä. Useiden teoreettisten tutkimusten mukaan selitys voi löytyä kuluttajien hintavertailusta. Mallien lähtökohtana on, että kuluttaja ei havaitse hintoja täydellisesti, vaan muodostaa käsityksensä hintatasosta näkemiensä hintojen perusteella. Kun öljyn hinta laskee, jakelijalla ei ole kiirettä laskea hintojaan, jos kuluttajat eivät ole tietoisia edullisemmista hinnoista toisella asemalla. Sen sijaan öljyn hinnan noustessa jakelijan on yksinkertaisesti pakko nostaa hintojaan välttääkseen myymistä tappiolla.
Kirjallisuudessa on esitetty kaksi syytä sille, miksi hintojen vertailu vähenee juuri silloin, kun hinnat laskevat. Ensimmäinen perustuu siihen, että asemien väliset hintaerot riippuvat kustannustasosta. Pumppuhinnalla on ikään kuin lattia ja katto. Lattian muodostaa hankintahinta, koska yksikään asema ei voi pitkään myydä tappiolla. Katon muodostaa se, kuinka paljon kuluttajat ovat enimmillään valmiita maksamaan polttoaineesta. Kun hankintahinta on matala, jakelijoilla on enemmän liikkumavaraa hinnoittelussaan: osa asemista voi hinnoitella kalliimmin ja tavoitella hyviä katteita asiakkailta, jotka eivät vertaile hintoja, ja osa taas houkutella vertailijoita edullisilla hinnoilla. Hintaerot ovat silloin suurempia ja vertailu kannattavampaa.
Kun hankintahinta nousee, lattia nousee, ja jakelijoiden on nostettava hintojaan. Kun hankintahinta on korkea, eli lähellä kattoa, jakelijoilla on vähemmän liikkumavaraa hinnoittelussaan. Hinnat ovat lähempänä toisiaan ja vertailusta on vähemmän hyötyä kuluttajille. Kun kustannukset tässä tilanteessa kääntyvät laskuun, kuluttajat olettavat niiden olevan yhä korkealla eivätkä siksi odota löytävänsä merkittävästi edullisempaa hintaa. Kuluttajat vertailevat tällöin hintoja liian vähän, minkä vuoksi jakelijat voivat laskea hintoja hitaasti. Toisen selityksen mukaan kuluttajat vertaavat näkemäänsä hintaa siihen, mitä he ovat aiemmin maksaneet. Kun hinta on laskenut edellisestä tankkauksesta, pienikin lasku tuntuu hyvältä kaupalta, ja kuluttaja tankkaa ensimmäisellä asemalla, vaikka hinta olisi yhä korkea suhteessa kustannukseen.
Hintavertailuun perustuva selitys saa myös empiiristä tukea. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa mitattiin kuluttajien aktiivisuutta hintavertailusivuston käyttömäärillä. Tutkimuksen mukaan kuluttajat hakivat hintatietoa selvästi aktiivisemmin hintojen noustessa kuin niiden laskiessa.
Hintavertailuselitys ei edellytä, että markkinoilla olisi kilpailuongelma. Epäsymmetria voi syntyä myös markkinoilla, joilla yritykset kilpailevat keskenään ja hinnoittelevat itsenäisesti. Kuluttajille aiheutuva haitta on silti todellinen. Selityksestä seuraa myös käytännön neuvo: hintoja kannattaa vertailla myös silloin, kun ne ovat laskussa. Mitä useampi kuluttaja tekee niin, sitä nopeammin hinnat laskevat kaikille.
Rakettien ja höyhenien on myös esitetty johtuvan jakelijoiden varastointikäyttäytymisestä. Kun hankintahinta laskee, asemien säiliöissä on kalliimmalla ostettua polttoainetta, ja hintojen laskeminen voi tuntua tappiolla myymiseltä. Jakelijoiden haluttomuus laskea hintojaan voisi siis selittää höyhenvaiheen. Logiikka ei kuitenkaan kestä tarkempaa tarkastelua: hinnoittelun pitäisi perustua siihen, mitä myydyn polttoaineen korvaaminen maksaa, ei siihen, millä hinnalla se on aikanaan ostettu. Uponneisiin kustannuksiin takertuva jakelija menettäisi asiakkaansa kilpailijoille. Selitystä on täydennetty muun muassa likviditeettirajoitteilla ja varastojen loppumisen riskillä, mutta sen merkitys on todennäköisesti rajallinen.
Kilpailuongelma vai kuluttajien tiedon puute?
Edellä kuvatut selitykset raketit ja höyhenet -ilmiölle eivät sulje toisiaan pois. Epäsymmetriaa voi syntyä toimitusketjun eri vaiheissa, ja vähittäismarkkinallakin sillä voi olla useita samanaikaisia syitä. Analyysin tulokset eivät kerro, mikä selityksistä on Suomessa merkittävin. Koko maan keskihinnasta voidaan havaita, että hinnat reagoivat nousuihin ja laskuihin eri tahtiin, mutta ei sitä, miksi näin tapahtuu. Erottelu on kuitenkin olennaista, koska selitykset johtavat erilaisiin johtopäätöksiin. Jos epäsymmetria johtuu yritysten välisestä koordinaatiosta, kyse on kilpailuongelmasta tai markkinoiden toimimattomuudesta. Jos taas kyse on kuluttajien hintavertailusta, epäsymmetria voi syntyä myös kilpailluilla markkinoilla, ja sitä voidaan lieventää helpottamalla hintojen vertailua.
Monessa Euroopan maassa, kuten Saksassa, Itävallassa, Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa, jakeluasemien on ilmoitettava hintansa viranomaisille, jotka välittävät ne kuluttajien saataville joko omissa palveluissaan tai kaupallisten hintavertailusovellusten kautta. Suomessa vastaavaa velvoitetta ei ole. Hintojen julkaisemisen vaikutuksia on tutkittu laajasti. Saksassa reaaliaikaisten hintatietojen julkaisu vuodesta 2013 lähtien laski bensiinin hintaa 4–6 sentillä ja dieselin hintoja 2–4 sentillä. Hintojen avoimuus ei ole yksiselitteisesti hyvä asia, sillä se voi helpottaa jakeluasemien välistä hintojen yhteensovittamista. Chilessä hintojen julkistaminen verkossa nosti jakelijoiden katteita keskimäärin, vaikka alueilla, joilla kuluttajat vertailivat hintoja aktiivisesti, vaikutus oli päinvastainen. Saksaa koskeva tutkimus antaa kuitenkin osviittaa myös siitä, mitkä tekijät vaikuttavat hintojen julkaisemisen hintavaikutuksiin. Hintojen julkaiseminen laskee hintoja todennäköisimmin, kun kuluttajat ovat entuudestaan huonosti perillä hinnoista, yritykset jo valmiiksi seuraavat toistensa hintoja, paikallisilla markkinoilla on useita kilpailijoita ja hintatieto saadaan helposti kuluttajien käyttöön.
Selitysten erottamiseen tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, miten hinnat käyttäytyvät yksittäisillä asemilla. Esimerkiksi Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan epäsymmetria on pitkäkestoisempaa suurimmilla asemilla, jotka laskevat hintojaan muita hitaammin. KKV:n asematason aineisto mahdollistaa vastaavan tarkastelun myös Suomessa. Jatkotyössä tarkoituksenamme on selvittää päivitetyn aineiston avulla muun muassa, vaikuttiko Teboilin markkinoilta poistuminen hintatason lisäksi myös raketit ja höyhenet -ilmiön voimakkuuteen. Selvitys on osa KKV:n polttoainemarkkinaprojektia, joka jatkuu hallitusohjelman toimeenpanoon varatulla rahoituksella.