Tiivistelmä
SOK markkinoi bonuskertymää niin, että bonuskertymätiedotteessa kerrottiin seuraavalta bonustasolta puuttuva euromäärä, mutta tiedotteessa ei näkynyt tiettyjä kuluttajien SOK:n yhteistyökumppaneilta laskulla maksamia ostoja. Kuluttaja-asiamies piti kyseistä bonuskertymän markkinointi harhaanjohtavana, koska siinä houkuteltiin kuluttajia tekemään ennen kuukauden vaihtumista lisäostoja ilmoittamalla kuluttajalta seuraavalta bonustasolta puuttuva summa, vaikka kuluttaja todellisuudessa saattoikin jo olla tuolla bonustasolla, mutta maksut eivät vielä näkyneet ostokertymässä.
Sovelletut säännökset
Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §
Perustelut
Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n mukaan markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.
SOK markkinoi bonuskertymää mm. mobiilisovelluksessa, S-Kanavalla ja uutiskirjeessä. Bonuskertymätiedotteessa ilmoitettiin mm. sen hetkisten ostojen määrä ja tieto siitä, kuinka suuri euromäärä kuluttajalta vielä puuttui seuraavalta bonustasolta. Ostokertymästä puuttui kuitenkin osa laskulla maksutuista bonusta kerryttävistä SOK:n yhteistyökumppaneilta tehdyistä ostoista, jotka kirjautuivat bonuskertymään viiveellä ja SOK:n selvityksen mukaan näkyvät asiakkaan kuluvan kuukauden ostokertymätiedoissa kuukauden viimeisinä päivinä. Näin ollen kuluttaja saattoi jo olla ylittänyt seuraavan bonustason rajan ja saattoi tästä johtuen saada harhaanjohtavaa tietoa bonuskertymästään. Tämä tieto saattoi johtaa siihen, että kuluttaja teki SOK:n toimipisteissä ostoksia, joita hän muuten ei olisi tehnyt, päästäkseen seuraavalle bonustasolle.
Kuluttajalla oli mahdollisuus tarkistaa bonuskertymätiedoista, mitkä kaikki maksut sen hetkisessä kertymässä oli huomioitu. Myös yhteistyökumppaneiden sopimusehdoissa oli maininta bonuksen kertymisestä viiveellä. Kuluttajaa tulee aiempaa selkeämmin informoida siitä mahdollisuudesta, että kaikki hänen ostonsa eivät välttämättä näy bonuskertymätiedotteessa.
Markkinoinnin harhaanjohtavuutta arvioitaessa otetaan huomioon se, miten markkinointi on omiaan vaikuttamaan kuluttajien päätöksentekoon. Kuluttaja-asiamies katsoi, että kun kuluttajaa houkutellaan pikaisiin lisäostoihin antamalla tälle tarkka tieto siitä, minkä suuruisella ostosummalla hän pääsee seuraavalle bonustasolle, jo tehtyjä ostoksia koskevan tiedon tulee olla myös tarkalleen oikein. Arvioitaessa markkinoinnin vaikutusta kuluttajan päätöksentekoon tulee huomioida myös kuluttajakäyttäytymisen tutkimukseen perustuvat havainnot, joiden mukaan informaation esitystapa ja –yhteys vaikuttavat kuluttajan päätöksentekoon.
Kuluttaja-asiamies edellytti, että SOK ilmoittaa bonuskertymämarkkoinnissa hyvin selkeästi siitä mahdollisuudesta, että kuluttajalle on saattanut kertyä ostoja, jotka eivät näy ajantasaisina bonuskertymätiedotteessa. Kuluttaja-asiamies totesi, että SOK:n markkinoinnillisessa tarkoituksessa käyttämät bonuskertymäviestit eivät olleet yleisluonteisia, vaan niissä kerrottiin tarkasti jo kertynyt asiakaskohtainen kuukauden bonusostosten määrä ja se summa, jolla kuukauden aikana vielä tulisi ostoksia tehdä korkeamman bonustason saavuttamiseksi. Kuluttaja-asiamies katsoi, että kertymän tosiasiallista määrää koskeva varauma laskulla maksettavien bonusten osalta ei tullut markkinoinnissa esiin riittävällä huomioarvolla ja edellytti SOK:n siltä osin tarkentavan viestiänsä. SOK teki bonuskertymämarkkinointiinsa kuluttaja-asiamiehen edellyttämät muutokset.