Validia Oy / Sauma Lastensuojelupalvelut Oy (kuuleminen 16.1.2026 asti)

Ilmoittajan näkemys yrityskaupasta

1. Yrityskauppa ja sen toteutusmuoto sekä osapuolet

Validia Oy (”Ilmoittaja”) hankkii Terveystalo Healthcare Oy:ltä (”Myyjä”) lastensuojelun perhe- ja laitoshoidon palveluita tarjoavan Sauma Lastensuojelupalvelut Oy:n osakkeet (”Kohde”) kilpailulain 21 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla (”Yrityskauppa”)(Myyjä ja Kohde yhdessä, ”Osapuolet”). Yrityskaupalla toteutetaan Ilmoittajan konsernin pohjoismaista kasvustrategiaa.

2. Ilmoittajan näkemys relevanteista markkinoista ja kaupan kilpailuvaikutuksista

Ilmoittajan näkemyksen mukaan Yrityskauppa ei vaikuta kielteisesti tehokkaaseen kilpailuun yhdelläkään relevantilla tuote- tai maantieteellisellä markkinalla tai realistisella alasegmentillä.

Lastensuojelupalvelut voidaan jakaa avohuollon– ja sijaishuollon palveluihin. Osapuolilla ei ole päällekkäisyyttä lastensuojelun avohuollon palveluissa, vaan ainoastaan sijaishuollon palveluissa. Sijaishuollon palvelut voidaan jakaa perhehoitoon, ammatilliseen perhehoitoon ja laitoshoitoon. Osapuolten toiminta perhehoidon ja ammatillisen perhehoidon markkinoilla on joko vähäistä tai vasta alkamassa. Ilmoittaja on täten keskittänyt arvionsa erityisesti laitoshoidon markkinoihin.

Ilmoittajan näkemyksen mukaan laitoshoidon yksiköitä voidaan pääsääntöisesti kohtuullisin investoinnein ja kohtuullisessa ajassa muuttaa kysynnän mukaan laitoshoidon tasolta toiselle. Näin ollen Ilmoittaja on tarkastellut laitoshoidon niin sanottuja tuotemarkkinoita kokonaisuutena. Ilmoittaja on kuitenkin KKV:n pyynnöstä lisäksi tarkastellut erikseen myös erityistason laitoshoidon alasegmenttiä, joka on laitoshoidon alasegmenteistä ainoa, jolla Osapuolilla on päällekkäisyyttä. Muita laitoshoidon alasegmenttejä ovat perustason ja vaativan tason laitoshoito. Laitoshoidon alasegmentit eroavat toisistaan pääasiassa henkilöstömitoituksen, henkilöstön osaamisen ja hoidon intensiivisyyden osalta.

Ilmoittajan näkemyksen mukaan lastensuojelun laitoshoidon tuotemarkkinan relevantti maantieteellinen markkina on alueellinen kattaen useampia hyvinvointialueita kerrallaan, sillä hyvinvointialueiden hankkiessa laitoshoidon palveluita, palveluntarjonta ei pääsääntöisesti ole rajoitettu niin sanotun sijoittajahyvinvointialueen alueelle, vaan palveluita (laitoshoidon asiakaspaikkoja) voidaan tarjota muillakin hyvinvointialueilla sijaitsevista yksiköistä. Ilmoittaja on täten tarkastellut alueellisia markkinoita sijoittajahyvinvointialueen ja sitä välittömästi ympäröivien hyvinvointialueiden (ns. sijoitushyvinvointialue) laajuisina hyvinvointialueryhmittyminä[1]. Ilmoittaja on informaatiotarkoituksessa tarkastellut myös hyvinvointialuekohtaisia markkinoita.

Ilmoittajan arvion mukaan laitoshoidon kokonaismarkkina (asiakaspaikkojen määrä) vuoden 2024 lopussa oli noin 3 593 paikkaa, josta Osapuolten yhteenlaskettu valtakunnallinen markkinaosuus on noin [0–5] prosenttia.

Hyvinvointialue	Laitoshoidon paikkojen arvioitu määrä (2024)
Ahvenanmaa	3
Etelä-Karjala	29
Etelä-Pohjanmaa	115
Etelä-Savo	101
Helsinki	409
Itä-Uusimaa	37
Kainuu	37
Kanta-Häme	104
Keski-Pohjanmaa	25
Keski-Suomi	193
Keski-Uusimaa	145
Kymenlaakso	167
Lappi	122
Länsi-Uusimaa	302
Pirkanmaa	278
Pohjanmaa	69
Pohjois-Karjala	118
Pohjois-Pohjanmaa	259
Pohjois-Savo	182
Päijät-Häme	172
Satakunta	150
Vantaa-Kerava	271
Varsinais-Suomi	305
Koko maa	3 593

Ainoa hyvinvointialue, jossa Osapuolilla on laitoshoidon päällekkäisyyttä, on Pirkanmaa, jossa Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on noin [0–5] prosenttia. Hyvinvointialueryhmittymäkohtaisesti tarkasteltuna Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on korkeimmillaan Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueryhmittymällä[2], jossa Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on noin [10–20] prosenttia.

Ilmoittajalla ei ole käytettävissään tarkkaa tietoa tasokohtaisista laitoshuollon markkinoista, joten Ilmoittajan arviot erityistason laitoshuollon markkinoista perustuvat Ilmoittajan parhaaseen arvioon. Ainoa hyvinvointialue, jossa Osapuolilla on erityistason laitoshuollon päällekkäisyyttä, on Pirkanmaa (arviolta noin 180 erityistason laitoshoidon paikkaa), jossa Osapuolten yhteenlaskettu hypoteettinen markkinaosuus on noin [5–10] prosenttia. Hyvinvointialueryhmittymäkohtaisesti tarkasteltuna Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on korkeimmillaan Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueryhmittymällä (arviolta noin 223 erityistason laitoshoidon paikkaa), jossa Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on noin [20–30] prosenttia. Ilmoittaja toteaa selvyydeksi, että täten rajattu tarkastelu on epärealistisen kapea, eikä vastaa Ilmoittajan näkemystä relevantista markkinasta.

Ilmoittajan toiminta perhehoidon markkinalla on vähäistä (noin [25–50] sijaisperhettä) ja Kohteen perhehoidon liiketoimintaa ollaan vasta ajamassa ylös. Tällä hetkellä Kohteen perhehoidon piirissä on noin [0–25] hyväksyttyä sijaisperhettä. Osapuolten toiminta on maantieteellisesti levittäytynyttä, kattaen useita hyvinvointialueita. Ilmoittajan arvion mukaan perhehoidon valtakunnallinen kokonaismarkkina oli vuoden 2024 lopussa noin 4 997 asiakaspaikkaa.

3. Yhteenveto

Ilmoittajalle ei synny Yrityskaupan seurauksena yhdelläkään horisontaalisella markkinalla kilpailuun haitallisesti vaikuttavaa markkinavoimaa. Ilmoittajan näkemyksen mukaan Yrityskaupalla ei ole myöskään tehokkaalle kilpailulle haitallisia vertikaalisia vaikutuksia. Ilmoittajalla ei ole markkinavoimaa eikä kykyä tai kannustinta sulkea markkinoita tuotantoketjun alku- tai loppupäässä. Kaikilla realistisesti vaihtoehtoisilla markkinoilla on Ilmoittajan lisäksi lukuisia vaihtoehtoisia toimittajia ja asiakkaita, eikä Yrityskauppa estä tai vaikeuta kilpailevien yritysten toimintaa markkinoilla taikka uusien yritysten markkinoille pääsyä.

[1] Hyvinvointialueryhmittymien osalta sijoitushyvinvointialueiden kapasiteetti on laskettu kertoimella 0,5.

[2] Selvyydeksi, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueryhmittymään katsotaan kuuluvan seuraavat hyvinvointialueet: Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.