Kaasun siirtohinnan korottaminen

Päivämäärä

18.5.2016

Diaarinumero

KKV/1568/14.08.01.05/2015

Osapuolet

Aurora Kaasunjakelu Oy

Tiivistelmä

Kuluttaja-asiamies sai kuluttajilta ilmoituksia, joissa Aurora Kaasunjakelu Oy:n tekemää kaasun siirtohinnan suurta kertakorotusta (vuositasolla 20- 47 %) pidettiin kohtuuttomana. Kuluttaja ei voi kaasun siirron monopoliluonteen vuoksi vaihtaa kaasun siirtoyhtiötä ja kaasu on sitä käyttävälle kuluttajalle myös välttämättömyyshyödyke, jota ilman ei voi tulla toimeen. Vaikka liesikaasun vaihtaminen sähkölieteen tai lämmityskaasun vaihtaminen muuhun lämmitysmuotoon olisi sinänsä mahdollista, ovat tällaiset muutokset kuluttajan kannalta joka tapauksessa hankalia ja lämmitystavan vaihtaminen tuo kuluttajalle myös merkittäviä lisäkustannuksia. Kuluttaja-asiamies katsoi, että Aurora ei voinut yksipuolisesti tehdä suuria hinnan kertakorotuksia, koska suuri kertakorotus on yleensä olennainen muutos sopimukseen erityisesti pitkäkestoisissa sopimuksissa. Aurora kohtuullisti kuluttajahintojensa korotusta.

Sovelletut säännökset

Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §

Perustelut

Sopimusehtojen muutos pitkäkestoisissa sopimuksissa

Aurora Kaasunjakelu Oy (jälj. Aurora) ilmoitti marraskuussa 2015 korottavansa kaasun siirtotariffiensa hintoja 1.1.2016 lukien siten, että esimerkiksi kiinteähintaisen Kotiliesi -sopimuksen tehneen kuluttajan siirtomaksu nousi vuositasolla noin 47,50 € ja prosenteissa korotuksen suuruus oli noin 47 prosenttia. Vastaavasti kaasua pientalon lämmitykseen käyttävällä Kotikulta –asiakkaalla siirtomaksun verollinen hinnankorotus oli noin 20 prosenttia ja keskimääräisen kaasulämmittäjän vuosimaksu nousi runsaat 200 euroa.

Aurora perusteli hinnankorotuksia verotuksen muuttumisella sekä investoinneilla siirtoverkoston turvallisuuteen ja toimitusvarmuuteen. Yhtiö viittasi myös siihen, että edellisen kerran kaasunsiirron tariffihinnat olivat muuttuneet vuoden 2013 alussa.

Maakaasumarkkinalaissa ei ole omaa sopimusehtojen muuttamista koskevaa säännöstä. Kuluttajansuojalain sopimusehtosäännöksessä on kuitenkin yleisesti rajoitettu elinkeinonharjoittajan oikeutta tehdä kulutushyödykesopimuksiin kuluttajan kannalta olennaisia sopimusmuutoksia. Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Säännöstä koskevien hallituksen esityksen (HE 218/1994) perusteluissa todetaan, että

Toistaiseksi voimassa olevissa tai muutoin pitkäaikaisissa sopimussuhteissa saattavat erityisesti olosuhteiden muutokset aiheuttaa tarpeen tarkistaa sopimusehtoja. Hyväksyttävänä ei kuitenkaan voida pitää sitä, että elinkeinonharjoittajalla olisi rajoittamaton oikeus yksipuolisesti muuttaa sopimuksen sisältöä millä tavalla tahansa. Myös pitkäaikaisissa sopimuksissa voidaan kuluttajien kannalta oikeutettuna lähtökohtana pitää sitä, että yksipuolisten muutosten perusteet yksilöidään sopimusehdoissa ja että sopimuksen sisältö ei muutu olennaisesti ilman molempien sopijapuolten myötävaikutusta. Arvioitaessa yksipuolisiin muutoksiin oikeuttavien ehtojen kohtuullisuutta voidaan muun muassa ottaa huomioon kyseisen sopimuksen luonne, muutosten syyt, vaikutus sopimuksen muuhun sisältöön sekä kuluttajan mahdollisuudet irtautua sopimuksesta ja tehdä tilalle uusi sopimus. Myös näissä tapauksissa arviointi perustuisi siten kokonaisharkintaan.

Kuluttaja-asiamies toi esiin kuluttajaoikeuden periaatteen, jonka mukaan suuria hinnan kertakorotuksia ei voida pitkäkestoiseen sopimukseen yksipuolisesti tehdä, koska suuri kertakorotus on yleensä olennainen muutos sopimukseen. Perusteltukin hinnoittelumuutos on siis toteutettava vähittäin ja pidemmän ajan kuluessa.

Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n sopimusehtosäännöksen perusteluissa todetaan, että olosuhteiden muutokset voivat pitkäkestoisissa sopimuksissa aiheuttaa sinänsä tarpeen tarkistaa sopimusehtoja. Kuluttajien kannalta oikeutettuna lähtökohtana voidaan kuitenkin pitää sitä, että sopimuksen sisältö ei muutu olennaisesti ilman molempien sopijapuolten myötävaikutusta.

Neuvottelujen lopputuloksena Aurora kohtuullisti kuluttajahintojensa korotusta sekä liesikaasua että lämmityskaasua käyttävien kuluttajien osalta. Kohtuullistaminen toteutettiin alentamalla siirtohintoja väliaikaisesti heinäkuun 2016 alusta lukien vuoden 2016 loppuun saakka niin, että Auroran maakaasun siirron verolliset keskihinnat kohosivat vuodesta 2015 noin 15 prosenttia. Keskimääräisen kuluttajan kaasunsiirron vuosihinnanmuutos 2015/2016 oli liesiasiakkailla noin 15 – 18 euroa ja kaasulämmitysasiakkailla noin 150 euroa.

Korotukset laskettiin verollisista hinnoista sen vuoksi, että kuluttajasuhteissa sääntönä on, että kuluttajille ilmoitettavat hinnat ja maksut ovat verollisia hintoja eli ne sisältävät mm. hyödykkeestä perittävän arvonlisäveron. Silloin, kun hintoja korotetaan, hinnanmuutosta tarkastellaan vastaavasti siitä näkökulmasta, paljonko korotus vaikuttaa kuluttajan maksaman laskun verolliseen loppusummaan. Verollisten hintoja käytettäessä kuluttaja tietää hinnanmuutosten yhteydessä todellisen kokonaiskustannuksen.

Aurora ilmoitti lisäksi aikovansa korottaa kuluttajahintojaan seuraavan kerran vuoden 2016 lopussa, mikä tarkoittaisi noin 15 prosentin hinnankorotusta vuoden 2016 vuosihintatasoon verrattuna.

Kuluttaja-asiamiehen ja Auroran neuvotteluratkaisu koski ainoastaan yksittäisen hinnan kertakorotuksen kohtuullisuutta, ei koko maakaasun verkkoliiketoiminnan hinnoittelun kohtuullisuutta. Sitä valvoo Energiavirasto neljän vuoden valvontajaksoissa.