Attendo Oy / A-klinikka Oy (kuuleminen 26.6.2026 asti)

Ilmoittajan näkemys yrityskaupasta

1. YRITYSKAUPPA JA SEN OSAPUOLET

Kilpailu- ja kuluttajavirastolla (”KKV”) on arvioitavana järjestely, jossa Attendo Oy (”Ilmoittaja” tai ”Attendo”) hankkii 100 % A-klinikka Oy:n (”Kohde” tai ”A-klinikka”) osakekannasta ja määräysvallasta (”Yrityskauppa”). Attendo on osa ruotsalaista pörssilistattua Attendo AB -yritysryhmää (”Attendo-konserni”). Myyjänä Yrityskaupassa toimii A-klinikkasäätiö sr, joka omistaa 100 % A-klinikan osakekannasta. A-klinikka ei omista osakkeita muissa yhtiöissä.

Ilmoittaja on osa yksityisiä hoivapalveluja tarjoavaa Attendo-konsernia, joka tarjoaa Suomessa laajasti hoiva- ja asumispalveluja muun muassa ikäihmisille, kehitysvammaisille sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Attendo-konsernilla on yhteensä 81 mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarkoitettua palvelukotia eri puolilla Suomea. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujille suunnatun toiminnan osalta Attendo keskittyy mielenterveyskuntoutujien sosiaalihuollon asumispalveluihin. Attendo tarjoaa ainoastaan vähäisissä määrin päihdekuntoutujien asumispalveluita eikä se tarjoa lainkaan päihdekuntoutujien laitoshoitoa.

Kohde on päihde- ja riippuvuushoitoihin erikoistunut suomalainen yritys, jonka toiminta on suunnattu yksinomaan päihdekuntoutujille. A-klinikka tarjoaa päihdekuntoutujien asumispalveluita sekä päihde- ja riippuvuushoitoa Helsingissä ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla. A-klinikan palvelutarjontaan kuuluu myös päihdekuntoutujien laitos- ja avohoitopalvelut, vieroitus-, korvaus- ja selviämishoito sekä nuorten päihde- ja mielenterveysongelmiin erikoistunut lastensuojelun sijaishuolto.

2.       ILMOITTAJAN NÄKEMYS RELEVANTEISTA MARKKINOISTA

Yrityskaupan osapuolilla on toimintaa mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa, mutta Ilmoittaja toimii yksinomaan mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden markkinalla ja Kohde yksinomaan päihdekuntoutujien asumispalveluiden markkinalla niillä hyvinvointialueilla, joilla molemmilla osapuolilla on toimintaa. Ilmoittajan näkemyksen mukaan Yrityskauppa ei siten vaikuta kilpailutilanteeseen kummallakaan markkinalla tarkasteltuna erikseen.

Ilmoittaja on tietojenantotarkoituksessa tarkastellut markkinaa mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden hyvinvointialueiden laajuisilla kokonaismarkkinoilla.

KKV on viimeaikaisessa päätöskäytännössään tarkastellut mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluita lähtökohtaisesti yhtenä kokonaisuutena, ja pitänyt mahdollisena markkinan tarkastelua myös kapeammilla segmenteillä: erikseen mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluina sekä asumismuodon mukaan ympärivuorokautiseen palveluasumiseen ja yhteisölliseen asumiseen jaoteltuna.  KKV on tarkastellut kilpailuvaikutuksia lähtökohtaisesti hyvinvointialuekohtaisesti sekä kuntakohtaisesti alueilla, joilla osapuolilla on ollut päällekkäistä toimintaa. KKV on viimeaikaisessa päätöskäytännössään jättänyt lopullisen markkinamäärittelyn avoimeksi.

Ilmoittajan näkemyksen mukaan mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluita tulisi tarkastella erikseen (i) mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden ja (ii) päihdekuntoutujien asumispalveluiden osalta. Palvelujen asukaspaikat on Soteri-rekisterissä rekisteröitävä joko mielenterveys- tai päihdekuntoutujien palveluun eikä samaa asukaspaikkaa voida rekisteröidä molemmille asiakasryhmille samanaikaisesti. Palveluntuottaja ei voi ottaa vastaan asiakasta, jonka asiakasryhmä ei vastaa asukaspaikan rekisteröintiä. Osapuolet ovat profiloituneet eri asiakasryhmiin ja eri asiakasryhmien asumispalvelut tuotetaan toisistaan eriytetyissä yksiköissä. Lisäksi henkilöstön osaamisvaatimukset eroavat näiden asiakasryhmien välillä: mielenterveysasumispalveluissa painopiste on psykiatrisessa osaamisessa, kun taas päihdekuntoutujien asumispalveluissa painopiste on riippuvuusongelman tunnistamisessa, hoidossa ja haittoja vähentävässä työssä. Useilla hyvinvointialueilla mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut kilpailutetaan erikseen, mikä heijastaa tilaajien näkemystä palveluiden erillisyydestä. Palvelut eivät myöskään ole asiakkaan näkökulmasta toisiaan korvaavia, vaan sijoituspäätös tehdään viranomaispäätöksellä asiakkaan diagnoosin ja yksilöllisen palvelutarpeen perusteella, eikä asiakas voi itse valita palvelumuotoa tai siirtyä palveluiden välillä. Päihdekuntoutujien asumispalveluissa asiakkaita sijoitetaan huomattavasti yleisemmin hyvinvointialueen ulkopuolella sijaitseviin yksiköihin, mikä myös viittaa palveluiden erilaiseen kilpailudynamiikkaan palveluntarjoajien kilpailukentän ja asiakkaiden ohjautumisen osalta.

Ilmoittajan mukaan markkinoita ei ole tarkoituksenmukaista tarkastella eri asumismuotojen perusteella (ympärivuorokautinen palveluasuminen, yhteisöllinen ja tuettu asuminen), sillä Soteri-rekisteröinti tehdään ensisijaisesti asiakasryhmän mukaan joko mielenterveys- tai päihdekuntoutujien palveluun ja vasta toissijaisesti asumismuodon mukaan asiakasryhmän sisällä, eikä osapuolilla ole päällekkäistä liiketoimintaa asiakasryhmätasoisella tarkastelulla. Lisäksi palveluntuottajat kilpailevat tyypillisesti samanaikaisesti kaikissa asumismuotoluokissa ja eri asumismuodot muodostavat yhtenäisen kuntoutumisen palveluketjun.

Ilmoittajan näkemyksen mukaan kilpailuvaikutuksia tulee arvioida vähintään hyvinvointialueen laajuisesti, sillä hyvinvointialueet vastaavat palveluiden järjestämisestä ja hankinnasta alueellaan, ja palveluntarjoajat voivat osallistua kilpailutuksiin myös naapurihyvinvointialueilla sijaitsevilla yksiköillään. Asukkaita myös sijoitetaan säännöllisesti muilla hyvinvointialueilla sijaitseviin yksiköihin, minkä vuoksi maantieteelliset markkinat voivat olla hyvinvointialueita laajemmat.

KKV:n aiempi päätöskäytäntö huomioiden Ilmoittaja on tietojenantotarkoituksessa tarkastellut ympärivuorokautista palveluasumista (ml. laitoshoito) ja yhteisöllistä asumista (ml. tuettu asuminen) erikseen hyvinvointialueittain sekä kunta- ja seutukuntatasolla niillä alueilla, joilla molemmilla osapuolilla on asumispalveluyksiköitä.

3.       ILMOITTAJAN NÄKEMYS YRITYSKAUPAN KILPAILUVAIKUTUKSISTA

Kun mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita ja päihdekuntoutujien asumispalveluita tarkastellaan erikseen, osapuolilla ei ole horisontaalisia yhteyksiä millään hyvinvointialueella. Tiedonantotarkoituksessa Ilmoittaja on tarkastellut markkinaosuuksia mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden kokonaismarkkinalla ja tunnistanut horisontaalisia yhteyksiä kuudella hyvinvointialueella: (i) Kymenlaakson hyvinvointialue, (ii) Kanta-Hämeen hyvinvointialue, (iii) Varsinais-Suomen hyvinvointialue, (iv) Pirkanmaan hyvinvointialue, (v) Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja (vi) Vantaa-Keravan hyvinvointialue.

Osapuolten yhteenlasketut markkinaosuudet mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden kokonaismarkkinoilla ovat seuraavat:

Maantieteellinen markkina	Ilmoittaja	Kohde	Osapuolet yhteensä
Kymenlaakson hyvinvointialue	10–20 %	10–20 %	20–30 %
Kanta-Hämeen hyvinvointialue	20–30 %	5–10 %	20–30 %
Pirkanmaan hyvinvointialue	10–20 %	0–5 %	10–20 %
Varsinais-Suomen hyvinvointialue	5–10 %	0–5 %	10–20 %
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue	5–10 %	0–5 %	10–20 %
Vantaa-Keravan hyvinvointialue	5–10 %	0–5 %	5–10 %

 

Hyvinvointialuetarkastelun ohella Ilmoittaja on tarkastellut markkinaosuuksia asumismuodoittain sekä kunta- ja seutukuntatasolla. Kuten edellä on todettu, Ilmoittajan näkemyksen mukaan markkinoiden tarkastelu seutukunta-, kuntatasolla tai asumismuotokohtaisesti ei ole tarkoituksenmukainen tapa tarkastella markkinaa ja tiedot on toimitettu ainoastaan tietojenantotarkoituksessa.

Kymenlaakson hyvinvointialue

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden Kymenlaakson hyvinvointialueen laajuisella kokonaismarkkinalla osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on 20–30 %. Mahdollisella ympärivuorokautisen palveluasumisen segmentillä osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on 40–50 % ja mahdollisella yhteisöllisen asumisen segmentillä 10–20 %. Kuntatasolla osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on Kotkan kunnassa 40–50 %, ympärivuorokautisen palveluasumisen segmentillä 60–70 % ja yhteisöllisen palveluasumisen segmentillä 20–30 %. Kouvolan kunnassa osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on 20–30 %, ympärivuorokautisen palveluasumisen segmentillä 40–50 % ja yhteisöllisen palveluasumisen segmentillä 10–20 %. Kotka–Haminan seutukunnassa osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on 30–40 %, ympärivuorokautisen palveluasumisen segmentillä 40–50 % ja yhteisöllisen palveluasumisen segmentillä 10–20 %. Ilmoittajan ensisijaisella markkinamäärittelyllä osapuolilla ei ole tosiasiallista päällekkäisyyttä, sillä Ilmoittaja toimii mielenterveyskuntoutujien ja Kohde päihdekuntoutujien asumispalveluiden markkinalla. Kymenlaakson hyvinvointialueella keskeisimmät kilpailijat ovat Esperi Care Group Oy, Kakspy Palvelut, Mehiläinen Oy, Elimäen Fenix-koti Oy ja Rautakorven Kiinteistöt Oy.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden Kanta-Hämeen hyvinvointialueen laajuisella kokonaismarkkinalla osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on 20–30 %. Mahdollisella ympärivuorokautisen palveluasumisen segmentillä osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on 30–40 % ja mahdollisella yhteisöllisen asumisen segmentillä 20–30 %. Hämeenlinnan seutukunnassa osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on 30–40 %, ympärivuorokautisen palveluasumisen segmentillä 50–60 % ja yhteisöllisen palveluasumisen segmentillä 20–30 %. Hämeenlinnan kunnassa osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on 20–30 %, ympärivuorokautisen palveluasumisen segmentillä 30–40 % ja yhteisöllisen palveluasumisen segmentillä 20–30 %. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella keskeisimmät kilpailijat ovat Mehiläinen Oy, Esperi Care Group Oy, Poutapolku Oy, Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö sr ja Kaarnakoti Oy.

Pirkanmaan hyvinvointialue

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden Pirkanmaan hyvinvointialueen laajuisella kokonaismarkkinalla osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on 10–20 %. Mahdollisella ympärivuorokautisen palveluasumisen segmentillä osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on 20–30 % ja mahdollisella yhteisöllisen asumisen segmentillä 10–20 %. Tampereen seutukunnassa osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on 10–20 %, ympärivuorokautisen palveluasumisen segmentillä 30–40 % ja yhteisöllisen palveluasumisen segmentillä 10–20 %. Tampereen kunnassa osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on 10–20 %, ympärivuorokautisen palveluasumisen segmentillä 30–40 % ja yhteisöllisen palveluasumisen segmentillä 5–10 %. Mikäli laitoshoito katsotaan asumispalveluista erilliseksi markkinaksi, osapuolilla ei ole horisontaalisia yhteyksiä Pirkanmaan hyvinvointialueella. Pirkanmaan hyvinvointialueen keskeisimmiksi kilpailijoiksi on tunnistettu Esperi, Treili, Mehiläinen, Aspa ja Sevinio Oy.

Varsinais-Suomen, Länsi-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet

Näillä hyvinvointialueilla osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus jää alle 15 % kokonaismarkkinalla ja asumismuotokohtaisissa segmenteissä enintään 10–20 %. Osapuolet eivät toimi samoissa kunnissa kyseisillä hyvinvointialueilla.

Ilmoittajan näkemyksen mukaan Yrityskaupan mahdollisia kilpailuvaikutuksia tasapainottavat useat tekijät. Hyvinvointialueilla on merkittävä ostajavoima, sillä kullekin palveluyksikölle on käytännössä vain yksi tai muutama potentiaalinen ostaja. Hyvinvointialueilla on myös omaa tuotantoa, jolla on suora vaikutus yksityisten palveluiden kysyntään ja tarjontaan, ja Ilmoittaja katsoo, että julkisen sektorin oma tuotanto tulisi ottaa huomioon vähintään tasapainottavana tekijänä kilpailuvaikutuksia arvioitaessa. Markkinoilla on lisäksi vapaata kapasiteettia niillä hyvinvointialueilla, joilla osapuolilla on päällekkäistä toimintaa. Yrityskaupan mahdollisia kilpailuvaikutuksia tasapainottaa myös markkinoille tulon matala kynnys: tulo edellyttää kohtuullisia alkuinvestointeja eikä tiettyä palveluntarjoajan vähimmäiskokoa, markkinoilla toimii useita pieniä palveluntuottajia ja jo markkinoilla toimivien yritysten on helppo laajentaa toimintaansa. Ilmoittajan ensisijaisella markkinamäärittelyllä osapuolilla ei ole tosiasiallista päällekkäisyyttä, eikä Yrityskauppa siten vaikuta hyvinvointialueiden mahdollisuuksiin hankkia palveluita kilpailullisin ehdoin.

4.       JOHTOPÄÄTÖS

Edellä todetun perusteella Ilmoittaja katsoo, ettei Yrityskauppa johda tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen millään tarkastellulla vaihtoehtoisella markkinamäärittelyllä. Ilmoittajan ensisijaisella markkinamäärittelyllä osapuolten välillä ei ole horisontaalista päällekkäisyyttä, ja myös vaihtoehtoisilla markkinamäärittelyillä tarkasteltuna osapuolten yhteenlasketut markkinaosuudet jäävät maltillisiksi tai mataliksi, vaihtoehtoisia palveluntarjoajia jää markkinoille riittävästi ja Yrityskaupan mahdollisia kilpailuvaikutuksia tasapainottaa tehokkaasti markkinoille tulon matala kynnys sekä hyvinvointialueiden ostajavoima. Yrityskauppa ei siten aiheuta haitallisia kilpailuvaikutuksia Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla, ja se tulisi näin ollen hyväksyä.