Sähkösopimus on harvoin hyvä heräteostos

Sähkösopimuksen solmiminen vaatii aiempaa enemmän tarkkuutta kuluttajilta.

Älysäästösopimus, hintakiinnitys, joustosähkö, varttisopimus, markkinasähkö, perussähkö… Ensimmäiset kuukaudet ilman perusmaksua? Kylkeen kotivakuutus -20 %? Kuukausi ilmaiseksi elokuvia ja sarjoja suoratoistopalvelussa? Mikä sopimusten sekamelska! Ei ihme, jos sähkösopimusta etsivältä kuluttajalta menee sormi suuhun.

Taakse jäänyttä on aika, kun piti lähinnä valita, tehdäkö sopimus määräaikaisena vai toistaiseksi voimassa olevana ja kiinteällä vaiko pörssisähköön sidotulla hinnalla. Monille riitti, että sopimuksen vain “otti”, työnsi töpselin seinään, ja – tadaa! – homma oli pois päiväjärjestyksestä.

Sähkökriisi muutti kuluttajien suhtautumista sähkösopimuksiin

Vuonna 2022 sähkönhinta kohosi historiallisesti ennätyskorkeisiin lukemiin. Puhuttiin globaalista energiakriisistä, jonka vaikutukset ulottuivat kaikkialle, myös suomalaiskuluttajien arkeen. Ennen kriisiä elettiin maltillisen ja vakaan sähkönhinnan sekä vähäisten hinnanvaihtelujen aikaa. Kuluttajat saattoivat solmia sähkösopimuksen pohtimatta suuremmin sopimuksen taloudellista merkitystä tai sopimukseen sisältyvää hintariskiä.

Sähkökriisi havahdutti kuluttajat tarkastelemaan sähkösopimuksiaan uusin silmin. Sähkönhinnan noustessa sähköaiheisten yhteydenottojen määrä KKV:n kuluttajaneuvontaan ja kuluttajavalvontaan kasvoi nopeasti. Alla oleva kuva havainnollistaa ilmiötä: hintapiikit toimivat kuin herätyskello, joka saa kuluttajat kiinnittämään enemmän huomiota omiin sähkösopimuksiinsa.

Pörssisopimuksissa hinnannousun vaikutus kuluttajan talouteen oli välitön. Myös ne, joiden määräaikainen sopimus päättyi sähkökriisin aikana, yllättyivät huomatessaan, että uudet sopimukset olivat huomattavasti kalliimpia kuin mihin he olivat tottuneet. Sähköaiheiset uutiset täyttivät otsikot, joten vaikka joku olisi onnekkaasti sattunut solmimaan edullisen määräaikaisen sopimuksen juuri ennen hinnannousua, ei sähkökeskustelulta voinut täysin välttyä.

Myös sähkösopimusten tarjonta alkoi muuttua nopeasti. Tuttujen sopimustyyppien rinnalle ilmestyivät erilaiset hybridisopimukset, joissa yhdistellään kiinteähintaisten ja pörssisähkösopimusten piirteitä. Kulutusvaikutuksellinen hybridisopimus on eräänlainen kompromissi, joka yhdistää kiinteän hinnan vakauden ja pörssisähkön joustavuuden. Kuluttaja voi ajoittamalla kulutustaan hyötyä hintavaihteluista ja pienentää laskuaan.

Kuluttajilta uudenlaiset hinnoittelumallit ja sähköyhtiöiden yhä pidemmälle erilaistetut sähkösopimustuotteet vaativat aiempaa enemmän perehtymistä. Esimerkiksi kulutusvaikutuksen laskentatavan sisäistääkseen täytyy olla lähes jonkin sortin matemaatikko!

Sähkösopimuksen vertailtavuutta ei helpota sekään, että sähkösopimustuotteiden terminologia on kirjavaa. Vaikkapa kulutusvaikutuksesta voidaan puhua profiilivaikutuksena, ohjausvaikutuksena, omavaikutuksena tai käyttövaikutuksena. Tämä vain yhtenä esimerkkinä sähkösopimuksiin liittyvästä termien kirjosta.

Kuluttaja on altavastaaja sähkömarkkinalla

Sähköyhtiön sopimuskumppanina kuluttaja on monella tavalla altavastaaja. Voidaan puhua tiedon asymmetriasta: sähköyhtiöllä on huomattavasti enemmän tietoa ja osaamista markkinoista sekä huomattavasti paremmat edellytykset varautua markkinamuutoksiin kuin yksittäisillä kuluttajilla. Sähkökriisin jälkeinen aika on vain korostanut tätä epätasapainoa: sähköyhtiöt kyllä tuntevat kauppaamansa tuotteet perin juurin, mutta kuluttajan on tehtävä valinta suuren sopimuskirjon hämmennyksessä.

Paras keino kuluttajalle parantaa asemaansa sähkömarkkinalla on kohentaa tietojaan ja taitojaan sopimuksentekijänä. Käytännössä jo nyt osa kuluttajista hyötyy markkinoiden muutoksesta: kun valinnanvaraa on, tietoa ja osaamista omaavat kuluttajat pystyvät kilpailuttamaan itselleen suotuisia sopimuksia. Mutta samalla on selvää, että kaikkien kuluttajien tiedot ja taidot eivät vain tahdo tähän riittää. Riskinä on, että he tulevat solmineeksi sopimuksia, jotka eivät sovellu juuri heille ja joista he maksavat liikaa.

Kuluttajien ja sähköyhtiöiden epätasapainoinen suhde korostaa entisestään sitä, että sähkösopimusta ei tule tehdä ilman vaihtoehtojen vertailua ja harkintaa. Kuluttajalle on aina annettava siihen mahdollisuus. Sopimuksen myyntitapa vaikuttaa tähän ratkaisevasti.

Sähkösopimuksen vaihdossa kuluttajan oma aktiivisuus kannattaa

Sähkösopimuksen aktiivinen vaihtaminen lähtee liikkeelle kuluttajan omasta halusta vaihtaa sopimusta tai palveluntarjoajaa. Tällöin kuluttaja on kiinnostunut selvittämään erilaisia vaihtoehtoja ja hänellä on myös mahdollisuus perehtyä vaihtoehtoihin omaan tahtiinsa. Tässä apuna voivat olla myös sopimusten vertailuun kehitetyt palvelut (esim. sähkönhinta.fi).

Siinä missä kuluttajan oma aktiivisuus voi hieman parantaa hänen asemaansa suhteessa sähköyhtiöön, passiivisessa tilanteessa kuluttajan asema heikkenee entisestään. Passiiviseen vaihtotilanteeseen kuluttaja joutuu yllättäen, kun vaikkapa kauppakeskuksen ständimyyjä pysäyttää kuluttajan kesken ostosreissun tai puhelinmyyjä soittelee ”mukavalla asialla”.

Passiivisessa tilanteessa kuluttajan ja myyjän välinen tiedollinen epätasapaino korostuu räikeästi. Tilanteessa on monia ongelmallisia piirteitä:

• Kuluttaja on useimmiten täysin valmistautumaton eikä hänellä esimerkiksi ole mielessään valmiina kysymyksiä, jotka olisi syytä selvittää kaupatussa sopimuksessa.
• Valmistautumattomana kuluttaja saattaa olla tavallista alttiimpi ankkuroimaan mielensä myyjän esittämiin houkutteleviin myyntiargumentteihin. Passiivisessa tilanteessa voi olla vaikea suhteuttaa sitä, mikä on olennaista, jolloin vaikkapa sopimuksen kylkiäiset voivat saada turhan suuren painoarvon tai tulee ottaneeksi sopimukseen hyvältä kuulostavan lisäpalvelun, jonka sisältöä ei kunnolla edes ymmärrä.
• Toisinaan myyntitapa voi olla itsepintaisen suostuttelevaa, jopa painostavaa tai aggressiiviseksi koettua, jolloin sopimuksen tekeminen saattaa tuntua melkeinpä ainoalta ulospääsyltä tukalasta tilanteesta.
• Kenties kaikkein huolestuttavinta tilanteessa on, että kuluttajan mahdollisuus vertailla vaihtoehtoja, perehtyä sopimusehtoihin ja harkita päätöstään kaventuu merkittävästi – tai jopa katoaa kokonaan.

Toki ständi- ja puhelinmyynti voivat joskus osua onnellisesti ”oikeaan hetkeen”, juuri kun sähkösopimuksen vaihtaminen on kuluttajalla ajankohtaisena asiana mielen päällä. Tällöin kyseessä ei olekaan enää edellä kuvatun kaltainen passiivinen tilanne. Parhaassa tapauksessa kuluttaja on jo ehtinyt perehtyä sähkömarkkinan sopimustarjontaan, ja yllättävä kontakti tarjoaa mahdollisuuden ottaa selvää myyjän tarjoamista sopimuksista ja verrata niitä muihin vaihtoehtoihin.

Sähkösopimus on liian monimutkainen sopimus ständimyyntiin

Edellä kuvattujen ongelmallisten piirteiden lisäksi kauppakeskuksissa ja muilla julkisilla paikoilla tapahtuva sähkösopimusten kauppaaminen on pulmallista myös siksi, ettei kuluttajan ja myyjän keskustelusta jää tallennetta.

Jos myyntitilanteessa annettu lupaus osoittautuu myöhemmin katteettomaksi, on vain sana sanaa vastaan. Ehkä kuluttaja ymmärsi asian väärin, ehkä myyjä lupasi liikoja. Viime kädessä vedotaan aina sopimusehtoihin, jotka sitovat kuluttajaa – olkoonkin, että myyntitapa itsessään antaa kuluttajalle heikonlaiset mahdollisuudet syventyä ehtoihin.

KKV:n tutkimuksessa tuli ilmi myös omituinen ilmiö: moni kuluttaja tulee vahingossa vaihtaneeksi sähkösopimuksensa ständillä. Myyjän sinnikkään ylipuhumisen seurauksena kuluttaja voi lopulta pyytää tarjouksen ja antaa tätä varten yhteystietonsa. Kuluttajalle suuri yllätys on, kun hän löytääkin sähköpostistaan sopimusvahvistuksen. Vielä suurempi yllätys on, jos kuluttaja tulee katsoneeksi ”tarjousta” vasta 14 vuorokauden peruuttamisajan kuluttua jo umpeen, ja tuolloin huomaa sopimuksensa vaihtuneen vastoin tahtoaan.

Puhelinmyynnissä näkyy haavoittuvien kuluttajien heikko asema

Puhelinmyyntitilanne on samalla tavalla yllättävä kuin ständimyyntikin, ja siinä esiintyvät samankaltaiset ongelmat kuin ständimyynnissäkin. Toki, kun kuluttajalla on tietoa ja osaamista, voi puhelinmyyjän tarjous olla yksi hyvä lisä erilaisten vaihtoehtojen vertailuun. Osaava kuluttaja tietää myös, ettei puhelinmyyjän tarjous vielä sido mihinkään, vaan ainoastaan silloin, jos kuluttaja hyväksyy hänelle puhelun jälkeen toimitetun tarjouksen. Tämä kirjallinen vahvistusmenettely puhelinmyynnissä tuli voimaan vuoden 2023 alussa.

KKV:n aiemman tutkimuksen mukaan kirjallisen vahvistusmenettelyn noudattamisessa on kuitenkin selviä puutteita. Samanlaisia kokemuksia on saatu myös Ruotsissa, jossa puhelinmyynnissä niin ikään edellytetään kirjallista vahvistusmenettelyä sitovan sopimuksen syntymiseksi. Lainsäädäntö ei edelleenkään suojaa kaikkia kuluttajia puhelinmyynnissä riittävästi ja siten kuin laki velvoittaa.

KKV:n tuore tutkimus osoittaa, että erityisen alttiita ongelmien kokemiselle ovat haavoittuvat kuluttajat, kuten iäkkäät ja muistisairaat. Puhelinmyynti on kuluttajasuojalain tarkoittamaa etämyyntiä, jossa kuluttajalla on 14 vuorokauden peruuttamisaika. Peruuttamissuoja näyttää kuitenkin usein valuvan hukkaan, kun kyseessä on iäkäs tai muistisairas kuluttaja. Lähes aina sähkösopimuksen vaihtumisen huomaa iäkkään läheinen laskuja läpikäydessään – ja useimmiten vasta peruuttamisajan mentyä ohi jo ajat sitten.

Miten siis valita paras mahdollinen sopimus?

Ani harva pärjää ilman sähköä, joten sähkösopimus on tehtävä. Itselleen parhaiten soveltuvan sopimuksen löytämiseksi joutuu näkemään – mutta myös kannattaa nähdä – vaivaa. KKV:n tutkimus osoittaa, että vaivannäöllä voi säästää jopa useita satoja euroja vuodessa. Mutta mistä lähteä liikkeelle?

Ihan ensimmäiseksi kannattaa tarkentaa, millaisessa kodissa asuu ja millaista oma sähkönkulutus on suuruudeltaan – ja kuinka paljon voi joustaa kulutuksessaan. Kerrostalokaksiossa asuminen kodin peruslaitteineen on aika lailla eri asia kuin vaikkapa sähkölämmitteinen omakotitalo sähkösaunalla ja kenties vielä sähköauton latausasemalla. Sopimuksen kulutusvaikutus voi kuulostaa hyvältä mahdollisuudelta säästää, mutta se edellyttää, että oikeasti voi ajoittaa ison osan kulutuksestaan halvoille tunneille.

Toiseksi on hyvä pohtia, kuinka innostunut on seuraamaan sähkönhintaa. Nykyään moni seuraa tarkkaan sähkönkulutustaan, ja osa on suoranaisia sähkönseurantaentusiasteja. He asentavat erilaisia älyteknisiä vempaimia ja käyttävät sovelluksia saadakseen kulutuksesta tarkkaa tietoa. Jos ei jaksa seurailla sähkönhintoja, kiinteähintainen sopimus voi olla sopivampi valinta.

On myös hyvä tuntea, kuinka hyvin sietää riskejä. Jos menettää herkästi yöunensa murehtimalla, määräaikainen kiinteähintainen sähkösopimus voi tuoda turvaa, koska se eliminoi riskin sähköhinnan vaihtelusta. Hyvään hintaan osuessa tällainen sopimus on riskinkaihtajalle ”kultaakin kalliimpi”.

Kuluttajien sopimusosaamisessa on petrattavaa

KKV:n tutkimus osoitti myös, että kuluttajien sopimusosaamisessa on parantamisen varaa. Sopimusehtoihin perehtyminen voi tuntua isolta urakalta, mutta vähintäänkin kaikkein keskeisimmät sopimusehdot kannattaa sisäistää. Esimerkiksi määräaikaisen ja toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen perusehdot on syytä kirkastaa itselleen. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisen mahdollisuus on kuluttajalle huojentavaa, mutta samanaikaisesti on hyvä tiedostaa myös sähköyhtiön oikeudet esimerkiksi hinnankorotuksiin ja sopimuksen irtisanomiseen.

Entä mitä tapahtuu, kun määräaikaisen sähkösopimuksen sopimusjakso päättyy? Osalle kuluttajista tulee yllätyksenä, että sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena samalla palveluntarjoajalla, ellei kuluttaja tee uutta sopimusta. Tällä menettelyllä vältetään kuluttajan joutuminen sopimuksettomaan tilaan ja turvataan keskeytymätön sähkönjakelu – onhan kyseessä välttämättömyyspalvelu.

Sähkökriisi herätti kuluttajat ymmärtämään myös määräaikaisen sopimuksen sitovuuden viimeistään siinä vaiheessa, kun he jäivät jumiin kalliisiin määräaikaisiin sopimuksiin. Määräaikaista sopimusta harkittaessa on hyvä tarkistaa, voiko sopimuksen irtisanoa, ja jos voi, niin millaisissa tilanteissa ja millaisin ehdoin. Esimerkiksi muutto toiseen asuntoon ei automaattisesti katkaise sopimusta, jos sopimusehtoihin on kirjattu näin.

Erittäin olennaista on ymmärtää sähkösopimuksensa hinnanmääräytymisperusteet. Ei kannata innostua kulutusvaikutuksesta tai hintakiinnityksestä ennen kuin pääpiirteissään ymmärtää, millä tavalla ne vaikuttavat oman sähkölaskun suuruuteen. Uudenlaiset hinnoittelumallit tuntuvatkin monista hankalilta, mikä näkyy KKV:n kuluttajaneuvontaan tulleissa kuluttajien yhteydenotoissa. Mikäli mallit eivät vain aukea, voi aina miettiä kiinteähintaista sopimusta. On kuitenkin hyvä, että jokainen sähköstään maksava kuluttaja tietää, mistä käytännössä maksaa.

Älä tee sähkösopimusta lennosta!

Sähkösopimus on keskeinen sopimus kotitaloudessa, se on ollut sitä aina. Sopimusehdot on ollut syytä käydä läpi tähänkin asti, mutta sähkökriisin jälkeisessä ”uudessa normaalissa” ehkä entistäkin suuremmalla syyllä. Sähkösopimusten valikoiman laajuus ja sopimustuotteiden erilaistuminen tarkoittaa, että sen oikean sopimuksen löytäminen on aiempaa työläämpää. Kuluttajalta se vaatii ennen kaikkea omaa aktiivisuutta ja aikaa. Itselleen soveltuvimman sopimukseen etsimiseen käytetty aika kuitenkin todennäköisesti maksaa itsensä takaisin, parhaassa tapauksessa monin kerroin.

Parhaiten sähkösopimuksen vaihtaminen onnistuu, kun ottaa ohjat omiin käsiinsä: ryhtyy aktiivisesti tutkailemaan vaihtoehtoja eikä tyydy ensimmäiseen eteen tyrkättyyn tarjoukseen – olipa se sitten miten houkutteleva tahansa kaiken maailman kylkiäisineen ja ”ilmaisine” kuukausineen ilman perusmaksuja. Impulssiostoksena sähkösopimus kannattaa yksinkertaisesti vain unohtaa.

***

KKV toteutti vuonna 2025 laajan sähkömarkkinaselvityksen, josta julkaistiin sähkön vähittäismarkkinaa tarkasteleva tutkimusraportti sekä katsaus. Katsaus kuvaa kuluttajien sähkösopimuksiin liittyviä ongelmia. Katsauksen tulokset perustuvat laadulliseen analyysiin, jossa oli mukana 1 000 KKV:n kuluttajaneuvontaan tullutta sähköön liittyvää kuluttajayhteydenottoa.