Tiivistelmä
Caruna Oy ja Caruna Espoo Oy ilmoittivat korottavansa sähkön siirtohintaa 1.3.2016 lukien verkkoalueesta riippuen keskimäärin 22 – 27 %. Kuluttajat pitivät kuluttaja-asiamiehelle ja kuluttajaneuvontaan tekemissään ilmoituksissa Carunan ilmoittamia sähkön siirtohintojen suuria kertakorotuksia kohtuuttomina. Sähkö on välttämättömyyshyödyke, jota ilman kuluttaja ei voi tulla toimeen. Siirtohinnan suuren kertakorotuksen kohtuuttomuutta lisäsi se, ettei kuluttaja voi sähkön siirron monopoliluonteen takia vaihtaa sähkön siirtoyhtiötä. Kuluttaja-asiamies katsoi, että vaikka sähköverkon luotettavuuden parantamiseksi tehtäviä investointeja voitiin pitää kuluttajien kannalta sinänsä perusteltuina, Carunan tapa toteuttaa hinnoittelumuutos suurella kertakorotuksella oli virheellinen.
Sovelletut säännökset
Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §, sähkömarkkinalain 93 §:n 1 momentti
Perustelut
Sopimusehtojen muutos pitkäkestoisissa sopimuksissa
Caruna Oy ja Caruna Espoo Oy (jälj. Caruna) perustelivat hinnankorotusta mittavilla sähkönjakelun luotettavuuden parantamiseksi tehtävillä investoinneilla. Korotuksen taustalla oli sähkömarkkinalain muutos, joka velvoittaa verkkoyhtiöt kehittämään sähköverkkoaan ja vähentämään sähkökatkojen määrää 2020-luvun loppupuolelle ulottuvalla jaksolla.
Sekä sähkömarkkinalaissa että kuluttajansuojalaissa on asetettu rajoituksia kuluttajan kannalta olennaisille sopimusmuutoksille. Sähkömarkkinalain 93 §:ssä tiettyjä sopimuksenmuutosperusteita koskee rajoitus ”…edellyttäen, ettei sopimuksen sisältö olennaisesti muutu”. Lisäksi kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Säännöstä koskevien hallituksen esityksen (HE 218/1994) perusteluissa todetaan, että
Toistaiseksi voimassa olevissa tai muutoin pitkäaikaisissa sopimussuhteissa saattavat erityisesti olosuhteiden muutokset aiheuttaa tarpeen tarkistaa sopimusehtoja. Hyväksyttävänä ei kuitenkaan voida pitää sitä, että elinkeinonharjoittajalla olisi rajoittamaton oikeus yksipuolisesti muuttaa sopimuksen sisältöä millä tavalla tahansa. Myös pitkäaikaisissa sopimuksissa voidaan kuluttajien kannalta oikeutettuna lähtökohtana pitää sitä, että yksipuolisten muutosten perusteet yksilöidään sopimusehdoissa ja että sopimuksen sisältö ei muutu olennaisesti ilman molempien sopijapuolten myötävaikutusta. Arvioitaessa yksipuolisiin muutoksiin oikeuttavien ehtojen kohtuullisuutta voidaan muun muassa ottaa huomioon kyseisen sopimuksen luonne, muutosten syyt, vaikutus sopimuksen muuhun sisältöön sekä kuluttajan mahdollisuudet irtautua sopimuksesta ja tehdä tilalle uusi sopimus. Myös näissä tapauksissa arviointi perustuisi siten kokonaisharkintaan.
Tähän viitaten kuluttaja-asiamies toi Carunan kanssa käydyissä neuvotteluissa esiin kuluttajaoikeuden periaatteen, jonka mukaan suuria hinnan kertakorotuksia ei voida pitkäkestoiseen sopimukseen yksipuolisesti tehdä, koska suuri kertakorotus on yleensä olennainen muutos sopimukseen. Perusteltukin hinnoittelumuutos on siis toteutettava vähittäin ja pidemmän ajan kuluessa. Kohtuullinen kertakorotus voi yleensä olla enintään noin 10 – 15 %.
Sähkön verkkoliiketoiminnan osalta hinnoittelun kohtuullisuuden valvonta perustuu Energiaviraston neljän vuoden valvontajaksoissa tekemään valvontaan. Kuluttaja-asiamiehen valvonta on tähän nähden toissijaista ja se voi koskea lähinnä vain verkkoyhtiön menettelytapoja hinnanmuutostilanteissa. Kuluttaja-asiamies katsoi, että vaikka sähköverkon luotettavuuden parantamiseksi tehtäviä investointeja voitiin pitää kuluttajien kannalta sinänsä perusteltuina, Carunan tapa toteuttaa hinnoittelumuutos suurella kertakorotuksella oli virheellinen.
Neuvotteluiden lopputuloksena päästiin ratkaisuun Carunan hinnankorotusten jaksottamisesta pidemmälle ajanjaksolle. Jaksottaminen tehtiin siten, että Caruna alensi 1.3.2016 voimaan tulleita sähkönsiirron kiinteitä perusmaksuja 25 prosentilla helmikuun 2017 loppuun saakka. Ratkaisun mukaan sähkönsiirron kustannusten nousu jää kuluttajan sähkön kulutuksesta riippuen vuonna 2016 keskimäärin alle 15 prosenttiin sähkönsiirto-osuuden verollisesta loppusummasta. Lisäksi Caruna sitoutui siihen, että se ei tee uusia hinnankorotuksia vuonna 2017.
Korotukset laskettiin verollisista hinnoista sen vuoksi, että kuluttajasuhteissa sääntönä on, että kuluttajille ilmoitettavat hinnat ja maksut ovat verollisia hintoja eli ne sisältävät mm. hyödykkeestä perittävän arvonlisäveron. Silloin, kun hintoja korotetaan, hinnanmuutosta tarkastellaan vastaavasti siitä näkökulmasta, paljonko korotus vaikuttaa kuluttajan maksaman laskun verolliseen loppusummaan. Verollisten hintoja käytettäessä kuluttaja tietää hinnanmuutosten yhteydessä todellisen kokonaiskustannuksen.