L&T Ympäristöpalvelut Oy / Kempeleen Siirtokuljetus Oy (kuuleminen 1.9.2026 asti)

Ilmoittajan näkemys yrityskaupasta

Kuvaus järjestelystä

Yrityskaupassa on kyse järjestelystä, jossa L&T Ympäristöpalvelut Oy (”Ilmoittaja” tai ”L&T Ympäristöpalvelut”) hankkii Kempeleen Siirtokuljetus Oy:n (”Kempeleen Siirtokuljetus”) koko osakekannan (”Yrityskauppa”). L&T Ympäristöpalvelut on konsernin emoyhtiö Lassila & Tikanoja Oyj:n (”Lassila & Tikanoja”) kokonaan omistama tytäryhtiö (L&T-konsernista käytetään jäljempänä nimitystä ”L&T”). [1]

Kempeleen Jätekuljetus Oy (”Kempeleen Jätekuljetus”) on Kempeleen Siirtokuljetuksen kokonaan omistama tytäryhtiö (Kempeleen Siirtokuljetukseen ja Kempeleen Jätekuljetukseen viitataan jäljempänä yhdessä nimityksellä ”Kohde”). Yrityskaupan toteuttamisen jälkeen L&T Ympäristöpalvelut käyttää Kohteessa yksinomaista määräysvaltaa (Ilmoittajaan ja Kohteeseen yhdessä viitataan jäljempänä nimityksellä ”Osapuolet”).

Yrityskaupan myötä L&T pystyy kehittämään Kohteen nykyistä liiketoimintaa ja siten edesauttamaan materiaalien entistä tehokkaampaa talteenottoa ja kierrätystä.

Yrityskaupan osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta

L&T on pohjoismainen kiertotalousyhtiö, jonka palveluihin kuuluvat jätehuolto ja kierrätys, vaarallisten jätteiden ja ennallistamisen palvelut sekä teolliset palvelut ja vesienkäsittely. L&T:n liiketoiminta vaarattoman jätteen jätehuollossa kattaa jätehuoltoprosessin koko arvoketjun jätteen keräämisestä ja kuljetuksesta jätteen lajitteluun ja käsittelyyn, kierrätykseen ja kierrätysmateriaalin myyntiin sekä loppusijoitukseen. Osana jätehuollon palveluitaan L&T myy ja vuokraa erilaisia jätehuollossa käytettäviä keräysvälineitä, kuten jäteastioita. Lisäksi se tarjoaa jätehuollon ja kierrätyksen asiantuntijapalveluita ja jätehuollon digipalveluita. L&T:n Pohjois-Pohjanmaan vaarattoman jätteen jätehuollon toimipisteet sijaitsevat Raahessa, Kuusamossa ja Oulussa. L&T työllistää noin 2 300 henkilöä Suomessa ja Ruotsissa ja se on listattu Nasdaq Helsingissä.

Kohde on vaarattoman jätteen jätehuollon palveluihin keskittynyt Pohjois-Pohjanmaalla toimiva perheomisteinen yhtiö. [2] Kohde tarjoaa jätteenkeräysastioiden tyhjennys- ja kuljetuspalveluita asuinkiinteistöjen ja yritysasiakkaiden vaarattomalle jätteelle. Kohteella on ympäristöluvalliset vastaanottopisteet Oulussa, Limingassa ja Kempeleessä. Niissä vastaanotetaan yrityssektorin asiakkaiden jätteitä, jotka vastaanotetaan, käsitellään ja toimitetaan raaka-aineeksi tai polttoaineeksi teollisuudelle tai loppusijoitukseen. Kohteen toiminta vaarallisen jätteen osalta on marginaalista. Se tarjoaa vähäisessä määrin vaarallisen jätteen jätehuoltopalveluita yritysasiakkaille. Kohde työllistää noin 50 työntekijää ja sen toimipaikka sijaitsee Kempeleessä.

Osapuolten väliset relevantit yhteydet

L&T ja Kohde toimivat molemmat jätehuollon markkinoilla Suomessa. Kohteen toiminta jätehuollon markkinoilla on kuitenkin L&T:tä huomattavasti suppeampaa. Siinä missä L&T tarjoaa valtakunnallisesti kokonaisvaltaisia jätehuolto- ja kierrätysratkaisuja, mukaan lukien vaarallisen jätteen jätehuoltoa, Kohde on keskittynyt vaarattoman jätteen jätehuollon palveluihin Pohjois-Pohjanmaalla.

Ilmoittaja on tarkastellut Osapuolten liiketoimintaa ja Yrityskaupan kilpailuvaikutuksia aiemman päätöskäytännön mukaisesti vaarattoman jätteen jätehuollon kokonaismarkkinoilla Suomessa. Tämän lisäksi mahdollisia relevantteja tuotemarkkinoita on tarkasteltu kapeammalla segmentoinnilla jaottelemalla markkinat edelleen 1) jätteen keräykseen ja kuljetukseen [3], 2) jätteen lajitteluun ja käsittelyyn [4] sekä 3) jätteen kaupallistamiseen[5], joista kahta ensimmäistä on lisäksi tarkasteltu erikseen i) asumisesta syntyvän jätteen [6] ja ii) teollisen ja kaupallisen jätteen [7] osalta, sillä Ilmoittajan näkemyksen mukaan jaottelulla ei ole merkitystä kaupallistamisen markkinasegmentin osalta. Kohteella ei ole omia loppusijoituspaikkoja, eikä Osapuolilla siten ole päällekkäisyyttä jätteiden loppusijoittamisessa ja hävittämissä.

Ilmoittaja on tarkastellut vaarattoman jätteen jätehuollon eri segmenttejä sekä valtakunnallisesti että alueellisesti Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, jossa Kohde toimii. Ilmoittajan näkemyksen mukaan täsmällinen relevanttien tuote- ja maantieteellisten markkinoiden määrittely voidaan kuitenkin jättää avoimeksi, sillä Yrityskauppa ei johda haitallisiin kilpailuvaikutuksiin millään mahdollisella markkinamäärittelyllä.

Ilmoittajan arvion mukaan valtakunnallisesti tarkasteltuna vaarattoman jätteen jätehuollon kokonaismarkkinan koko vuonna 2025 oli myynnin arvoltaan noin 1,7 miljardia euroa. Ilmoittajan markkinaosuus vaarattoman jätteen jätehuollon eri segmenteissä valtakunnallisesti oli sen arvion mukaan korkeimmillaankin alle 30 %:n. Kohde on valtakunnallisesti tarkasteltuna hyvin pieni toimija ja sen markkinaosuus valtakunnallisella tasolla oli alle 5 %.

Ilmoittaja on arvioinut Osapuolten markkinaosuuksia vaarattoman jätteen jätehuollossa Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2025 seuraavasti:

Vaarattoman jätteen jätehuolto Pohjois-Pohjanmaalla
	Markkinan koko (MEUR)	L&T	Kohde	Osapuolet yhteensä
Vaarattoman jätteen jätehuollon kokonaismarkkina	211,6	[5–10] %	[5–10] %	[10–20] %
Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus	39,4	[20–30] %	[5–10] %	[30–40] %
Vaarattoman asumisesta syntyvän jätteen keräys ja kuljetus	16,6	[20–30] %	[5–10] %	[30–40] %
Vaarattoman kaupallisen ja teollisen syntyvän jätteen keräys ja kuljetus	22,8	[20–30] %	[5–10] %	[30–40] %
Vaarattoman jätteen lajittelu ja käsittely	58,4	[10–20] %	[10–20] %	[20–30] %
Vaarattoman asumisesta syntyvän jätteen lajittelu ja käsittely	27,2	[10–20] %	[10–20] %	[20–30] %
Vaarattoman kaupallisen ja teollisen syntyvän jätteen lajittelu ja käsittely	31,3	[10–20] %	[10–20] %	[20–30] %
Vaarattoman jätteen kaupallistaminen	69,9	[0–5] %	[0–5] %	[5–10] %

 

Ilmoittajan arvion mukaan Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus vuonna 2025 jäi alueellisesti alle 40 %:n myös tarkasteltaessa markkinaa asumisesta syntyvään sekä kaupalliseen ja teolliseen jätteeseen jaettuna.

Ilmoittajan arvion mukaan Osapuolten tärkeimmät kilpailijat vaarattoman jätteen keräyksessä ja kuljetuksessa Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2025 olivat Haurun Jäteauto (markkinaosuus 5–10 %), Remeo (5–10 %), Verdis (5–10 %), Stena Recyling (0–5 %) ja Oulun Autokuljetus (0–5 %), sekä vaarattoman jätteen lajittelussa ja käsittelyssä Syklo (20–30 %), Oulun Energia (10–20 %), Kiertokaari (0–5 %), Haurun Jäteauto (0–5 %) sekä Remeo (0–5 %). Kaupallistamisen markkinasegmentissä Osapuolten tärkeimmät kilpailijat olivat Ilmoittajan arvion mukaan puolestaan Kuusakoski (40–50 %), Romuta (10–20 %), Syklo (10–20 %), Isape (5–10 %) ja Utacon (0–5 %).

Ilmoittajan näkemyksen mukaan markkinoita ei ole perusteltua tarkastella maantieteellisesti Pohjois-Pohjanmaata kapeammin Oulun talousalueella, sillä alueella toimivat jätehuoltoyritykset tarjoavat palveluitaan laajemmalla maantieteellisellä alueella. Vaikka markkinoita tarkasteltaisiin kapeasti Oulun talousalueella, Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus vuonna 2025 olisi korkeimmillaankin noin [30–40] % vaarattoman jätteen keräyksessä ja kuljetuksessa sekä lajittelun ja käsittelyn segmentissä. Kapeasti rajattu markkinaosuuksien tarkastelu ei myöskään yksin heijasta Osapuolten kohtaamaa kilpailupainetta lukuisilta eri kokoisilta toimijoilta, joihin lukeutuu Remeon ja Verdiksen kaltaisia valtakunnallisia toimijoita sekä useita alueellisia toimijoita, kuten Haurun Jäteauto, Mäki-Tammela, Jätehuolto Matti Nuojua, Oulun Autokuljetus ja PTP Luttinen.

Asumisesta syntyvän jätteen keräyksessä ja kuljetuksessa Osapuolet toimivat sekä kuntien kilpailuttamissa jätteenkuljetuksissa että kuljetuksissa, joissa kiinteistön haltija tekee sopimuksen valitsemansa jätehuoltoyhtiön kanssa. Ilmoittajan näkemyksen mukaan ne eivät kuitenkaan muodosta toisistaan erillisiä relevantteja markkinasegmenttejä, sillä käytännössä jätehuoltoyritykset tarjoavat palveluitaan molemmin tavoin. Molemmissa järjestämistavoissa fyysinen keräys- ja kuljetussuorite, kalusto ja henkilöstö ovat toisiaan korvaavia. Mikäli markkinoita kuitenkin vastoin Ilmoittajan näkemystä tarkasteltaisiin kyseisellä jaottelulla, Ilmoittajan parhaan arvion mukaan sen markkinaosuus sopimusperusteisen asumisesta syntyvän jätteen keräyksen ja kuljetuksen markkinoilla Pohjois-Pohjanmaalla on noin [30–40] % ja kohteen markkinaosuus [5–10] %.

Osapuolet kohtaavat kummallakin tavalla järjestelyissä jätteenkuljetuksissa joka tapauksessa kilpailua useilta toimijoilta. Niihin lukeutuvat Oulun talousalueella muun muassa edellä mainitut Remeo, Verdis, Haurun Jäteauto sekä Jätehuolto Matti Nuojua, jotka ovat myös hiljattain tulleet valituiksi Kiertokaaren alueella jätteenkuljetuksia koskevassa kilpailutuksessa, mikä osoittaa niiden luovan Osapuolille kilpailupainetta Yrityskaupan jälkeenkin. Sopimusperusteisissa kuljetuksissa asiakkaat voivat vaihtaa palveluntarjoajaa kohtuullisen irtisanomisajan puitteissa ilman merkittäviä kustannuksia. Lisäksi jätteenkeräyksessä alalle tulo edellyttää lähinnä soveltuvaa kalustoa ja rekisteröintiä jätehuoltorekisteriin, eikä markkinoille tuloon siten liity merkittäviä esteitä. Jätehuoltomarkkinalle on ominaista vertikaalinen integraatio, ja jätehuoltomarkkinan toimijat toimivat monesti useammalla kuin yhdellä jätehuollon arvoketjun portaalla. Lisäksi jätehuoltoa tarjoavat yritykset voivat myös hankkia ja tuottaa jätehuollon palveluita toisilleen. Esimerkiksi jätteen kuljetusta voidaan hankkia alihankintana toiselta toimijalta. Jätteitä voidaan myös kuljettaa toiselle toimijalle käsittelyä, kierrätystä ja/tai loppusijoitusta varten. Täydellisyyden vuoksi todetaan, että Osapuolet ovat ostaneet toisiltaan vähäisissä määrin tiettyjä jätehuollon palveluita. Ilmoittajan näkemyksen mukaan kyse ei kuitenkaan ole merkittävistä suhteista.

Ilmoittajan näkemys Yrityskaupan kilpailuvaikutuksista

Ilmoittajan näkemyksen mukaan Yrityskauppa ei johda tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla, eikä määräävän markkina-aseman syntymiseen tai vahvistumiseen millään markkinalla.

Edellä kuvatusti Osapuolten toimintojen keskeinen päällekkäisyys liittyy vaarattoman jätteen jätehuollon markkinoihin ja sen mahdollisiin kapeampiin segmentteihin. Valtakunnallisesti tarkasteltuna Kohteen markkinaosuus on hyvin pieni, ja Osapuolten markkinaosuudet jäävät pääosin maltillisiksi myös alueellisesti tarkasteltuna. Ilmoittajalle ei Yrityskaupan myötä synny kykyä eikä kannustinta kilpailevien jätekuljetustoimijoiden poissuljentaan, sillä esimerkiksi kilpailevien toimijoiden jätteiden vastaanoton hankaloittaminen johtaisi volyymi- ja tulomenetyksiin ja jätteiden ohjautumiseen muihin vaihtoehtoisiin vastaanottopisteisiin. Alueella on useita aktiivisia kilpailijoita, eikä Osapuolille myöskään muodostu kykyä markkinoiden sulkemiselle. Lisäksi jätehuoltoalalla asiakaskunta on fragmentoitunutta, eikä Yrityskauppa miltään osin rajoita kilpailevien toimijoiden mahdollisuuksia muodostaa riittävää asiakaskuntaa.

Ilmoittajan näkemyksen mukaan myöskään Osapuolten välille muodostuvat tosiasialliset tai potentiaaliset vertikaaliset suhteet eivät johda haitallisiin kilpailuvaikutuksiin.

Yrityskaupalla voidaan sen sijaan nähdä kierrätystä edistäviä ja tehokkuutta lisääviä vaikutuksia, sillä se mahdollistaa synergiaetuja esimerkiksi kuljetusreittejä optimoimalla, minkä lisäksi Yrityskaupan myötä Ilmoittaja voi edesauttaa materiaalien entistä tehokkaampaa talteenottoa ja kierrätystä. Yrityskaupan voidaan katsoa sitä kautta edistävän myös kestävää kehitystä, kiertotaloutta ja jätehuollon tehokkuutta.

Yrityskauppa ei siten Ilmoittajan näkemyksen mukaan johda haitallisiin kilpailuvaikutuksiin millään markkinasegmentillä, ja edellä esitetty huomioiden, Ilmoittaja katsoo, että Yrityskauppa tulee hyväksyä.

[1] L&T Ympäristöpalveluiden ja emoyhtiö Lassila & Tikanojan lisäksi L&T-konserniin lukeutuvat Suomessa toimivat tytäryhtiöt L&T Teollisuuspalvelut Oy, Suomen Keräystuote Oy ja Viemärihuolto Reinikka Oy, sekä Ruotsissa toimivat tytäryhtiöt Sand & Vattenbläst i Tyringe AB ja RecondConcept i Ånge AB sekä yhteisyritys Laania Oy.

[2] Kempeleen Siirtokuljetus omistaa vähemmistöosuuden Kaiku Ympäristö Oy:stä (”Kaiku Ympäristö”). Kaiku Ympäristö on vaativaan jätehuoltoon ja räätälöityihin kierrätysratkaisuihin erikoistunut kiertotalousyhtiö.

[3] Jätteet lajitellaan usein niiden syntypaikalla, minkä jälkeen ne kerätään kiinteistökeräyksenä suoraan asuinkiinteistöiltä, yritysten kiinteistöiltä tai alueellisilta keräyspisteiltä. Jätteiden kuljetuksen voidaan katsoa käsittävän jätteiden kuormauksen, ajon ja kuorman tyhjennyksen. Jätteiden keräys ja kuljetus käsittää erilaisten keräysvälineiden, kuten jäteastioiden, tyhjennystä ja kuljetusta sekä vaihtolavapalveluita, joissa jätteet kerätään vaihtolavoihin tai kontteihin ja kuljetetaan siihen soveltuvalla kalustolla. Kuljetuksessa toimii käytännössä yksityisiä yrityksiä, jotka kuljettavat kuntavastuullista jätettä sekä yritysten, teollisuuden ja julkisten organisaatioiden jätteitä. Osana toimintaansa jätehuoltoyhtiöt voivat usein tarjota myös muita palveluita, kuten jätehuoltoon liittyvää neuvontaa tai jätehuollossa käytettävien keräysvälineiden myyntiä ja vuokrausta. Jätteiden keräyksen ja kuljetuksen asiakkaisiin lukeutuvat erilaiset toimijat yksityisistä kotitalouksista ja taloyhtiöistä yrityksiin, kuten teollisuuden, logistiikka-alan, kaupan alan, rakennusalan, majoitus- ja ravintola-alan, terveydenhuoltoalan, ja muiden palvelu- ja liiketoiminta-alojen toimijoihin, sekä julkisen sektorin toimijoihin. Lisäksi kunnat ja kuntien jäteyhtiöt hankkivat jätteen keräyksen ja kuljetuksen palveluita.

[4] Lajittelulla viitataan jätteen erotteluun jätetyypeittäin hyötykäytön tai asianmukaisen käsittelyn mahdollistamiseksi. Jätteiden käsittelyä voidaan tehdä eri tavoin, muun muassa murskaamalla, seulomalla, paalaamalla tai kemiallisesti. Lajittelu ja käsittely seuraavat usein saumattomasti toisiaan ja tarkempi lajittelu- ja käsittelyprosessi määräytyy myös käsiteltävän jätteen mukaan. Lajittelu ja käsittely voivat pitää sisällään muun muassa jätteiden vastaanoton ja kuorman tarkastuksen, lajittelun (esim. mekaanisesti, optisesti, manuaalisesti tai koneellisesti), käsittelyn eri tavoin (kuten murskaamisen, paalaamisen tai seulomisen) tai jätteiden pesun. Hankkiessaan keräyksen ja kuljetuksen palveluita, loppuasiakkaan ja jäteyhtiön jätesopimus kattaa paitsi keräyksen, myös jätteen asianmukaisen käsittelyn, joka veloitetaan jätteenkäsittelymaksuna asiakkaalta, mitä kautta keräyksen ja kuljetuksen asiakkaat ovat asiakkaita myös lajittelun ja käsittelyn palveluissa. Lisäksi lajittelun ja käsittelyn asiakkaisiin lukeutuu muun muassa yrityksiä, jotka tuovat jätteitä kuntien / niiden jäteyhtiöiden ja yksityisten jäteyritysten vastaanottopisteisiin, sekä yksityisiä jäteyrityksiä ja kuntien jäteyhtiöitä.

[5] Jätteen kaupallistamisella tarkoitetaan jätevirtojen muuttamista taloudellisesti hyödynnettäviksi materiaaleiksi. Jätteen kaupallistamisella viitataan siten toimintaan, jossa arvon omaavaa jätemateriaalia myydään. Kierrätysmateriaaleja myydään esimerkiksi jatkojalostajille ja tuotteistajille uusien tuotteiden valmistusta varten. Materiaalista riippuen ketjussa voi olla myös välivaiheen toimijoita. Kaupallistamisen segmenttiin sisältyy siten kierrätysmateriaalin, eli esimerkiksi metallin, paperin, pahvin ja kartongin materiaalimyynti. Lisäksi kaupallistettavat materiaalit käsittävät esimerkiksi jätepolttoaineet ja biokaasun. Kaupallistamisen asiakkaat ovat käytännössä teollisia toimijoita, kuten materiaalin jatkojalostajia tai paperi- tai metalliteollisuuden toimijoita.

[6] Asumisesta syntyvällä jätteellä tarkoitetaan kaikkea vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa tai muussa asumiskäytössä olevassa tilassa asumisen seurauksena syntyvää jätettä sen lajista, koostumuksesta, määrästä tai syntytavasta riippumatta. Asumisessa syntyvää jätettä ovat esimerkiksi sekajäte, biojäte, paperi-, kartonki-, lasi-, metalli-, muovi- ja tekstiilijätteet, käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet, paristot ja akut, huonekalut ja muut suurikokoiset esineet, asumisessa syntyvät vaaralliset jätteet sekä piha- ja puutarhajätteet. Myös asumisessa syntyvät vaaralliset jätteet ovat asumisessa syntyvää jätettä. Asumisesta syntyviä vaarallisia jätteitä ovat esimerkiksi jotkin käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet, paristot ja akut sekä esimerkiksi öljyt, maalit ja loisteputket. Asumisesta syntyvän jätteen käsitettä määritellään jätteen syntypaikan ja käyttötarkoituksen perusteella, ei jätelajin perusteella. Tämän vuoksi sama jätelaji voi olla asumisesta syntyvää jätettä, kun se syntyy kotitaloudessa, mutta muuta jätettä, kun se syntyy elinkeinotoiminnassa.

Asumisesta syntyvään jätteeseen eivät puolestaan lähtökohtaisesti kuulu esimerkiksi kotitalouksien rakennus- ja purkutoiminnassa syntyvät rakennus- ja purkujätteet eikä saostus- tai umpisäiliöliete.

Asumisesta syntyvällä jätteellä tarkoitetaan jätelain 32 §:n mukaiseen kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvaa asumisessa syntyvää jätettä riippumatta siitä, kerätäänkö jäte kiinteistöittämisessä kuljetuksessa vai vastaanotetaanko se kunnan osoittamassa vastaanottopaikassa

[7] Kaupallisella ja teollisella jätteellä tarkoitetaan kaikkea elinkeinotoiminnan, julkisen toiminnan tai muun organisoidun toiminnan yhteydessä syntyvää jätettä, joka ei ole asumisessa syntyvää jätettä. Segmenttiin kuuluvat muun muassa teollisuuslaitoksissa, tuotantolaitoksissa, varastoissa, logistiikkakeskuksissa, tukku- ja vähittäiskaupassa, toimistoissa, rakennuksissa harjoitettavissa palvelutoiminnoissa, ravintoloissa, hotelleissa, terveydenhuollossa, oppilaitoksissa sekä muissa palvelu- ja liiketoiminnoissa syntyvät jätteet. Jätteen luokittelu kaupalliseksi ja teolliseksi jätteeksi perustuu jätteen syntypaikkaan ja jätteen tuottaneen toiminnan luonteeseen, ei jätteen materiaalikoostumukseen.

Kaupallinen ja teollinen jäte voi sisältää samoja jätelajeja kuin asumisessa syntyvä jäte, kuten paperia, kartonkia, muovia, lasia, metallia, biojätettä tai sekajätettä. Jätteen katsotaan kuitenkin kuuluvan kaupallisen ja teollisen jätteen segmenttiin silloin, kun se syntyy osana elinkeino-, palvelu- tai teollista toimintaa eikä asumisen seurauksena