Tiivistelmä
Freedom Rahoitus Oy (jäljempänä Freedom Rahoitus) mainosti radiossa kuluttajille suunnattua luottojen vertailu- ja kilpailutuspalvelu Zmarta.fi-luotonvertailusivustoa seuraavasti: ”Kulutusluottojen lakimuutos laski koron kymmeneen prosenttiin. Toimi heti. Hae uusi edullinen laina, jolla maksat vanhan kalliin lainan pois. Zmarta.fi, vertaile lainoja ja sähköjä fiksusti.” Radiomainoksessa esitettiin väliaikaisesti aikavälillä 1.7.2020 – 31.12.2020 voimassa ollut korkokatto harhaanjohtavasti siten, että 10 % korkokatto olisi voimassa myös väliaikaisen korkokaton voimassa olon jälkeen. Lisäksi kuluttajia kehotettiin toimimaan heti harhaanjohtavan tiedon perusteella. Freedom Rahoitus antoi sitoumuksen lain noudattamisesta.
Sovelletut säännökset
Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §
Perustelut
Kuluttajansuojalain 7 luvun soveltuminen luotonvälittäjiin
Kuluttajansuojalan 7 luvussa säädetään kuluttajaluotoista. Luoton säännöksistä ei voi poiketa kuluttajien vahingoksi ja ne velvoittavat luotonantajien lisäksi tietyiltä osin myös luotonvälittäjiä. Luotonvälittäjän käsite määritellään kuluttajansuojalain 7 luvun 7 §:n 6 kohdassa. Pykälän mukaan luotonvälittäjä on muu elinkeinonharjoittaja kuin luotonantaja, joka esittelee tai tarjoaa kuluttajille luottosopimuksia taikka muutoin avustaa kuluttajia luottosopimuksen tekemisessä tai tekee luotonantajan puolesta luottosopimuksia kuluttajan kanssa. Lain esitöiden mukaan käsite on tarkoitettu laajaksi (HE 24/2010 vp, s. 30).
Kuluttaja-asiamies on katsonut luotonvälittäjän käsitteen sisältö ja sen laajuus huomioon ottaen, että luottojen vertailu- ja kilpailutuspalvelujen tarjoajat toimivat luotonvälittäjinä silloin, kun ne avustavat kuluttajia luottosopimusten tekemisessä pyytämällä tarjouksia luotonantajilta kuluttajien puolesta taikka silloin, kun ne esittelevät kilpailutuksen tuloksena saatuja luottotarjouksia kuluttajille. Näin ollen Freedom Rahoitus oli noudatettava toiminnassaan kuluttajien suojaksi säädettyjä kuluttajansuojalain 7 luvun säännöksiä siltä osin kuin ne velvoittavat luotonvälittäjiä.
Hyvä luotonantotapa
Aikavälillä 1.7.2020–31.12.2020 väliaikaisesti voimassa olleen kuluttajansuojalain 7 luvun 17 c §:n mukaan kuluttajan nostamalle luotolle ei saanut periä 10:tä prosenttia suurempaa korkoa, vaikka luoton korko olisi sovittu tätä suuremmaksi.
Aikavälillä 1.1.2021–30.9.2021 voimassa olevan kuluttajansuojalain 7 luvun 8 a §:n mukaan, jos kuluttajaluoton tai luotonvälityspalvelun mainonnassa viitataan 17 c §:n 1 momentissa tarkoitettuun korkokattoon ja mainostettavan luoton korko voi luottosopimuksen ehtojen mukaan nousta korkokaton voimassaolon päätyttyä, mainonnassa on samassa yhteydessä varoitettava kuluttajia mahdollisesta koron nousemisesta korkokaton voimassaolon päättymisen jälkeen. Voimassa on myös kuluttajansuojalain 7 luvun 17 c §, jonka mukaan kuluttajan nostamalle luotolle ei saa periä 10:tä prosenttia suurempaa korkoa, vaikka luoton korko olisi sovittu tätä suuremmaksi.
Freedom Rahoituksen syksyn 2020 radiomainosta Zmarta.fi-luotonvertailusivustosta arvioitiin 1.7.2020-31.12.2020 voimassa olleen kuluttajansuojalain 7 luvun 17 c §:n perusteella.
Koska kyseessä on kuluttajaluottojen ja luotonvälityspalvelun markkinointi, asiaa arvioitiin kuluttajansuojalain 7 luvun 13 §:ssä tarkoitetun hyvän luotonantotavan perusteella. Kyseessä on kuluttajaluottoja koskeva erityissäännös, joka täydentää muun muassa kuluttajansuojalain 2 luvun markkinointisäännöksiä ja kuluttajansuojalain 7 luvun muita säännöksiä.
Hyvää luotonantotapaa koskeva säännös korostaa luotontarjoajien velvollisuutta toimia avoimesti ja rehellisesti sekä ottaa kuluttajan etu ja taloudellinen turvallisuus riittävässä määrin huomioon. Velvollisuus ulottuu luottosuhteen kaikkiin vaiheisiin markkinoinnista luottosopimuksen tekemiseen ja mahdollisten ongelmien selvittämiseen. Kyseessä on joustava normi, jonka vuoksi sen sisältöä ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi määritellä yksityiskohtaisesti. Pykälän tulkinnassa voidaan kuitenkin hyödyntää kuluttajansuojalain 2 luvun säännöksiä ja niiden tulkinnasta muodostunutta oikeuskäytäntöä, sillä kuluttajansuojalain 7 luvun 13 §:n voidaan katsoa edellyttävän luottojen markkinoinnilta vähintään sitä, mitä markkinoinnilta edellytetään kuluttajansuojalain 2 luvussa. Toisin sanoen markkinointi, jota pidetään yleisten markkinointisäännösten vastaisena, on myös hyvän luotonantotavan vastaista.
Kuluttajansuojalain 7 luvun 13 §:n 1 momentin mukaan luotonantajan on luotonannossa meneteltävä vastuullisesti. Säännöksen tarkoituksena on kieltää kaikenlaiset sopimattoman painostuksen muodot ja epäasianmukaiset menettelytavat (HE 24/2010 vp, s. 33).
Kuluttajansuojalain 7 luvun 13 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan edellytetään, että luotonantaja ei markkinoi luottoa siten, että markkinointi on omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä harkita luoton ottamista huolellisesti. Koska luotolla on usein pitempiaikaisia ja taloudellisesti merkittävämpiä seuraamuksia kuluttajan talouteen kuin arkisilla hankinnoilla, on tärkeää, että kuluttaja kykenee harkitsemaan luoton ottamista rauhassa ilman asiatonta painostusta tai houkuttelua (HE 24/2010 vp, s. 33). Hyvän luotonantotavan vastaista on esimerkiksi markkinoida luottoa riskittömänä tai huolettomana ratkaisuna kuluttajan taloudellisiin ongelmiin.
Harhaanjohtava markkinointi
Kuluttajansuojalain 2 luku sisältää yleissäännöksiä koskien markkinointia ja menettelyä asiakassuhteissa. Luvun säännösten tarkoituksena on estää kuluttajan taloudelliseen päätöksentekoon vaikuttavien epäasiasiallisten menettelytapojen käyttäminen.
Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n mukaan sopimattomana markkinointina pidetään erityisesti harhaanjohtavien tietojen antamista, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee sellaisen ostopäätöksen tai muun sellaisen kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.
Arvioitaessa markkinoinnin sopimattomuutta ja harhaanjohtavuutta lähtökohtana on kuluttajalle syntyvä kokonaisvaikutelma.
Kaupallista menettelyä pidetään harhaanjohtavana esimerkiksi silloin, jos se millään tavoin, yleinen esitystapa mukaan luettuna, harhauttaa tai on omiaan harhauttamaan keskivertokuluttajaa. Myös tosiasiallisesti virheetön tieto voi olla harhaanjohtavaa esimerkiksi esitystavan vuoksi.
Kuluttajansuojaoikeudessa voimassa olevan periaatteen mukaan, vaikka eri markkinointitoimenpiteet kuuluvat markkinoijan toteuttamaan samaan kampanjaan, kunkin markkinointitoimenpiteen on erikseen täytettävä kuluttajansuojalain asettamat vaatimukset. Markkinatuomioistuimen ratkaisujen perusteluiden mukaan kutakin tarjousta on tarkasteltava yksilöllisesti (MT:1982:20 ja MT:1983:4).
Harhaanjohtava tieto vaikuttaa kuluttajien päätöksentekoon, kun sillä on vaikutusta kuluttajien kaupallisiin ratkaisuihin, joihin kuuluvat paitsi ratkaisu palvelun hankkimisesta tai hankkimatta jättämisestä myös esimerkiksi päätös vierailla tietyllä verkkosivustolla.
Markkinaoikeus on oikeuskäytännössään todennut, että kulutusluottojen sääntelyllä pyritään siihen, että kuluttajalla on päätöstä luoton ottamisesta tehdessään mahdollisuus harkita päätöksen merkitystä hänen oman taloutensa kannalta. Tarkoituksena on estää kuluttajien harkitsematonta luotonottoa ja sitä kautta ylivelkaantumista. Kuluttajan harkintamahdollisuutta korostavat esimerkiksi kuluttajansuojalain 6 a ja 7 luvun säännökset luottojen ehdoista annettavista tiedoista ja erityisesti luottojen kustannusten ilmoittamisesta (MAO:257/09).
Zmarta.fi-luotonvertailusivustoa koskevan radiomainoksen mukaan kulutusluottojen lakimuutos laski koron 10:een prosenttiin. Vaikka edellä oleva toteamus voidaan katsoa totuudenmukaiseksi sen osalta, että väliaikaisesti aikavälillä 1.7.2020 – 31.12.2020 voimassa olleen kuluttajansuojalain 7 luvun 17 c §:n mukaan kuluttajan nostamalta luotolta ei saanut periä 10:tä prosenttia suurempaa korkoa, mainoksesta syntyi kuluttajalle harhaanjohtava vaikutelma, että kuluttajansuojalakia olisi muutettu siten, että luoton korko olisi pysyvästi enintään 10 prosenttia, koska mainoksessa ei kerrottu koron noususta sopimuksen mukaiseen korkoon 31.12.2020 jälkeen.
Zmarta.fi-luotonvertailusivustoa koskevassa radiomainoksessa ollutta harhaanjohtavaa tietoa arvioitiin kyseisen radiomainoksen perusteella eikä radiomainoksen harhaanjohtavuus olisi korjaantunut, vaikka mahdollisesti myöhemmin, esimerkiksi kilpailutusprossin aikana tai vierailtaessa Zmarta.fi-luotonvertailusivustolla, olisi ilmoitettu, että kuluttajansuojalain 7 luvun 17 c §:ssä säädetty 10 prosentin enimmäiskorko oli väliaikaisesti voimassa 31.12.2020 asti ja nostetun luoton korko nousi sopimuksen mukaiseen korkoon sen jälkeen.
Radiomainoksessa ei kerrottu kuluttajille selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla, että 10 prosentin enimmäiskorko oli voimassa vain 31.12.2020 asti ja nostetun luoton korko nousi sopimuksen mukaiseen korkoon 31.12.2020 jälkeen maksamatta olevan luoton osalta, vaikka Freedom Rahoitus välitti antamansa selvityksen mukaan myös sellaisia luottoja, joiden korko nousi luottosopimuksen mukaiseen korkoon 31.12.2020 jälkeen. Freedom Rahoituksen radiomainoksen harhaanjohtava tieto saattoi vaikuttaa kuluttajan kaupallisiin ratkaisuihin, kuten päätökseen vierailla yrityksen verkkosivuilla sekä kilpailuttaa hakemansa luotto yrityksen tarjoamassa luottojen vertailu- ja kilpailutuspalvelussa.
Luotonvälittäjän velvollisuutena on hyvän luotonantotavan mukaan toimia avoimesti ja rehellisesti sekä ottaa kuluttajan etu ja taloudellinen turvallisuus riittävässä määrin huomioon. Freedom Rahoituksen olisi tullut siten varmistaa, että kuluttajiin kohdistuva markkinointi oli totuudenmukaista eikä harhaanjohtanut kuluttajia tekemään sellaisia taloudellisia ratkaisuja, joita he eivät olisi tehneet, jos heillä olisi ollut käytettävissään totuudenmukainen ja oikea tieto luotosta perittävän koron määrästä väliaikaisen korkokaton päättymisen jälkeen. Luotosta perittävä korko ja sen voimassaoloaika ovat tärkeitä tietoja kuluttajalle ja nämä tiedot tulee ilmoittaa kuluttajalle selkeästi, koska luoton korolla on suuri merkitys kuluttajan arvioidessa luoton vaikutuksia omalle taloudelleen.
Kuluttaja-asiamies katsoi, että etenkin tilanteessa, jossa luottosopimuksen mukainen normaali korko oli korkeampi kuin tilapäinen alempi korko, olisi luotonantajan tullut lojaliteettivelvollisuutensa täyttääkseen ja hyvää luotonantotapaa noudattaakseen kertoa kuluttajalla selvästi ja helposti havaittavalla tavalla koron nousemisesta sopimuksen mukaiseen korkoon 31.12.2020 jälkeen.
Hyvän luotonantotavan vastaista on menettely, jossa kuluttajaan kohdistuvassa viestinnässä ainoastaan tilapäinen alempi korko kerrotaan kuluttajalle selkeällä tavalla. Tähän korkoa koskevaan tiedon selkeyteen on kiinnittänyt myös lainsäätäjä huomioita ja väliaikaista korkokattoa koskevassa sääntelyssä lainsäätäjän tahtotilana oli estää alemman korkokaton korostaminen mainonnassa, jotta kuluttajia ei houkuteltaisi ottamaan luottoa, jonka korko voi myöhemmin merkittävästikin nousta (HE 53/2020 vp, s. 8, 12).
Kuluttajien kehottaminen toimimaan heti harhaanjohtavan tiedon perusteella
Lisäksi Freedom Rahoituksen Zmarta.fi-luotonvertailusivustoa koskevassa radiomainoksessa kuluttajia kehotettiin toimimaan heti. Freedom Rahoituksen kehotus kuluttajalle toimia heti mainoksessa annetun, koron osalta harhaanjohtavan tiedon perusteella, oli omiaan lisäämään Freedom Rahoituksen menettelyn vastuuttomuutta.
Freedom Rahoitus antoi sitoumuksen lain noudattamisesta.