Tiivistelmä
Kotimaan Energia Oy markkinoi kuluttajille puhelimitse uusia sähkönmyyntisopimuksia. Puhelun kaupallinen tarkoitus eli uuden, kuluttajan nykyisen sopimuksen korvaavan sähkönmyyntisopimuksen myynti, ei käynyt riittävän selvästi ilmi heti puhelun alussa. Useat kuluttajat olivatkin saaneet käsityksen, että puhelu tulee nykyiseltä sähkönmyyjältä. Kuluttajat eivät myöskään olleet ymmärtäneet tehneensä puhelimessa sähkönmyyntisopimusta ja olettivat, että myyjä lähettää heille tarjouksen, mutta vastaanottivatkin sopimusta koskevan vahvistusilmoituksen. Puutteita oli myös sähkön hintaa koskevien edullisuus- ja alennusväitteiden osalta. Joissakin tapauksissa puhelinmarkkinointi kohdistui henkilöön, jonka nimissä ei ollut sähkönmyyntisopimusta kyseiseen käyttöpaikkaan vaan sopimus oli esimerkiksi puolison tekemä. Maksullisen Hintaturvan -lisäpalvelun markkinoinnista saatu kuva poikkesi siitä, millainen asema kuluttajalla lisäpalvelun tarjouksen ja sopimusehtojen mukaan oli. Yrityksen menettely oli kuluttajansuojalain vastaista.
Sovelletut säännökset
Kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §, 3 §, 6 § ja 10 §
Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §
Kuluttajansuojalain 6 luvun 10 §
Perustelut
Markkinoinnin tunnistettavuus
Kotimaan Energia Oy:n myyntipuhelun alussa viitattiin kuluttajalla paikallisen sähköyhtiön kanssa olevaan sähkönmyyntisopimukseen ja myyjä puhui samanaikaisesti ”sähkön hinnan tarkistamisesta” ja lupasi ”teidän sähkönhinnan tippuvan keskimäärin x % ”. Monet kuluttajat olivat saaneet käsityksen, että puhelu tulee kuluttajan nykyisestä sähkönmyyntiyhtiöstä. Se, että kyse oli Kotimaan Energian kuluttajalle tarjoamasta sähkönmyyntisopimuksesta, kävi puhelun jatkuessa ilmi vain epäsuorasti kun myyjä kertoi muun muassa, että ”Eli meillä Kotimaan Energialla sopimus on vuoden mittainen ja sähkönhinta päivittyy kuukauden välein”.
Kun kuluttaja on saanut myyntipuhelun alussa käsityksen, että puhelu tulee hänen nykyiseltä sähkönmyyjältään, joka ilmoittaa kuluttajaa koskevasta sähkön hinnan alentamisesta, on tätä kuluttajan saamaa virheellistä käsitystä vaikea puhelun jatkuessakaan enää muuttaa. Vaikka myyjä siten jatkossa puhuisikin ”Kotimaan Energian sähkösopimuksesta” ja kysyisi sopimuksen tekoon liittyen kuluttajan henkilötunnusta ym. tietoja, kuluttaja saattaa edelleen jäädä puhelun alussa saamaansa käsitykseen, että puhelu koskee hänen nykyistä sähkönmyyntisopimustaan ja ilmoitusta sen hinnan alentamisesta.
Kuluttajansuojalain 6 luvun 10 §:n mukaan puhelinmyynnissä elinkeinonharjoittajan on heti puhelinkeskustelun alussa ilmoitettava nimensä ja tarvittaessa sen henkilön nimi, jonka puolesta hän toimii, sekä puhelun kaupallinen tarkoitus.
Sähkönmyyntisopimusten puhelinmyynnissä ”puhelun kaupallisella tarkoituksella” tarkoitetaan myyjän tarkoitusta myydä kuluttajalle uusi, hänen nykyisen sopimuksensa korvaava sähkönmyyntisopimus. Se, minkä yhtiön sähköä myyjä on kuluttajalle kauppaamassa, pitää käydä ilmi heti puhelun alussa niin selke-ästi, että kuluttaja ymmärtää, että kyse on Kotimaan Energian hänelle tarjoamasta uudesta sähkönmyyn-tisopimuksesta.
Puhelun kaupallinen tarkoitus ei ollut tullut Kotimaan Energian puhelinmarkkinoinnissa ilmi heti puhelin-keskustelun alussa selkeällä tavalla siten kuin kuluttajansuojalain 6 luvun 10 §:ssä edellytetään. Yhtiön markkinointi oli ollut omiaan aiheuttamaan myös sekaannuksen vaaraa yhtiön ja sen kilpailijoiden hyö-dykkeiden kesken kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Kotimaan Energia Oy:n markkinointimenettely oli johtanut väärinymmärryksiin kuluttajien taholla sen osalta, onko puhelinmarkkinoinnissa ollut kyse kuluttajalle tarjottavasta uudesta sähkönmyyntisopimuk-sesta vai hänen voimassaolevan sopimuksensa hinnan päivittämisestä. Kuluttaja-asiamies katsoi, että yhtiön markkinointitapa oli ollut tältä osin sopimaton ja siten kuluttajansuojalain 2 luvun 1, 3 ja 6 §:ien vastainen.
Sähkönmyyntisopimuksen tekeminen puhelinmyynnissä
Kotimaan Energian puhelinmarkkinoinnissa oli toistuvasti tapauksia, joissa kuluttaja kertoi saaneensa myyntipuhelun perusteella käsityksen, että myyjä lähettää hänelle vain tarjouksen ja ettei hän siten ole vielä puhelimessa tehnyt häntä sitovaa sopimusta. Kuluttajat saattavat olettaa joskus myös, ettei sähkönmyyntisopimusta ole mahdollista tehdä lainkaan puhelimessa vaan että sopimus syntyy vasta kun kuluttaja on sen allekirjoittanut.
Kotimaan Energian myyntipuheluja koskevista nauhoitteiden perusteella oli nähtävissä menettelytapa, jossa myyjä antaa kuluttajalle vaikutelman, että kuluttajaa sitova sopimus syntyisi vasta harkinta-aikana siten, että kuluttaja vielä erikseen ilmoittaa hyväksyvänsä sopimuksen.
Puhelinmyynnissä osapuolten välinen sopimus tehdään puhelimessa ja myyjä vahvistaa sopimuksen sisäl-lön lähettämällä kuluttajalle sopimusvahvistuksen. Puhelinmyyntiin kuuluu lisäksi se, että kuluttajalla on oikeus harkinta-ajan kuluessa peruuttaa puhelimessa tehty sopimus ja tällöin hänen on erikseen ilmoitettava myyjälle sopimuksen peruuttamisesta. Jos kuluttaja ei sen sijaan reagoi saamaansa sopimusvahvistukseen, sopimus tulee automaattisesti voimaan vahvistuksen mukaisena. Sopimus tehdään siten puhelimessa eikä sopimusvahvistus ole ”tarjous”, joka kuluttajan pitäisi vielä erikseen hyväksyä.
Myyjän on pidettävä nämä puhelinmyynnin osatekijät – puhelimessa tapahtuva sopimuksen tekeminen ja kuluttajalla sen jälkeen oleva harkinta-aika sekä peruuttamisoikeus – selkeästi erillään. Myyjä ei saa antaa kuluttajalle vaikutelmaa siitä, että puhelimessa tehtävä sopimus olisi ”ehdollinen” siten, että sopimus syntyy vasta, jos kuluttaja sen harkinta-aikana hyväksyy.
Puhelinmyyjän ammattitaitoon kuuluu myös se, että hän kykenee puhelun aikana arvioimaan kutakin kuluttajaa hänen yksilöllisen tietämyksensä osalta ja tunnistamaan sen, jos kuluttajalla on virheellinen käsitys sopimuksentekoon liittyen. Tarvittaessa myyjän on myös oma-aloitteisesti oikaistava puhelun ai-kana ostajalla havaitsemansa virheellinen käsitys. Jos kuluttaja ilmoittaa myyjälle esimerkiksi, että ”voit laittaa tarjouksen tulemaan”, niin myyjän on kerrottava, että hän ei voi lähettää kuluttajalle tarjousta, vaan että kyse on puhelimessa tehtävästä sopimuksesta ja sitä koskevasta kirjallisesta vahvistuksesta. Selvää myös on, että myyjä ei voi lähettää kuluttajalle sopimusvahvistusta, jollei tämä ole sopimusta pu-helun aikana hyväksynyt.
Kotimaan Energiaan puhelinmarkkinoinnissa tuli toistuvasti ilmi tapauksia, joissa kuluttaja oli saanut yhtiöltä sopimusvahvistuksen, vaikka kuluttajalle oli puhelinmarkkinoinnin perusteella syntynyt käsitys, ettei hän ole puhelimessa vielä tehnyt sähkönmyyntisopimusta vaan että Kotimaan Energia on luvannut lähettää vain tarjouksen, joka hänen pitää vielä erikseen hyväksyä. Kuluttaja-asiamies katsoi, että Kotimaan Energian markkinointi oli ollut tältä osin kuluttajien kannalta sopimatonta eli kuluttajansuojalain 2 luvun 1 ja 3 §:ien vastaista.
Sähkön hintaa koskevat edullisuus- ja alennusväitteet
Kotimaan Energia Oy oli Netto Diili –sopimuksensa puhelinmarkkinoinnissa ilmoittanut, että sopimuksen hinta on ”aina markkinoiden halvin” ja ”markkinoiden edullisin hinta”.
Jos elinkeinonharjoittaja käyttää markkinoinnissaan ”aina markkinoiden halvin” tai vastaavaa edullisem-muusväittämää, kyse on ns. tosiasiaväitteestä, jonka paikkansa pitävyys yhtiön tulee voida osoittaa, jotta väittämää voidaan markkinoinnissa käyttää. Väitteen paikkansapitävyydestä on varmistauduttava jo ennen sen esittämistä ja väitteen on pidettävä paikkansa markkinoinnin esittämisajankohtana.
Sähköä koskevan ”aina markkinoiden halvin” väittämän käyttö edellyttää, että yhtiöllä on oltava hallus-saan ajan tasalla oleva tieto markkinoilla tarjolla olevien eri sähkönmyyntituotteiden (pörssihintaiset, määräaikaiset ym. sopimukset) hinnoista ja että tässä vertailussa yhtiön oma hinta on edullisin kun tarkastellaan kuluttajien sähköstään maksamaa kokonaishintaa (kWh-hinta + perusmaksu). Ilmaisu ”aina markkinoiden halvin” merkitsee lisäksi, että kyseinen hinta on markkinoiden halvin paitsi silloin, kun väite markkinoinnissa esitetään, myös tulevana aikana ottaen huomioon, että sähkönmyyntisopimukset voivat olla pitkäkestoisia ja että määräaikainen sähkönmyyntisopimus voidaan tehdä esimerkiksi kahdeksi vuodeksi.
Energiaviraston ylläpitämän sahkonhinta.fi –sivuston perusteella voitiin havaita, ettei Kotimaan Energian Netto Diili –sopimus ollut markkinoiden halvin, vaan tarjolla on ollut monia kokonaishinnaltaan edullisem-pia sähkönmyyntisopimuksia. Hintavertailusivusto ei siten anna Kotimaan Energialle perustetta kutsua em. sopimustaan ”aina markkinoiden halvimmaksi”.
Kotimaan Energia Oy ilmoitti lisäksi puhelinmarkkinoinnissaan usein tarkan prosenttiluvun siitä, paljonko kuluttajan sähkönhinta laskee, jos hän ottaa Kotimaan Energian tarjoaman sopimuksen. Puhelinnauhoit-teista kävi ilmi, että kuluttajalle luvattu hinnanalennus oli ollut esimerkiksi 10, 20 tai 30 prosenttia. Myös tällaisen hinnanalennuksen lupaamisessa on kyse tosiasiaväittämästä, jonka paikkansapitävyys yhtiön tulee voida osoittaa, jotta väittämää on mahdollista markkinoinnissa käyttää.
Jotta Kotimaan Energia voisi antaa kuluttajalle luotettavan tiedon siitä, paljonko yhtiön tarjoama sähkön-myyntisopimus on hinnaltaan kuluttajan nykyistä sopimusta edullisempi, olisi yhtiöllä oltava tieto kulutta-jan tämänhetkisestä sähkön hinnasta ja hänen sähkölaskunsa suuruudesta kuluttajan sähkönkäytöllä las-kettuna (kWh-hinta + perusmaksu).
Puhelinnauhoitteista oli pääteltävissä, että Kotimaan Energian kuluttajalle lupaama hinnanalennus perus-tui oletukseen, että kuluttajan voimassa oleva sähkönmyyntisopimus on tehty ns. toimitusvelvollisuuden piirissä ja että kuluttajalla on paikallisen sähköyhtiön kanssa toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Tämän oletuksen perusteella Kotimaan Energia vertasi omaa kWh-hintaansa em. toimitusvelvollisuushintaan ja yhtiön kuluttajalle ilmoittama alennus muodostui tästä hinnanerosta. Tällainen hintavertailu ei ollut kui-tenkaan luotettava siltä osin, että siinä ei huomioida kuluttajan sähkölaskussaan maksamaa kokonaishin-taa, joka muodostuu paitsi kWh-hinnasta myös perusmaksusta, joka esimerkiksi Kotimaan Energian Netto Diili –sopimuksen osalta on 3,99 – 5,99 €/kk.
Kotimaan Energian kuluttajalle antama lupaus tietyn prosenttiluvun suuruisesta hinnanalennuksesta ei pidä paikkaansa myöskään silloin, kun kuluttajan voimassa oleva sähkönmyyntisopimus on jokin muu kuin em. toimitusvelvollisuushintainen sopimus paikallisen sähköyhtiön kanssa. Kuluttaja on saattanut tehdä paikallisen sähköyhtiön tai jonkin muun sähkönmyyjän kanssa sopimuksen toimitusvelvollisuushintaa edullisemmalla tarjoushinnalla.
Yhtiön puhelinmyyntinauhoitteista kävi ilmi menettelytapa, jossa myyjä lupasi kuluttajalle hinnanalennuksen, vaikka myyjällä ei ollut varmuutta kuluttajan nykyisestä sähkönmyyntisopimuksesta ja sen mukaises-ta sähkön hinnasta. Sitä, että Kotimaan Energian myyjä tiedusteli kuluttajalta puhelimessa tämän voimas-sa olevasta sopimuksesta ja että kuluttaja antoi tähän muistinsa varassa vastauksen, ei voitu pitää kulutta-jan nykyisen sähkönhinnan luotettavana selvittämisenä.
Kuluttaja-asiamies katsoi, että Kotimaan Energia Oy:n menettely, jossa yhtiö ilmoittaa puhelinmarkki-noinnissaan kuluttajalle, että yhtiön tarjoaman sopimuksen hinta on ”aina markkinoiden halvin” tai että kuluttajan ”sähkön hinta laskee x prosenttia”, oli kuluttajien kannalta sopimaton ja kuluttajansuojalain 2 luvun 1, 3 ja 6 §:n vastainen, jollei yhtiö voi luotettavasti osoittaa, että kyseinen hinnan edullisuutta kos-keva väite on paikkansa pitävä.
Sopimuksen tekeminen kun käyttöpaikan voimassaoleva sopimus on toisen henkilön nimissä
Joissakin tapauksissa Kotimaan Energian puhelinmarkkinointi oli kohdistunut henkilöön, jolla ei ollut nimis-sään sähkönmyyntisopimusta kyseiseen käyttöpaikkaan vaan voimassa oleva sopimus oli esimerkiksi hänen puolisonsa tekemä. Kotimaan Energia oli tästä huolimatta tehnyt kohteeseen uuden sähkönmyyntisopimuksen toisen puolison nimiin ja aiempi sopimus oli samalla lakannut ilman, että sopimuksen tehnyt henkilö olisi sen irtisanonut. Yhtiön menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan sekaannusta esimerkiksi silloin, kun sopimuksen tehnyt henkilö oli myöhemmin havainnut, että kohteeseen oli hänen tietämättään tehty uusi sähkönmyyntisopimus.
Sähkönmyyntisopimus ei poikkea muista kuluttajasopimuksista siinä, että sähkönmyyntisopimus on luon-teeltaan henkilökohtainen eli kuluttaja tekee sen henkilökohtaisesti omalla nimellään sähköyhtiön kanssa. Tällöin vain henkilöllä, joka on sopimuksen tiettyyn käyttöpaikkaan tehnyt, on oikeus ”hallinnoida” sopimusta ja halutessaan oikeus myös irtisanoa sopimus.
Sopimusoikeudellisesti ei ole mahdollista, että käyttöpaikkaan voitaisiin tehdä uusi sähkönmyyntisopimus ilman, että voimassa oleva sopimus on ensin asianmukaisesti irtisanottu. Oikeus sopimuksen irtisanomi-seen on vain henkilöllä, joka on sopimuksen tehnyt ja hän voi halutessaan valtuuttaa myös toisen henki-lön tekemään irtisanomisen puolestaan. Sen sijaan henkilö, jonka nimissä voimassa oleva sopimus ei ole, ei voi valtuuttaa sähköyhtiötä irtisanomaan toisen henkilön tekemää sopimusta.
Kotimaan Energian kuluttajalle lähettämässä tilausvahvistuksessa sekä yhtiön nettisivuilla olevissa sopi-musehdoissa oli kohta, jonka mukaan: ”Jos saamme verkkoyhtiöltäsi tiedon, että nykyinen sähkösopimus käyttöpaikallasi on toisen henkilön nimissä (esim. puolison), irtisanoutuu hänen nimellään oleva voimas-saoleva sähkönmyyntisopimus”.
Kotimaan Energian soveltama menettely merkitsi tällöin sitä, että kuluttajan tekemä voimassa oleva säh-könmyyntisopimus ”irtisanoutui” ilman, että hän on itse irtisanonut kyseisen sopimuksen. Tällainen me-nettely rikkoi sopimusoikeuden vakiintuneita periaatteita ja aiheutti sekaannusta sopimusten pysyvyyden osalta, koska kuluttaja ei voinut koskaan tietää, onko hänen tekemänsä sähkönmyyntisopimus edelleen voimassa vai onko sopimus em. irtisanoutumisen johdosta lakannut.
Kuluttaja-asiamies katsoi, että Kotimaan Energia Oy:n käyttämä sopimusehto, jonka mukaan kuluttajan tekemä sähkönmyyntisopimus ”irtisanoutui” ilman, että hän on itse irtisanonut kyseisen sopimuksen, oli kuluttajien kannalta kohtuuton ja siten kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n vastainen.
Maksullisena lisäpalveluna markkinoitu Hintaturva
Kotimaan Energia markkinoi Hintaturvaa Netto Diili 12 kk –sopimukseen saatavilla olevana lisäpalveluna. Hintaturvasta kerrottiin yhtiön nettisivuilla mm, että Älä murehdi sähkön hintojen heilahteluista.
Hintaturva tuo säästöjen lisäksi huolettomuutta. Kun pörssisähkön hinta on alhaalla, maksat siitä saman edullisen sisäänostohinnan kuin Kotimaan Energia. Ja kun sähkön hinta markkinoilla nousee, on sinulla mahdollisuus suojautua siltä Hintaturvan avulla.
Hintaturvan sopimusehdoissa kerrottiin mm. seuraavaa:
Hintaturva on maksullinen lisäpalvelu, jossa Kotimaan Energia tarkkailee ja seuraa sähkömarkkinahintojen kehitystä ja tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden suojautua sähköenergian hinnannousuilta ennalta määrätyksi määräajaksi, jonka aikana muutoin sopimuksella voimassa olevan muuttuvan hinnan voidaan arvioida olevan tavanomaista korkeampi. Asiakas voi sitoa sähköenergian hintansa määräajaksi tarjottuun hintaan niin halutessaan. Kotimaan Energia ei ole vastuussa asiakkaalle sähkömarkkinoiden arvioinneista, ellei voida osoittaa, että Kotimaan Energia olisi syyllistynyt erittäin törkeään laiminlyöntiin.
Osana Hintaturvaa asiakas voi sopia kiinteästä sähkönhinnasta määräajaksi. Kiinteä hinta tarkoittaa, että hinta on asetettu kiinteälle tasolle ennalta sovituksi määräajaksi. Sovittu kiinteä hinta on sitova määräajan keston ajan. Kiinteä hinta on ennalta sovittu Kotimaan Energian ja asiakkaan kesken. Kiinteä hinta vastaa kustannuksia, joita Kotimaan Energialla oli sähköä hankkiessaan, sisältäen sähkön hinnan, ostohinnan ja kulloinkin voimassa olevan arvonlisäveron.
Kuluttaja-asiamies totesi, että Hintaturvan markkinoinnissa kuluttajalle luvataan rahallista säästöä ilman että kuluttajan tarvitsee asiasta huolehtia: ”Hintaturva tuo säästöjen lisäksi huolettomuutta”. Kuluttajan ei tarvitse ”murehtia sähkön hintojen heilahteluista ja markkinoinnin mukaan ”Seuraamme markkinoiden kehitystä puolestasi”.
Kun kuluttaja on tehnyt Hintaturva –sopimuksen, hän saa Kotimaan Energialta Hintaturva –tarjouksen, jonka avulla kuluttaja voi valita kuukausittain muuttuvan pörssisähkön tilalle kiinteän sähkön hinnan tarjotulle ajankohdalle. Tarjoukseen sisältyy Kotimaan Energian ilmoittama näkemys sähkön markkinahinnan tulevasta kehityksestä.
Hintaturva –tarjouksessa Kotimaan Energia vapauttaa itsensä kokonaan vastuusta antamansa hintanäke-myksen sisällöstä ja yhtiö ilmoittaa, että ”mahdolliset kannanotot, arviot ja ennusteet ovat esittäjiensä näkemyksiä eikä Kotimaan Energia vastaa esitettyjen tietojen sisällöstä ja paikkansapitävyydestä”. Kotimaan Energia ei myöskään vastaa informaation perusteella tehtyjen päätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, joita tietojen käytöstä voi aiheutua. Poikkeuksena on Hintaturvan sopimusehtojen mukaan ainoastaan se, jos voidaan osoittaa, että Kotimaan Energia on syyllistynyt ”erittäin törkeään laiminlyöntiin”.
Se kuva, jonka kuluttaja Hintaturvan markkinoinnista sai, poikkesi selvästi siitä, millainen asema Hintaturva –asiakkaalla Hintaturva –tarjouksen ja sopimusehtojen mukaan on. Markkinoinnissa kuluttajalle luvataan huolettomuutta sähkön hinnan vaihteluista ja luvataan hänen saavan Hintaturvasta myös säästöä. Tosiasiallisesti kuluttaja ei välttämättä säästöä saanut vaan Hintaturva –kiinnityksen tehdessään hän saattoi päinvastoin joutua maksamaan sähköstään huomattavaa lisähintaa, kuten tapahtui marraskuun 2016 Hintaturva -tarjouksen osalta.
Kotimaan Energia ei ollut myöskään ilmoittanut, keiden tahojen arvioihin ja näkemyksiin sen Hintaturva-tarjouksessa ilmoittama markkinanäkemys perustuu. Tarjouksessa kerrotaan, että hinta-arviot ovat ”esittäjiensä näkemyksiä” mutta se, keitä nämä ”luotettavaksi katsotut” tietolähteet ovat, ei käynyt markkinoinnista ilmi.
Kuluttaja-asiamies katsoi, ettei kuluttaja saanut Kotimaan Energian markkinoinnista oikeaa kuvaa osapuolten vastuista ja riskeistä Hintaturva –sopimusta tehdessään. Se, ettei yhtiö vastaa hinnankiinnityksen pohjaksi antamastaan hintanäkemyksestä, vaan että riskin hintatiedon virheellisyydestä kantaa kuluttaja, oli tuotava selkeästi esiin jo ennen kuin kuluttaja tekee Hintaturva –sopimuksen eikä vasta hinnankiinnitystä koskevassa tarjouksessa.
Kuluttaja-asiamies katsoi, että Kotimaan Energian Hintaturvaa koskeva markkinointi oli ollut kuluttajansuojalain 2 luvun 1 ja 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla sopimatonta ja lain 2 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla harhaanjohtavaa.
Yritys ilmoitti vastauksessaan, että se on jo osin muuttanut myyntiinsä liittyviä toimintatapoja vastaamaan kuluttaja-asiamiehen vaatimuksia ja myyjille on myös annettu koulutusta viestinnän selkeyttämiseksi. Lisäksi yritys ilmoitti tekevänsä sopimusehtoihinsa ja puhelinmyyntiinsä muutoksia, jot-ka koskevat Hintaturvaa ja tilanteita, joissa voimassa oleva sähkönmyyntisopimus on toisen henkilön nimissä.