Tiivistelmä
Tori.fi-markkina-alustalla tieto myyjän elinkeinonharjoittaja-asemasta ei pääsääntöisesti käynyt ilmi alustalla tehdyn haun hakutuloksista. Tori-kaupan perustaneiden myyjien osalta alusta omalla palvelumuotoilullaan mahdollisti sen, että kuluttajien oli mahdollista erottaa Tori-kauppoina toimivien yritysmyyjien myynti-ilmoitukset yksityishenkilöiden myynti-ilmoituksista. Sen sijaan sellaisten yritysmyyjien osalta, jotka eivät olleet perustaneet Tori-kauppaa, yritysilmoitukset eivät riittävän selkeästi erottuneet yksityishenkilöiden myynti-ilmoituksista. Alustalta ei siten käynyt riittävän selkeästi ilmi kenen lukuun kulutushyödykkeitä markkinoidaan. Lisäksi merkittävä osa yrityksistä ei antanut kuluttajille Tori.fi-markkina-alustalla kuluttajansuojalain edellyttämiä, etämyyntiin liittyviä ennakkotietoja. Alustan ylläpitäjänä SCM Suomi Oy:n (jäljempänä ”SCM Suomi”) velvollisuutena oli huolehtia siitä, että kulutushyödykkeiden tarjoaminen alustalla kuluttajansuojalainsäädännön mukaisella tavalla oli mahdollista. SCM Suomi sitoutui muuttamaan toimintaansa kuluttaja-asiamiehen vaatimusten mukaisiksi.
Sovelletut säännökset
Kuluttajansuojalain 2 luvun 3 §, 4 §, 6 § ja 7 § ja 6 luvun 9 § ja 12 §
Perustelut
Markkina-alustalla havaitut puutteet
Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota SCM Suomi Oy:n ylläpitämällä Tori.fi-alustalla hyödykkeitä myyvien yritysten markkinointiin ja havaitsi puutteita kuluttajansuojalain säännösten noudattamisessa. Alustalla toimii myyjinä yksityishenkilöiden lisäksi lukuisia yrityksiä, jotka ammattimaisesti tarjoavat kulutushyödykkeitä kuluttajille. Koska SCM Suomi tarjoaa yrityksille mahdollisuuden omien tuotteidensa ja palveluidensa digitaaliseen markkinointiin, on sen velvollisuutena luoda alusta muotoilultaan ja toiminnoiltaan sellaiseksi, että se mahdollistaa kulutushyödykkeiden tarjoamisen alustalla kuluttajansuojalainsäädännön mukaisella tavalla. Alustalla tulee voida ilmoittaa selkeästi esimerkiksi kulutushyödykkeiden pääominaisuuksia, kokonaishintaa ja sopijakumppanin henkilöllisyyttä koskevia tietoja.
Kuluttajan sopijakumppania koskevien tietojen antaminen
Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota siihen, että Tori.fi-alustalla, jossa kuluttajan on mahdollista tarkastella samanaikaisesti sekä yksityishenkilöiden että yritysten myynti-ilmoituksia, yritysmyyjiä koskevat tiedot ilmoitettiin puutteellisesti. Tietojen ilmoitustapa vaihteli riippuen siitä, oliko yritysmyyjä perustanut alustalle SCM Suomen tarjoaman Tori-kauppapalvelun vai toimiko yritys myyjänä ilman Tori-kauppaa. Yritysmyyjän oli mahdollista tehdä Tori.fi-alustalla ainoastaan rajoitettu määrä ilmoituksia ilmaiseksi, jonka jälkeen sen tuli perustaa alustalle maksullinen Tori-kauppa, eli oma sivu, jolta kävi ilmi yrityksen yhteystiedot, logo, lyhyt kuvaus sekä listaus ilmoituksista.
Kuluttaja-asiamiehen tekemien havaintojen mukaan tietokoneella tarkastetulla alustalla Tori-kauppapalvelun käyttöön ottanut yritys näkyi hakutuloksissa merkinnällä ”Kauppa”. Sen sijaan myyjän toiminimi ei pääsääntöisesti käynyt hakutuloksista ilmi. Varsinaisessa myynti-ilmoituksessa yrityksen nimi, yhteystiedot ja mahdollinen verkkosivusto ilmoitettiin ”Kauppa”-laatikossa. Selattaessa myynti-ilmoituksia mobiililaitteella Tori-kaupat esiintyivät hakutuloksissa Torin omalla, torikoju-symbolilla. Myöskään mobiilissa myyjän toiminimi ei kuitenkaan käynyt ilmi vielä hakutuloksista. Varsinaisessa myynti-ilmoituksessa ei ollut tietokoneella tarkastetun alustan tapaan näkyvissä Tori.fi:n ”Kauppa” -merkintää, mutta toisaalta myyjäyrityksen logo, toiminimi ja yhteystiedot näkyivät ilmoituksessa.
Ilman Tori-kauppapalvelua toimivien yritysmyyjien elinkeinonharjoittaja-asema ilmeni hakutuloksissa ainoastaan pienestä, harmaalla pohjalla olevasta ”Y” -kirjainmerkinnästä tuotelistauksen oikeassa reunassa silloin, kun alustalla vierailuun käytettiin tietokonetta. Mikäli tietokoneen osoittimen vei Y-kirjaimen päälle, esiin tuli ponnahdusikkuna, jossa luki pienellä kirjasinkoolla ”Yritysilmoitus”. Ponnahdusikkunan ja siten saatavilla olevan tiedon olemassaoloa ei kuitenkaan oltu erikseen korostettu. Hakutuloksissa ainoastaan paikkatietojen alla saattoi olla tieto myyjän nimestä, joka mahdollisesti viittasi siihen, että myyjä on elinkeinonharjoittaja. Selattaessa tuotevalikoimaa mobiililaitteella eivät järjestelmän ”Y”-merkintä eikä ”Yritysilmoitus” -ponnahdusikkuna olleet käytössä lainkaan, eikä tietoa myyjän elinkeinonharjoittaja- tai yksityishenkilöasemasta annettu. Hakutuloksissa ei myöskään annettu tietoa myyjän nimestä. Edelleen varsinaisessa myynti-ilmoituksessa ei ollut lainkaan saatavilla nimenomaista tietoa siitä, että myyjä on yritys.
Kuluttajansuojalain 2 luvun 4 §:ssä säädetään markkinoinnin tunnistettavuudesta. Myös vaatimus sen ilmoittamisesta, kenen lukuun markkinoidaan, liittyy markkinoinnin tunnistettavuuteen ja avoimuuteen (HE 194/2001 vp.) Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 ja 7 §:ssä edellytetään, että markkinoinnissa ei saa antaa harhaanjohtavia tietoja tai jättää olennaisia tietoja antamatta. Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n 7 -kohdassa on todettu nimenomaisesti, että harhaanjohtavat tiedot voivat koskea erityisesti elinkeinonharjoittajan tai hänen edustajansa henkilöllisyyttä, yhteystietoja, ominaisuuksia ja asemaa markkinoilla. Tieto kuluttajan sopimuskumppanin nimestä ja tämän oikeudellisesta luonteesta on siten myös kuluttajansuojalain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitettu olennainen tieto, jonka kuluttaja tarvitsee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen tekemiseksi ja jonka puuttuminen on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei olisi riittävin tiedoin tehnyt. Kuluttajan on voitava arvioida, onko mahdollinen sopijakumppani luotettava ja millaisia seuraamuksia tai riskejä hänelle sopimukseen sitoutumisesta mahdollisesti aiheutuu. Ilman tietoa myyjän nimestä ja oikeudellisesta luonteesta tällaisten seikkojen arvioiminen on kuluttajalle mahdotonta.
Annettujen tietojen riittävyyttä arvioidaan kokonaisuutena, jolloin otetaan huomioon tietojen selkeys, ymmärrettävyys ja oikea-aikaisuus, käytettyyn viestimeen liittyvät rajoitteet sekä elinkeinonharjoittajan muut toimenpiteet olennaisten tietojen antamiseksi kuluttajille. Kuluttajansuojalain 2 luvun 7 §:n esitöissä (HE 32/2008 vp. s. 26.) on todettu, että elinkeinonharjoittajan voidaan katsoa laiminlyöneen tiedonantovelvollisuutensa, vaikka tiedot olisi annettu, jos ne on annettu epäselvästi tai päätöksenteon kannalta liian myöhään. EU:n tuomioistuimen mukaan kaupallisen ratkaisun käsitettä (jota kuluttajansuojalaissa vastaa ”kuluttajan osto- tai kulutushyödykkeeseen liittyvä muu päätös”) on tulkittava laajasti, jolloin kaupallisena ratkaisuna pidetään ostopäätöksen lisäksi muun muassa päätöstä vierailla kaupassa (eli tässä tapauksessa yrityksen myynti-ilmoituksessa), jolloin jo alustalla ja sen tuotelistauksessa annetuilla tiedoilla on merkitystä kuluttajien päätöksenteolle. Riittävää ei siis kuluttajan päätöksentekoon vaikuttamisen kannalta ollut se, että myyjän toiminimi ja oikeudellinen luonne ilmenivät vasta siirryttäessä varsinaiseen myynti-ilmoitukseen. Kun kuluttajan tekemän tuotehaun perusteella tarjotaan verkkoalustalla toimivien myyjien myynti-ilmoituksia, tulee myyjän nimi ja oikeudellinen luonne siten käydä ilmi jo alustan hakutuloksissa, jotta kuluttaja voi tehdä perustellun päätöksen siitä, haluaako tutustua tarkemmin myynti-ilmoitukseen vai ei.
Kuluttaja-asiamiehen näkemyksen mukaan Tori.fi-alustan hakutuloksissa esiintynyt ”Y”-merkintä ei ollut sellaisenaan riittävä keino osoittamaan kuluttajalle myyjän olevan elinkeinonharjoittaja. Sellaisten yritysmyyjien osalta, jotka eivät olleet perustaneet Tori-kauppaa, yritysilmoitukset eivät riittävän selkeästi erottuneet yksityishenkilöiden myynti-ilmoituksista. Alustalta ei käynyt riittävän selkeästi ilmi kenen lukuun kulutushyödykkeitä markkinoidaan, jolloin markkinointi oli kuluttajansuojalain 2 luvun 4 §:n vastaista. Lisäksi siltä osin, kun alustalla jätettiin antamatta kuluttajan päätöksenteon kannalta riittävän ajoissa tietoja myyjän toiminimestä tai siitä, onko tämä yksityishenkilö vai elinkeinonharjoittaja, oli menettely myös kuluttajansuojalain 2 luvun 6 ja 7 §:n vastaista. Markkinointi Tori.fi -alustalla oli kuluttajansuojalain 2 luvun 4, 6 ja 7 §:ien vastaisena kokonaisuutena arvioiden myös kuluttajansuojalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla sopimatonta.
Etämyyntisäännösten noudattaminen
Lisäksi kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota siihen, ettei merkittävä osa Tori.fi-alustalla toimineista yrityksistä antanut kuluttajille kuluttajansuojalain edellyttämiä, etämyyntiin liittyviä ennakkotietoja. Alustaa käyttävän yritysmyyjän ja kuluttajan välinen varsinainen kauppasopimus solmitaan erikseen kuluttajan ja yrityksen valitsemassa kanavassa eikä SCM Suomen tarjoama palvelu näin ollen ulotu markkinoinnin jälkeisiin kaupanteon vaiheisiin. Kun tavaroita kuitenkin myydään etävälineellä eikä kuluttaja pääse konkreettisesti tutustumaan myynnissä olevaan hyödykkeeseen, on laissa säädettyjen ennakkotietojen antaminen kuluttajan kannalta erittäin tärkeää.
Etämyyntiin liittyviä erityisvelvoitteita, joita yrityksen tulee etämyyntiä harjoittaessaan noudattaa, ovat esimerkiksi yrityksen tiedonantovelvollisuudet ennen sopimuksen tekoa ja sen jälkeen, kuluttajan peruuttamisoikeus sekä tavaran palauttamiseen liittyvät säännökset. Kuluttajansuojalain 6 luvun 9 §:ssä säädetään tiedoista, peruuttamislomakkeesta ja -ohjeesta, jotka yrityksen on annettava kuluttajalle ennen etämyyntisopimuksen tekemistä. Kuluttajansuojalain 6 luvun 12 §:n mukaan etämyynnissä 9 §:ssä tarkoitetut tiedot sekä peruuttamislomake ja -ohje on annettava kuluttajalle tai asetettava kuluttajan saataville etäviestimelle soveltuvalla tavalla selkeästi ja ymmärrettävästi.
Alustalla ammattimaisesti toimivat yritykset eivät voi alustaa hyödyntämällä kiertää kuluttajansuojaa koskevan lainsäädännön vaatimuksia ja siten niiden tulee noudattaa kuluttajansuojalakia myös Tori.fi -markkina-alustalla. Vaikka SCM Suomi ei tässä tapauksessa ollut vastuussa kuluttajansuojalaissa tarkoitettujen ennakkotietojen antamisesta, ylläpitää se alustaa, jossa kuluttajaa kehotetaan ottamaan yritykseen yhteyttä puhelimen tai alustan kautta lähtevän sähköpostin välityksellä sopimuksen tekemistä varten. Yhteydenottotapa oli yhtenäinen kaikissa myynti-ilmoituksissa. Se seikka, että myyjinä on paljon pienyrityksiä, joilla ei välttämättä ole kokemusta verkkokaupankäynnistä, on omiaan lisäämään riskiä siitä, että yritykset toimivat alustalla luottaen alustan tarjoamaan palvelumalliin eivätkä välttämättä hahmota etämyyntisäännöksiin perustuvia velvollisuuksiaan.
Kuluttaja-asiamiehen havaintojen mukaan merkittävä osa yrityksistä ei antanut kuluttajille ainakaan Tori.fi-alustalla kuluttajansuojalain 6 luvun 9 §:ssä tarkoitettuja tietoja. Koska kuluttaja-asiamiehellä ei ollut tietoa siitä, miten ostoprosessit kunkin yrityksen osalta sivustolta etenivät, jäi epäselväksi, saiko kuluttaja näitä tietoja myöhäisemmässä vaiheessa ennen sopimuksen tekemistä. Kuluttaja-asiamies pyysi SCM Suomea ohjeistamaan myyjinä toimivia elinkeinonharjoittajia kuluttajansuojalain etämyyntisäännösten noudattamisessa.
SCM Suomi sitoutui muuttamaan menettelyään kuluttaja-asiamiehen edellyttämällä tavalla.